Page 26 - Alueviesti_20

Keskiviikko toukokuun 17. 2006

26

San Sebastián – Baskimaan

sydän Donostia, joka on kau-

pungin nimi baskiksi, on erit-

täin kaunis paikka ja hyvin

suosittu matkailukohde es-

panjalaisten keskuudessa.

Kaupunki on kuuluisa upe-

asta, maalauksellisesta, lähes

simpukan muotoisesta hiek-

karannastaan.

Suomalaiset luultavasti ajat-

televat heti aurinkoa kuultu-

aan sanan Espanja. Itse täällä

jo kuukausia asuneena en asi-

aa niin enää ajattelisi. Kerrot-

tuani tutuilleni, että lähden Es-

panjaan alkavat he jo huokail-

la. Etten vääristelisi heidän

mielikuviaan kerron kuitenkin

totuuden sateisesta ja kylmäs-

tä talvikaudesta Pohjois-Espan-

jassa sijaitsevassa San Sebas-

tiánissa. Tietysti talvi täällä on

paljon lauhkeampi ja lyhyem-

pi kuin Suomessa. Onnekseni

täällä oli melko vähäsateinen

syksykin. Lunta on satanut

muutaman kerran, mutta se on

kuitenkin saman tien sulanut

pois. Kaupunki on hieno ran-

toineen ja ympäröivine vuori-

neen. Helmikuussa olo oli kuin

Suomessa pääsiäisenä: koris-

tepuut kukkivat, narsissit al-

kavat avata nuppujaan ja au-

rinko taas lämmittää kehoa

sekä mieltä. Tällä hetkellä ih-

miset paistattelevat auringos-

sa.

Ennen kuin lähdin tänne

vaihto-oppilaaksi, tuttavani

hämmästelivät, kuinka uskal-

lan lähteä ja kaiken lisäksi vielä

Baskimaahan, joka on tunnet-

tu ETAsta. ETAon Baskimaan

itsenäisyyttä ajava terroristi-

ryhmä. Itse olen saanut olla

rauhassa, eikä minun ole tar-

vinnut hetkeäkään pelätä, ei

edes yöllä juhlista tultaessa.

ETAhan yleensä ilmoittaa is-

kuistaan etukäteen. Ainoa mitä

olen huomannut, ovat väripom-

mit joidenkin rakennusten jul-

kisivuilla sekä töherrykset,

joissa mainitaan itsenäisyydes-

tä. Baskimaan sekä sen itse-

näisyyttä julistavat liput eivät

ole harvinaista nähtävää asun-

tojen parvekkeilla.Pintxoja ja

siideriäEspanjalaiset arvostavat

alueen kauneutta ja korkealaa-

tuista ruokaa. Kaupungin ra-

vintoloilla onkin eniten Miche-

lin tähtiä neliökilometriä koh-

den Espanjassa. Ruoka kuuluu

täällä tiiviisti kulttuuriin. Se

tehdään tuoreista raaka-aineis-

ta. San Sebastiánissa on todel-

la paljon ravintoloita ja baare-

ja. Niissä nuoret ja vanhat viet-

tävät aikaansa esimerkiksi kes-

kustellen, jalkapalloa katsoen

tai vaikka korttia pelaten.San

Sebastiánin ruokakulttuuriin

kuuluvat tapakset kuten muu-

allakin Espanjassa. Täällä niis-

tä käytetään nimitystä pintxo.

