Page 13 - Alueviesti_23_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko kesäkuun 7. 2006

Suomen Kirjainstituutin

julistaman kirjavirus-kil-

pailun parhaaksi selviytyi

Kyykerin koulun 4. luok-

ka Outokummusta. Pal-

kinnoksi voittoisa joukko

saa monipuolista kirjaan

ja lukemiseen liittyvää

ohjelmaa pursuavan leiri-

koulupäivän Kirja-Vam-

malassa syksyllä.

Suomen Kirjainstituutti

tiedotti maaliskuussa: "Vaa-

rallisten virusten riehuessa

ympäri maailmaa Suomes-

sa on havaittu erittäin hyö-

dyllinen ja lempeä virus ni-

meltään kirjavirus. Kirjavi-

rus aiheuttaa lukuhulluudek-

si kutsuttua hyvänlaatuista

hulluutta. Toistaiseksi ei tie-

detä tarkkaan, mistä virus on

saanut alkunsa. SuomenKir-

jainstituutin edustajat kui-

tenkin korostavat, että tältä

virukselta ei missään tapa-

uksessa tule yrittää suojau-

tua." Viruksen tehokkaan

leviämisen edistämiseksi

julistettiin valtakunnallinen

kilpailu "Tartu tarinaan, ta-

rina tarttuu" kaikille Suomen

1-5 öluokille. Kilpailun tar-

koituksena oli saada lapset

keksimään keinoja, miten

heidät saisi lukemaan entis-

tä ahkerammin.

Lukulaboratorion väki

valitsi voittajatyön seuraa-

villa perusteluilla: "Hyvin

varsinaista kilpailun tehtä-

vänantoa seuraavan kilpai-

lutyön idea ja toteutus oli

hauska ja omaperäinen. Vä-

rikkäät kirjavinkkaavat pöy-

tätabletit houkuttelevat kir-

jojen pariin ja toimivat esim.

kirjaston kahvilan pöydissä.

Plussana raati pitää myös

Kirjaviruksen paras

levittäjä Outokummusta

idean jatkojalostettavuutta ja

sopivuutta kaikenikäisille

lapsille. "Kunniamaininnan

ja kirjapalkinnot raati myön-

si Vanhalinnan Loukinaisten

koulun 4 A -luokalle, Ko-

kemäen Tulkkilan koulun 4

B -luokalle ja Kemiön Mjö-

sundin koulun Melissa Pet-

tersille ja Wilma Reimanil-

le.

Suomen Kirjainstituutin

lukulaboratorio vastaanotti

eri puolilta Suomea yli 30

erilaista ehdotusta viruksen

levittämiseksi. Kilpailutyöt

edustivat monipuolisesti tai-

teen eri aloja. Lukemaan in-

nostettiin mm. tanssimalla,

näyttelemällä, musiikilla,

CD-ROM-levyillä, erilaisil-

la projektiesittelyillä, lehdil-

lä, julisteilla, piirroksilla, jne.

Valtakunnallisen kilpailun

osallistujien joukossa lois-

tivat raadin mukaan erityi-

sesti pienten paikkakuntien

koulut.

Nykypäivän kirjallisuus-

keskusteluissa pohditaan

usein, kuinka innostaa lap-

sia lukemaan. "Tartu tari-

naan, tarina tarttuu" ökilpai-

lun lähtökohtana oli, että lap-

set itse osaavat antaa tähän

parhaat ratkaisuehdotukset.

Tavoitteena oli myös innos-

taa ammentamaan kirjalli-

suudesta opetussisältöjä op-

piaineiden ja eri taiteenalo-

jen rajat ylittäen.

"Tartu tarinaan, tarina tart-

tuu" -kilpailu kuuluu osana

Suomen Kirjainstituutin ja

Kirja-Vammalan vuosittain

järjestämiin Lasten ja nuor-

ten kirjapäiviin. Lasten ja

nuorten kirjapäivien pääta-

pahtumapäivä on Vamma-

lassa lauantaina 7.10.2006.

RomulanTaiteellinenTeat-

teri esittää elokuussa Äet-

sän Sarkia-näyttämöllä Wil-

liam Shakespearen näytel-

män Romeo ja Julia. Näy-

telmän eri osioita on harjoi-

teltu viime syksystä asti, ja

harjoittelun määrä vain li-

sääntyy elokuuta kohti men-

täessä.

