Page 10 - Alueviesti_23_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko kesäkuun 7. 2006

Nuorisopuhallinorkes-

teri Tuulimyllyn Puhal-

tajat tekee viikon mit-

taisen esiintymismatkan

Unkariin 13.-20.6. Or-

kesterin matkakohteena

on Budapest, jossa kon-

sertoidaan mm. paikal-

lisen Pyhän Tapanin kon-

servatorion oppilaille.

Lisäksi orkesteri soittaa

useita puistokonsertteja

Budapestissä ja Balatonin

alueella. Matkalle osallis-

tuu 40 soittajaa.

Tuulimyllyn Puhaltaji-

en matkatunnelmiin pää-

see tutustumaan ulkoilma-

konsertissa Säkylän kun-

nantalon takana torstai-il-

tana 8. päivä kesäkuuta klo

19.

Tämän ilmaiskonsertin

otsikkona on ”Kevyesti

kesäiltaan” ja ohjelmassa

kuullaan viihdyttävää mu-

siikkia laidasta laitaan. Sa-

teella konserttia ei toteu-

teta.

Päättäjäiskonsertissa

yli 200 esiintyjää

Huittisten musiikkiopis-

ton lukuvuoden toiminta

päätettiin näyttävästi ke-

vätkonserttiin Ryti –salis-

sa keskiviikkona 31.5.

Konsertissa oli yli 200

soittajaa ja laulajaa. Salin-

täysi yleisö nautti paritun-

tisen konsertin tunnelmas-

ta ja monipuolisesta oh-

jelmasta.

Konsertin esiintyjinä

olivat lähes kaikki musiik-

kiopiston orkesterit, lap-

si- ja nuorisokuorot sekä

Tuulimyllyn Puhaltajat

lähtevät Unkariin

useita pienempiä kokoon-

panoja.

Päätösnumerona kuul-

tiin suuren oppilaskuoron

esittämänä ”Käy mun vie-

relläin” nuorisopuhallin-

orkesteri Tuulimyllyn Pu-

haltajien

säestämänä.

Konsertin yllätyksestä

vastasivat opettajat ja

kansliahenkilökunta tul-

kitsemalla sekakuorona

kaksi kesäistä laulua.

Musiikkiopistotason

päättötodistuksen saivat

kokemäkiläiset pianistit

Jaakko Mäkinen ja Juha

Aalto-Setälä.

Juhalle

myönnettiin

myös toinen Teljättärien

erikoisstipendeistä, toisen

sai viulisti Anni Anttila.

Huittisten apteekin myön-

tämän stipendin huittislai-

selle huilistille sai Maarit

Laamanen.

Musiikkiopiston perus-

asteen päättötodistuksen

sai 14 oppilasta: Huittisis-

ta Sara Haavisto ja Johan-

na Keskitalo, Kokemäel-

tä Laura Aalto-Setälä, Hei-

di Huhtala, Lauri Mäkinen

ja Johanna Salo, Harjaval-

lasta Nina Lehto, Maiju

Tynjälä ja Jarkko Virtanen,

Nakkilasta Tapani Laato ja

Eveliina Tuomela, Säky-

lästä Emma-Lotta Levan-

der, Köyliöstä Elina Nie-

minen ja Kiukaisista Mart-

ta Laaksonen.

Tuleva lukuvuosi käyn-

nistyy oppilaiden ilmoit-

tautumisilla 14. ja 15. päi-

vä elokuuta.

Rauman seudun palo-

kuntanuoret kokoontu-

vat kerran vuodessa viet-

tämään viikonlopun mit-

taista leiriä pienen kou-

lutuksen ja virkistävän

ohjelman merkeissä.

Tänä vuonna kokoonnu-

taan Säkylään.

Samalla vietetään juh-

laleiriä, sillä Rauman alu-

eella on leireilty jo 35

vuotta.

Iso-Vimmassa sijaitse-

vaan Kotkaniemeen ko-

koonnutaan nyt 16.-18. ke-

säkuuta.

Rauman seudun

palokuntanuoret

leirille Säkylään

Viikonlopun leirillä ote-

taan tuntumaa leirielä-

mään, sillä tänä vuonna

alueemme nuoret suuntaa-

vat reilun sadan hengen

voimin palokuntanuorten

valtakunnalliselle leirille

yöttömään yöhön Rova-

niemelle heinäkuussa.

Ohjelmassa viikonlopun

aikana on koulutusta, mm.

ensiapua ja sammutushar-

joituksia sekä kisailua ja

illanviettoa nuotion äärel-

lä.

Leirin avajaisia viete-

tään perjantaina 16.6. klo

19.