Pintxot on tehty patongin pa-

lasta, jonka päälle on usein lai-

tettuÊmajoneesia sekä jotain

katkaravuista tai kalasta teh-

tyä. Pintxot syödään viinin tai

siiderin kera, joka on valmis-

tettu lähialueilla. Myös turska

eli bacalao on yleistä ruokaa

eri muodoissaan. Espanjassa

päivällinen syödään siestan ai-

kaan ja illallinen kello yhdek-

sän jälkeen. Osa ravintoloista

onkin auki vain muutaman tun-

nin päivällä, ja ne avaavat

ovensa jälleen illalla yhdeksän

aikoihin.Kummallisinta minus-

ta alussa oli, kuinka asiakkaat

baaritiskillä vain heittivät ros-

kansa ja tupakantumppinsa lat-

tialle, johon on levitetty puru-

jauhoa. Hyvät pintxopaikat

löysi kuitenkin, kun katsoi

kuinka paljon roskaa oli syn-

tynyt – siellä on täytynyt olla

paljon asiakkaita!Yksi maa ja

monta kieltäEspanjassa on nel-

jä virallista kieltä. Espanjan

kielen lisäksi on katalaani, ga-

lego eli galiciankieli sekä bas-

ki. Baskia puhutaan Espanjan

Baskimaassa sekä Lounais-

Ranskassa. Ranskassa se ei ole

saavuttanut kovinkaan suurta

arvostusta. Baskimaassa noin

20 %:a puhuu baskia. Francon

valtakaudella se oli kielletty,

mutta vallankumouksen jäl-

keen Baskimaa sai itselleen

rajoitetun autonomian. Baskin

kieltä käytetään mm. opetuk-

sessa ja sillä on omakielinen

tv-kanava ja radiolähetyksiä.

Kielen alkuperää ei tunneta,

sillä se poikkeaa kaikista muis-

ta maailmankielistä.Tekemistä

ja näkemistäSan Sebastiánis-

sa sijaitsee Palacio de Mira-

mar, joka on toiminut kunin-

kaiden kesäpaikkana. Varsin-

kin kuningatar Maria Cristina

piti paikasta, sillä hän vietti

siellä kaikki kesänsä aina vuo-

desta 1887 kuolemaansa saak-

ka 1929. Kaupunki on upea

rantoineen ja ympäröivine vuo-

rineen.Asukkaita täällä on noin

180 000. Tekemistä ja näke-

mistä riittää. Kaupungissa löy-

tyy mm. useita kauniita puis-

toja, museoita ja akvaario. San

Sebastiánissa on melko paljon

erilaisia tapahtumia. Esimer-

kiksi helmikuussa on karnevaa-

lit, jolloin ihmiset pukeutuvat

mustalaistyylisiin asuihin.

Kansainvälisesti tunnetuinÊta-

pahtuma lienee filmifestivaa-

lit. Niiden pääpitopaikkana on

yksi kaupungin upeimmista

rakennuksista, Kursaal. Kau-

pungin kolme suosituinta ja

tunnetuinta vuorta ovat Mon-

te Ulia, Igueldo ja Urgull.

Monte Urgulin huipulla, van-

han linnakkeen päälle raken-

nettuna, sijaitsee Sagrado Co-

razón –patsas. Tämä ns. Jee-

sus patsas näkyy melkein joka

puolelle kaupunkia. Igueldo

vuorelle pääsee vanhan funi-

culaarin avulla. Huipulla sijait-

see hotelli ja vanhahko huvi-

puisto, mutta paikka on näke-

misen arvoinen jo pelkästään

näköalansa vuoksi.ÊKolmas

vuori Monte Ulia on melko

hankalakulkuinen, varsinkin

jos kulkee pienempiä polkuja

ja rannan jyrkkää reunaa pit-

kin. Apuna joissakin kohdissa

on vaijereita, joista pitää kiin-

ni jyrkimmissä kohdissa. Se on

kuitenkin vaivan arvoista, sil-

lä ylhäältä siintyvät niin upeat

maisemat. Lisäksi se on ainoa

näistä vuorista, josta näkyy

kaupungin kummatkin hiekka-

rannat. TamborradaTammi-

kuun 19. päivänä vietetään San

Sebastián-päivää. Se on suuri

juhla kaupungissa ja sitä ei voi

olla näkemättä tai kuulematta.

Juhla kestää koko vuorokau-

den alkaen klo 00.00 ja lop-

puu samaan aikaan seuraava-

na päivänä. Kaikki ovat val-

mistautuneet juhlaan. Kuule-

mani mukaan juhla juontuu ta-

pahtumaan jolloin ranskalaiset

yrittivät hyökätä kaupunkiin

varhain aamulla. Tuolloin ko-

kit olivat jo työpaikoillaan ja

varoituksen ääneksi he alkoi-

vat lyödä kattiloita, jotta kau-

pungin asukkaat heräisivät.