Näyttelijät ovat päässeet

opiskelemaan mm. Tang Lang

–taistelulajia, klovneriaa, ää-

nenkäyttöä ja tanssia eri oh-

jaajien avustuksilla. Syksystä

lähtien ohjaajana on toiminut

FM Riitta Koukku, mutta hei-

näkuussa Suomeen tulee Eng-

lannista näytelmän virallinen

ohjaaja Chris Spring sekä vi-

sualisoija Joanne Greenwood.

Keväästä alkaen kokoonpa-

noa on valmentanut tanssija ja

tanssinopettaja Mönziä Kurba-

nali. Ohjaaja ja visualisoija

ovat pyytäneet Kurbanalia

alustavasti koreografioimaan

näytelmän tanssi- ja kamppai-

lukohtaukset, ja hän onkin

työstänyt taisteluja ja tanssi-

mista yhdessä näyttelijöiden

kanssa jo useita kertoja. Näy-

telmään kuuluu joukkokohta-

uksia, joissa lähes kaikki näyt-

telijät ovat yhtä aikaa lavalla.

Tanssiosioon kuuluu vanhan-

aikainen hovitanssi, ja taiste-

luosiossa on tyylitellyn kak-

sintaistelun lisäksi kaikki tai-

teen säännöt unohtava katutap-

pelu – kaikki Kurbanalin käsi-

alaa.

Tanssia, taidetta ja teatteria

”Työni on usein projekti-

luontoista”, kertoo Kurbanali.

Hän on toiminut yhteistyös-

sä useiden eri teattereiden

kanssa, kuten Lahden Pähki-

näteatterin sekä Tampereen ko-

mediateatterin. ”Päiväni koos-

tuu usein omasta treenaukses-

ta, teatteriharjoituksista sekä

tanssinopetuksesta”, Kurbanali

kuvailee.

Jopa hieman kipeänä ollessaan Mönziä Kurbanali jaksoi

reippaana ja iloisena vetää viime harjoitukset. Seuraavan

kerran taistelukohtauksia harjoitellaan Kurbanalin kanssa

näillä näkymin 20. päivä kesäkuuta.

Ilmatieteen laitoksen

mukaan kuluneen touko-

kuun alku oli lämmin ja

hetkittäin helteinen. Lop-

pukuu puolestaan oli vii-

leä ja sateinen.

Päättyneen toukokuun

sää muistutti vuoden

2004 toukokuuta. Mo-

lempina vuosina saatiin

kuukauden alussa naut-

tia kesäisistä lämpötilois-

ta sekä paikoin jopa hel-

teestä, ja lämpimän jak-

son päätyttyä koettiin voi-

makkaitakin yöpakkasia.

Nyt lämpötila kohosi 4.-

8. toukokuuta useilla paik-

kakunnilla yli 20 asteen.

7.5. helleraja 25,1 saavu-

tettiin seitsemällä Ilmatie-

teen laitoksen havaintoase-

malla. Pohjoisin paikkakun-

ta, jossa helleraja saavutet-

tiin, oli Rovaniemi. Touko-

kuun ylin lämpötila 25,8

astetta mitattiin Salossa.

Lämpimän kuukauden

alun jälkeen sää viileni huo-

mattavasti. Erityisen kyl-

mää oli 17.5. vastaisena

yönä, jolloin lämpötila las-

ki etelässäkin paikoin -5

asteen vaiheille. Kuukau-

den alin lämpötila -9,3 as-

tetta mitattiin 18.5. Enon-

tekiön Kilpisjärvellä. Myös

päivälämpötilat jäivät kuu-

kauden puolenvälin jälkeen

yleisesti

Etelä-Suomea

myöten 10 asteen vaiheil-

le. Toukokuun keskilämpö-

tila oli maan etelä- ja kes-

kiosassa 8-10 astetta, joka

on vajaan asteen tavan-

omaista korkeampi. Maan

pohjoisosassa toukokuun

keskilämpötila oli 4-9 as-

tetta eli pari astetta tavan-

omaista korkeampi.

Toukokuun alkupuoli oli

hyvin kuiva ja lumen alta

Toukokuussa helteitä

jos pakkastakin

paljastuneet edellisen kesän

kuivuneet ruohot ja lehdet

aiheuttivat suuren maasto-

palovaaran. Maastopaloja

oli paljon Suomen etelä- ja

kaakkoispuolella, ja ilma oli

niiden vaikutuksesta Etelä-

ja Itä-Suomessa ajoittain

autereista.