Laturetki, polkuretki

ja alkukesän pyöräretki

ovat Huovinretki ry:n

perinteiset suuret kun-

toilutapahtumat. Ensi

sunnuntain pyöräretki

on järjestyksessä 34.

Päälähtöpaikka on Säky-

län koulukeskus. Lähtö-

paikat ovat auki klo 8-

12 ja kirjaus-ja huolto-

paikat klo 8-14.

Käytettävissä on neljä

perusreittiä: Pyhäjärven

ympäriajo, Köyliönjärven

Huovinretki pyöräilee

ympäriajo,

Vampulan

lenkki ja Pöytyän lenkki.

Lähtö- ja tulopaikka voi

olla oma koti kunhan il-

moittautuu jollakin kirja-

uspaikalla.

Pyöräretki tuli Huovin-

retken ohjelmaan vuonna

1972. Tuuliseen ja kyl-

mään säähän uskaltautui

vain 148 polkijaa. Par-

haimmillaan on pyöräret-

kellä hätyytelty tuhannen

kuntoilijan määrää.

Suomen Sotaveteraa-

niliiton Mikkelissä 1. ke-

säkuuta pidetty XXII liit-

tokokous valitsi Aarno

Strömmerin (Oulu) jat-

kamaan liiton puheen-

johtajana, Aarno Lam-

men (Espoo) jatkamaan

liiton valtuuston pu-

heenjohtajana ja Vuok-

ko Hurmeen (Paimio)

jatkamaan Sotaveteraa-

niliiton Naisjärjestön

puheenjohtajana. Valin-

nat olivat yksimielisiä.

Kokouksessa vahvistet-

tiin liiton tulevaisuussuun-

nitelma ja hyväksyttiin lii-

tolle uudet säännöt.

Tulevaisuussuunnitel-

massa Sotaveteraaniliitto

valmistautuu tuleviin vuo-

siin. Liitto ja sen jäsenyh-

distykset jatkavat sotave-

teraanien, heidän puolisoi-

densa ja leskiensä tukitoi-

mintaa niin pitkään kun

tukitarve jatkuu.

Sääntömuutoksella val-

mistaudutaan liiton osalta

puolisojäsenyyteen. Syk-

syn aikana laaditaan eh-

dotus sotaveteraaniyhdis-

tysten ja -piirien sääntö-

jen muuttamiseksi. Jokai-

nen jäsenyhdistys päättää

sääntöjensä muuttamises-

ta itsenäisesti.

Liittokokous hyväksyi

kahden vuoden toiminta-

kertomuksen, kahden vuo-

den toimintasuunnitelman

ja julkilausuman sekä

muut henkilövalinnat.

Suomen Sotaveteraa-

niliitto on suurin veteraa-

nijärjestö.

Vuoden alussa jäsenyh-

distyksissä oli 50 300 var-

sinaista jäsentä, 21 000

kannattajajäsentä sekä 36

000 jäsentä Naisjärjestös-

sä.

Aarno Strömmer

jatkaa veteraanien

puheenjohtajana

Yhdistyksiä on 398 ja

piirejä 22.

Ensi vuonna Sotavete-

raaniliitto viettää 50-vuo-

tisjuhlavuottaan.

Julkilausuma

Veteraanit vetoavat val-

tiovaltaan rintamaveteraa-

nien ja omaishoitajina toi-

mivien puolisoiden sekä

leskien kotona selviyty-

mistä tukevien toimien ke-

hittämiseksi ikääntymisen

ja toimintakyvyn heikke-

nemisen huomioonottaval-

la tavalla.

Julkilausumassa sano-

taan, että kotikunnan tu-

lee kutsua veteraani vuo-

sittaiseen terveydentilan

tarkastukseen ja kuntou-

tustarpeen

arviointiin.

Avokuntoutuksen jakso-

tuksella ja toimintatera-

peuttien sekä muiden so-

siaali- ja terveydenhuollon

ammattihenkilöiden pal-

veluilla voidaan tukea ve-

teraanien kotona selviyty-

mistä.

Sotaveteraanien vanhe-

neminen ja määrän pie-

neneminen vähentää vete-

raanien osallistumista jär-

jestön monien tehtävien

hoitamiseen.

Sotaveteraaniyhdistyk-

sien laajenevaa kannatta-

jajäsenkuntaa tarvitaan

hoitamaan vireiden sota-

veteraaniyhteisöjen käy-

tännön toimia.

Niiden tärkeimpänä teh-

tävänä on jatkaa sotavete-

raanien, heidän puolisoi-

densa ja leskiensä tuke-

mista.

Sotaveteraanit luovutta-

vat edelleen järjestön teh-

täviä ja perinnetyötä nuo-

rempien käsiin.