Nykyään juhlittaessa tätä juh-

laa kaupungin kadut täyttyvät

väestä. Varmaankin jokainen

lähtee ulos katsomaan Tambor-

radaa. Kaupungin kaduilla

marssii sekä lapsia että aikui-

sia. Kaikki ovat pukeutuneet

joko kokeiksi tai sotilaiksi ja

marssiessaan he rummuttavat

rumpuja musiikin tahtiin. Oli

hämmästyttävää nähdä, miten

Tulen kaipaamaan San Sebastiánista mm. vihreyttä, lämpöä ja rantoja.

jo pienet lapset pysyivät mu-

kana musiikin tahdissa. Voisi

sanoa, että Tamborradan aika-

na tulee melko kotoisa olo, sillä

kaikkialla näkyvät sinivalkoi-

set värit. Ne ovat myös San

Sebastianin lipun värit.Uusia

kokemuksia

Sanoisin, että elämäni tääl-

lä on melko samanlaista kuin

Suomessa. Ainoat mitä koti-

maastani kaipaan, ovat sauna

ja tumma leipä. Myös uunia

olen välillä kaivannut. Asun-

nossamme ei siis sellaista ole,

joten saamme pärjätä kaasu-

liedellä ja mikrolla. Asioiden

hankkiminenkaan ei ainakaan

aluksi ollut kovin helppoa, sillä

ei tiennyt mistä mitäkin löy-

tyy. Täällä ei ole montaa kaup-

paa, josta kaiken saisi saman

katon alta. Aina joutuu mietti-

mään, missä haluamaansa tuo-

tetta voisi olla tarjolla. Esimer-

kiksi tiskiharja löytyi rautakau-

pasta viikon etsimisen jälkeen.

Kaupat ovat pääasiassa pie-

niä erityiskauppoja ja niitä on

paljon. Pienet liikkeet tuovat

kaupunkiin aivan oman tunnel-

mansa. Pienten puotien ulko-

puolelle on laitettu houkutte-

levasti esille niiden tuotteita,

kuten tuoreita hedelmiä. Kau-

pungin keskustan ulkopuolel-

la sijaitsee suuri kauppakeskus

Garbera, jossa on erilaisia pie-

niä liikkeitä sekä Eroski hiper-

mercado. Sen voisi sanoa vas-

taavan Suomen Citymarkettia.

Espanjassa vietetään siestaa.

Kaupat sulkevat ovensa useim-

miten klo 14.00 ja avaavat jäl-

leen viiden maissa. Ainakin

opiskelijanbudjettini on pysy-

nyt mallillaan, sillä alussa en

aina muistanut siesta-aikaa ja

niinpä useat kauppareissuni

päättyivät siihen, kun sain huo-

mata kauppojen olevan kiinni.

Kaikista suurimmat kaupat ja

kauppakeskukset ovat kuiten-

kin myös silloin auki.

Ulkomailla olen oppinut

monia asioita. Ranskalaisten

paistaminen pannussa on yksi

niistä taidoista, kun uunia ei

ollut asunnossani. Kaasuliesi-

kään ei kuulostaa enää yhtään

pelottavalta ajatukselta.

Kerran luulin, että sulake oli

palanut, kun sähköt menivät.

Vuokrafirmalta asiaa kysyttä-

essä sain tietää, että kun säh-

köä kuluu paljon, ne kytkey-

tyvät itsestään pois. Jotta sain

ne taas päälle, minun oli löy-

dettävä asunnosta nappula, jota

kääntää. Etsintä vain oli hie-

man hankalaa pimeässä.

Ainakin siinä oppi, että pat-

terit, pesukone ja mikro vie-

vät kauheasti energiaa, sillä

niiden ollessa samanaikaisesti

päällä sähköt menivät lähes

aina.

Katri Alifrosti

tradenomiopiskelija,

Informo

SAMK,

Huittisten toimipiste

San Sebastian, Baskimaan sydän

Sagrada Familia -kirkkoa voidaan pitää Barcelonan tun-

nusmerkkinä. Sitä on rakennettu jo vuodesta 1882 ja sen

pitäisi valmistua vuonna 2045.

Vaihto-opiskelumatka Espanjaan alkoi Pariisiin tutustumi-

sella, josta matka jatkui junalla San Sebastiániin. Yksi Parii-

sin "pakollisista nähtävyyksistä" on riemukaari.

“Vaihtarina” Espanjassa, osa 3

Vapaa-ajalla ehti myös matkustaa. Kuvassa Barcelonan eläin-

tarhan pingviinit ottamassa aurinkoa.

Page 26 - Alueviesti_20_2006