Poutaisen alkukuun jäl-

keen sää muuttui epävakai-

seksi. Lapissa satoi ajoit-

tain myös lunta, paikoin

jopa 20 cm. Myös eteläm-

pänä saatiin kuukauden

puolen välin jälkeen lumi-

ja räntäkuuroja.

Toukokuun 23. päivän

tienoilla saapui lounaasta

voimakkaampia sadealuei-

ta maahamme.

Erityisen paljon satoi 23.

ja 24. päivän välillä Kai-

nuusta Lounais-Lappiin

ulottuvalla alueella. Vettä

tuli paikoin jopa noin 50

millimetriä.

Toukokuun sademäärät

olivat maan eteläisimmäs-

sä ja pohjoisimmassa osas-

sa sekä Savossa ja Keski-

Suomessa lähellä touko-

kuun tyypillisiä arvoja, noin

30-40 millimetriä. Kainuus-

sa ja Pohjanmaalla sadetta

kertyi yli 50 millimetriä,

paikoin jopa yli 100 milli-

metriä.

Etelässä viileätä,

pohjoisessa lämmintä

Kevään eli maalis-touko-

kuun keskilämpötila oli

Etelä- ja Keski-Suomessa

noin asteen tavanomaista

alhaisempi ja Pohjois-Suo-

messa vajaan asteen tavan-

omaista korkeampi. Kevään

sademäärät olivat Pohjois-

Suomessa yleisesti 50-90

millimetriä ja Etelä- ja Kes-

ki-Suomessa 100-150 mil-

limetriä.

Satakunnassa käynnis-

sä olevista lukuisista hy-

vinvointialan hankkeis-

ta ja projekteista saa nyt

tietoa keskitetysti. Hy-

vinvointihankerekisteris-

sä on yli 70 sosiaali- ja

terveydenhuollon toi-

mintaan, hyvinvointi-

alan yrittäjyyteen, työl-

lisyyteen, syrjäytymisen

ehkäisyyn,

maahan-

muuttajiin ja alan kou-

lutukseen liittyvää han-

ketta.

Rekisterin ylläpitäjänä

on Satakunnan ammatti-

korkeakoulu (SAMK) ja

sen rahoittajana on ollut

Satakuntaliitto.

Aatu, Akseli ja Aune?

Vanhusten palvelutalon

asukkaita vai päiväkodin

nuorimmaiset? Entä sitten

Vetu?

Kummallisten lyhentei-

den salaisuus paljastuu

juuri valmistuneesta hy-

vinvointihankerekisteristä

osoitteessa

www.samk.fi

hyvinvointihankkeet. Esi-

merkiksi AATU liittyy

apuvälineisiin, AUNE au-

tismiin, Akseli ohjaa työt-

tömiä työllistymään koti-

työpalveluun ja Vetun teh-

tävänä on sotiemme vete-

raanien kotiasumisen tu-

keminen.

- Hankkeista vastaavat

organisaatiot ovat itse tal-

lettaneet tietonsa Satakun-

Hyvinvointialan

rekisteri Satakuntaan

nan ammattikorkeakoulus-

sa suunniteltuun tietokan-

taan. Nyt on olemassa

myös selkeät ohjeet, mi-

ten hankkeet viedään re-

kisteriin. Uusia toimijoita

otetaan edelleenkin innol-

la mukaan, lupaa projek-

tisuunnittelija Ritva Ann-

ala Satakunnan ammatti-

korkeakoulusta.

Rekisteri parantaa hy-

vinvointialan toimijoiden

tietoutta alan ajankohtai-

sista asioista, mutta siitä

tulee olemaan hyötyä

myös päättäjille, yrittäjil-

le, tiedotusvälineille, opis-

kelijoille ja kaikille hyvin-

vointialan kehityksestä ja

kehittämisestä kiinnostu-

neille.

Annala kertoo, että

hankkeet on ryhmitelty

pääsääntöisesti lasten ja

nuorten, työikäisten ja

ikääntyneiden hyvinvoin-

tiin ja terveyteen.

Tietoja voi etsiä mm.

hallinnoijan, alueiden tai

rahoittajan mukaan.

Nettisivuilta selviää

mm. projektien sisältö,

hallinnoiva organisaatio,

yhteystiedot sekä tietoa

alueellisista ajankohtaisis-

ta tapahtumista ja koulu-

tuksista.