Lounais-Pirkanmaa

pyrkii verkostoitumalla

Tampereen kaupunki-

seudun aluekeskusohjel-

maan saamaan aikaan

alueellisia ja alueen ra-

jat ylittäviä kehitys- ja

liiketoimintaverkkoja.

Seutukunnan kunnat

ovat Vammala, Äetsä,

Mouhijärvi, Suodennie-

mi ja Punkalaidun.

M a a k u n t a h a l l i t u s

myönsi kuntien omista-

malle Vammalan Seudun

Yrityspalvelu Oy:lle Lou-

nais-Pirkanmaan yritys-

teknologia-asiamies

hankkeen toteuttamiseen

vuosina 2006-2007 23 500

euroa.

Se maksetaan sisäasi-

ainministeriön Tampereen

kaupunkiseudun aluekes-

kusohjelmalle tänä vuon-

na perusrahoituksesta.

Painopisteenä on korke-

an teknologian kehittämi-

nen hyödyntämällä pää-

osin Pirkanmaan alueella

olevia instituutioita kuten

yliopistoja.

Lounais-Pirkanmaa

satsaa rajat ylittäviin

kehitysverkostoihin

Hankkeessa keskitytään

erityisesti alueen metalli-

, kumi- ja puuklusterien

kehittämiseen, mutta myös

hoiva-alaan kiinnitetään

huomiota.

Yritysteknologia-asia-

miehen palvelu on kaik-

kien alueen yritysten käy-

tettävissä, jotka haluavat

kehittää liiketoimintaansa

tukevaa teknologiaa

Hanke kestää vuoden

2007 huhtikuun loppuun.

Ns. yliseutukunnallisina

hankkeina on osana Tam-

pereen kaupunkiseudun

aluekeskusohjelmaa sovit-

tu toteutettavaksi Lounais-

ja Ylä-Pirkanmaan osiot.

Lounais-Pirkanmaan

osiossa korostetaan erityi-

sesti teknologiapainotteis-

ten yrityshankkeiden to-

teuttamista.

Hanke tukee maakunta-

ohjelman tavoitetta tekno-

logian hyödyntämisestä

tuotantorakenteen uudista-

miseksi.

Kunnon Startti -niminen

terveysliikuntapainotteinen

kuntosali avautuupaikka to-

rin laidalla Onkiniemenka-

dulla Vammalassa 12. kesä-

kuuta.

Tervetulleita ovat kaikki iäs-

tä, sukupuolesta ja tämän het-

kisestä kunnosta riippumatta.

Salille toivotaan erityisesti

aloittelijoita ja niitä, jotka ei-

vät koskaan aikaisemmin ole

ajatelleetkaan harrastavansa

kuntosaliharjoittelua!

Kuntosalin uudet Teknogy-

min laitteet mahdollistavat har-

joittelun sekä oireisille että ter-

veille. Laitevalikoimassa on

kaikki isojen lihasryhmien har-

joittelulaitteet sekä useampi

aerobinen kestävyyskuntoa

kohottava laite.

Kunnon Startti satsaa

terveysliikuntaankin

Kuntosalille on mahdolli-

suus saada oma, fysiotera-

peutin laatima harjoitteluohjel-

ma oireiden tai tavoitteiden

pohjalta.

Kuntosalille voi tulla nor-

maalilla kertamaksulla, ostaa

kymppikortin, kuukausikortin,

vuosikortin tai käyttää liikun-

taseteleitä tai yritysten omien

sopimusten mukaisesti.

Myös kaupungin seniorikor-

tin saa ostaa salilta. Kuntosalil-

le tullaan syksyn aikana jär-

jestämään myös fysioterapeut-

tista ryhmätoimintaa.

Kuntosalilla on kulunval-

vontajärjestelmä, joka mahdol-

listaa käynnit kulunvalvonta-

kortilla käynnit klo 6-22.

Fysioterapiapalveluita on

mahdollisuus saada normaalin

fysioterapiakäytännön mukai-

Kunnon Startista saa myös fysioterapiapalvelut. Kuvassa Pirjo Koskinen "asiakkaana",

jonka niskajännityksiä hoitaa Teija Simola. Tuija Jokinen antaa syvälämpöä kyynärvar-

teen.

sesti. Kolme fysioterapeuttia

toimii tiloissa pääsääntöisesti

joka arkipäivä. Fysioterapeu-

tit Pirjo Koskinen ja Teija Si-

mola ovat aloittaneet jo tässä

kuussa ja Tuija Jokinen Toh-

torinmäestä siirtyy elokuun

alussa, samoin kuin OMT-te-

rapeutti Hannu Lehtimäki. Li-

säksi tiloissa työskentelevät

koulutetut hierojat Arto Kaa-

salainen ja Pirkko Kovero.