Sivut toimivat myös

päättyneiden hankkeiden

tietopankkina.

Länsi-Suomen läänin-

hallitus on myöntänyt val-

tionavustusta läänin seit-

semälle pelastuslaitoksel-

Lääni antoi tukea

pelastuslaitosten

kalustonhankintaan

le yhteensä 1 004 000 eu-

roa. Avustukset on koh-

distettu pääasiassa ajo-

neuvohankintoihin.

Satakunnan pelastuslai-

tos sai Harjavaltaan, Ul-

vilaan ja Nakkilaan jokai-

seen 60 000 euroa sam-

mutusautoon. Tampereen

pelastuslaitos sai sekä

Tampereelle että Valkea-

koskelle 60 000 sammu-

tusautoon ja lisäksi 48

000 euroa pelastuslaitok-

sen alueen väestönhälytys-

järjestelmään.

Suomen

kansalaisen

henkilökortti riittää mat-

kustusasiakirjaksi Pohjois-

maitten lisäksi myös kai-

kissa EU-maissa. Passia tar-

vitaan vasta EU:n ulkopuo-

lelle matkustettaessa. Hen-

kilökortilla matkustaminen

ei kuitenkaan ole suoma-

laisille vielä tuttu asia.

Myös jotkut matkanjärjes-

täjät ovat saattaneet antaa

matkustusasiakirjoista vir-

heellistä tietoa.

”Passi mukaan!” on ylei-

nen ohje esimerkiksi Tallin-

naan matkustaville. Esimer-

kiksi Tallinnaan tai Kanari-

an saarille matkustaessa ei

kuitenkaan vastoin yleistä

käsitystä tarvita passia, vaan

voimassaoleva henkilökort-

ti riittää.

Suomen passilain mukaan

Suomen kansalaisella on

matkustaessaan maasta olta-

va passi.

Pohjoismaihin saa matkus-

taa ilman passia, mutta kan-

salaisen on tarvittaessa ky-

ettävä luotettavalla tavalla

osoittamaan henkilöllisyy-

tensä ja kansalaisuutensa.

Asetuksessa matkustusoike-

uden osoittamisesta eräissä

tapauksissa säädetään, mihin

maihin Suomen kansalainen

saa matkustaa käyttäen mat-

kustusasiakirjana passin si-

jasta henkilökorttia. Ajokort-

ti ja kela-kortti eivät ole mat-

kustusasiakirjoja.

Suomen kansalainen voi

passin sijasta käyttää mat-

kustusasiakirjana 1.3.1999

jälkeen myönnettyä henkilö-

korttia matkustaessaan EU:n

jäsenmaihin – siis matkus-

taessaan Suomesta Alanko-

maihin, Belgiaan, Espanjaan,

Irlantiin, Iso-Britanniaan,

Italiaan, Itävaltaan, Kreik-

kaan, Liechtensteiniin, Lu-

xemburgiin, Portugaliin,

Ranskaan, Saksaan, Tsekin

tasavaltaan, Viroon, Kyprok-

selle, Latviaan, Liettuaan,

Unkariin, Maltalle, Puolaan,

Sloveniaan ja Slovakiaan

Henkilökortti korvaa

passin EU-maissa

sekä lisäksi EU:n ulkopuo-

lisista maista San Marinoon

ja Sveitsiin.

Matkustusoikeus ei kos-

ke väliaikaista henkilökort-

tia, alaikäisen henkilökorttia

eikä ulkomaalaiselle myön-

nettyä henkilökorttia.

Syksystä 2003 alkaen

myönnetyt henkilökortit ovat

sirullisia.

Sirulle tallennetaan Väes-

törekisterikeskuksen myön-

tämä ns. kansalaisvarmenne,

joka sisältää sähköisen asi-

ointitunnuksen sekä tiedot

kortinhaltijasta ja varmen-

teen myöntäjästä.

Pelkästään EU:ssa mat-

kaileva suomalainen ei vält-

tämättä tarvitse passia lain-

kaan.

Henkilöllisyystodistukse-

na sirullinen henkilökortti on

toisaalta passia monikäyttöi-

sempi.

Henkilökortilla henkilölli-

syytensä voi todistaa luotet-

tavasti myös asioidessaan

erilaisissa verkkopalveluissa

ja siihen voi myös liittää sai-

rausvakuutustiedot, jolloin

korttia voi käyttää sairaus-

vakuutuskortin (Kela-kortin)

sijasta esimerkiksi apteekeis-

sa tai lääkäriasemilla asioi-

taessa.

Sirulla olevalla Väestöre-

kisterikeskuksen kansalais-

varmenteella tunnistautumis-

ta edellyttäviä julkishallin-

non ja yritysten tuottamia

palveluja on tällä hetkellä

noin 50 ja määrä on tasai-

sessa kasvussa.

Kortin haltija voi mm. al-

lekirjoittaa juridisesti sitovia

asiakirjoja sähköisissä pal-

velussa.

Aikaisemmin juridisesti

sitovia sopimuksia ei ole voi-

tu luotettavasti tehdä verk-

kopalveluissa, koska allekir-

joitusta pidetään sopimuksen

syntymisen olennaisena te-

kijänä.

Henkilökortin myöntää

kihlakunnan poliisilaitos.

Henkilökorttihakemus jäte-

tään henkilökohtaisesti po-

liisilaitokselle.

Kortinhakemukseen tarvi-

taan kaksi passikuvaa ja hen-

kilön on todistettava henki-

löllisyytensä hakemusta jät-

täessään.

Henkilökortin hinta on 40

euroa ja se on voimassa vii-

si vuotta. Kortin toimitus

kestää noin kaksi viikkoa.

Peruskoulun päättä-

neistä yli 98 prosenttia

hakee välittömästi toi-

sen asteen koulutuk-

seen. Sijoittumisprosent-

ti vuonna 2004 oli Län-

si-Suomen läänissä 95,9

ja Manner-Suomessa

94,5.

Keskisuomalaiset nuo-

ret ovat kuitenkin sijoit-

tuneet vuodesta toiseen

jopa Manner-Suomea hei-

kommin. Vuonna 2004 si-

joittumisprosentti Keski-

Suomen peruskoulujen

oppilailla oli 93,3. Perus-

koulun

lisäopetuksen

aloittaneita oli Länsi-Suo-

men läänissä vuonna 2004

1,9 prosenttia peruskoulun

päättäneistä.

Yhteishakuun kuuluvi-

en lukioiden ja ammatilli-

sen koulutuksen aloitus-

paikkoja

peruskoulun

päättäneitä kohti oli Län-

si-Suomen läänin ruotsin-

kielisessä koulutuksessa

1,62 ja suomenkielisessä

koulutuksessa 1,40.

Keskimäärin 95 pro-

senttia hakijoista pääsi ha-

luamaansa koulutukseen,

tytöt poikia paremmin lu-

kiokoulutukseen ja pojat

vastaavasti tyttöjä parem-

min ammatilliseen koulu-

tukseen.

Lukion ja ammatillisen

koulutuksen oppilasraken-

Peruskoulusta

innolla toisen

asteen oppiin

ne on jyrkästi jakautunut

sukupuolen mukaan. Län-

si-Suomen läänin lukiois-

sa oli vuonna 2004 tyttöjä

57,7 prosenttia ja poikia

42,3 prosenttia.

Ammatillisessa koulu-

tuksessa tyttöjä oli 36,1

prosenttia ja poikia 63,9

prosenttia.

Toisen asteen koulutuk-

sen ulkopuolelle jääneis-

tä nuorista valtaosa on tyt-

töjä.

Vuoden 2004 tilaston

mukaan keskisuomalaisis-

ta tytöistä 10,4 prosenttia

ja pojista 8,0 prosenttia jäi

vaille toisen asteen kou-

lutusta (luvut sisältävät

myös peruskoulun lisä-

opetuksen oppilaat). Län-

si-Suomessa vastaavat lu-

vut olivat 7,1 prosenttia ja

5,7 prosenttia. Tilanne lää-

nissä oli parempi kuin

Manner-Suomessa, jossa

vastaavat luvut olivat 8,4

prosenttia ja 6,7 prosent-

tia.

Valtakunnallisena ta-

voitteena on, että vuoteen

2008 mennessä 96 pro-

senttia peruskoulun päät-

täneistä aloittaa opinnot

samana vuonna lukiossa,

ammatillisessa peruskou-

lutuksessa tai peruskoulun

lisäopetuksessa (10 luo-

kalla). Läänin maakunnis-

ta monessa on tavoite jo

nyt saavutettu.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32