Fysioterapia- ja hieronta-

mahdollisuus on kaikilla ha-

lukkailla. Fysioterapeuttiseen

tutkimukseen ja - arvioon, fy-

sikaaliseen hoitoon, ja hieron-

taan voi tulla lähetteellä (Ke-

lakorvaus) tai ilman. Pääpai-

no fysioterapiassa on tuki- ja

liikuntaelimistön fysioterapias-

sa, myös urheilu- ja työfysio-

terapiaosaaminen löytyy.

Pirkanmaa on edelleen

vetovoimainen maakunta.

Tämä käy ilmi Pirkanmaan

liitossa valmistuneesta ra-

portista vuoden 2005 vä-

estönmuutoksista ja vuo-

den 2003 työssäkäyntilii-

kenteestä. Raportti perus-

tuu Tilastokeskuksen vii-

meisimpiin väestö- ja työs-

säkäyntitilastoihin.

Pirkanmaalaisten osuus

koko maan väestöstä on 8,9

prosenttia.

Vuoden 2005 lopussa Pir-

kanmaan väkiluku oli 468

986 ja se on toiseksi suurin

Suomen maakunnista.

Maakuntien välisessä ver-

tailussa Pirkanmaa on edel-

leen yksi muuttovoittoalueis-

ta. Vuonna 2005 muuttovoit-

toa oli toiseksi eniten Uuden-

maan jälkeen. Pirkanmaan

väkiluku kasvoi vuoden 2005

aikana 4010 henkilöllä. Täs-

tä luonnollista kasvua oli

1064 henkilöä, loppu muut-

tovoiton aikaansaamaa väes-

tönlisäystä.

Tampereen seutukunnan

väestönkasvu oli 4 257 hen-

kilöä, Kaakkois-Pirkanmaan

Pirkanmaa vetää väkeä

mutta täällä jauhetaan tyhjää

126 henkilöä ja Etelä-Pirkan-

maan 75 henkilöä. Muiden

seutukuntien väestö väheni

yhteensä 448 henkilöä.

Työssäkäyntiliikenne maa-

kunnan ulkopuolelle on li-

sääntynyt vuodesta 2000 vuo-

teen 2003 noin 450 henkilöl-

lä. Myös maakuntaan tuleva

työssäkäynti on kasvanut

noin 1000 hengellä.

Nettomääräisesti vuosien

2000-2003 aikana tapahtunut-

ta muutosta tarkasteltaessa

havaitaan, että Pirkanmaalla

käytiin vuonna 2003 enem-

män työssä muista maakun-

nista kuin kolme vuotta ai-

kaisemmin.

Kun pirkanmaalaisten työs-

säkäynti maakunnan ulko-

puolella ei ollut kasvanut sa-

massa tahdissa, nettopendeli

oli kasvanut vuodesta 2000

vuoteen 2003 lähes 600 hen-

gellä.

Yhä useampi käy töissä

maakunnan ulkopuolella mm.

Tampere-Helsinki -pääradan

ja moottoritien suunnan vai-

kutusalueella.

Sekä Pirkanmaalta lähte-

vän että tulevan työssäkäyn-

nin pääsuunnat ovat Uusimaa

ja naapurimaakunnat. Työs-

säkäyntiliikenteen tase oli

vuonna 2003 lähes 2200 hen-

kilöä tappiollinen, eli ulko-

puolelle suuntautuva työssä-

käynti oli maakuntaan ulko-

puolelta suuntautuvaa työs-

säkäyntiä tuon verran run-

saampaa. Vuodesta 2000 tuo

tappio on kasvanut 775 hen-

kilöllä.

Lähtevän työssäkäyntilii-

kenteen pääsuuntana on säi-

lynyt pääkaupunkiseutu, jo-

hon suuntautuu 60 prosent-

tia maakunnan ulkopuolelle

suuntautuvasta työssäkäynti-

liikenteestä. Naapurimaakun-

nista Hämeeseen, Satakun-

taan ja Keski-Suomeen koh-

distui kuhunkin noin 1000

henkilön työssäkäynti.

Varsinais-Suomi ja Etelä-

Pohjanmaa olivat seuraavina

luvuin 816 ja 503.

Pirkanmaalta ulos suuntau-

tuvassa työssäkäyntiliiken-

teessä määrällisesti suurinta

muutosta on tapahtunut Uu-

dellemaalle suuntautuvassa

työssäkäyntiliikenteessä.

Tulevan työssäkäyntilii-

kenteen pääsuuntia ovat Uu-

simaa ja Satakunta.

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32