Page 11 - Alueviesti_50_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 13. 2006

Tähän aikaan vuodesta tiedämme,

millä tavalla maamme ansaittua itsenäi-

syyttä on juhlittu syrjemmällä Helsin-

gissä. Tiedämme jo, millaista tulosta eräi-

den politiikan tms. julkkisten vaimon-

vaihtoviikot ovat tuottaneet, ja myös,

minkä verran eräiden naispuolisten julk-

kisten julkista pintaa on sallittu meidän

tavallisten nähdä.

Vaalitkin ovat tulossa, joten saattaa-

pa joku naispuolinen kansanedustaja vii-

mekertaista enemmän tulla ulos kuores-

taan ellei sitten siveelliseksi heittäytyen

vetäydy kalliilla muotisuunnittelijalla

teetettyyn tuppeen. Viime kertoina on

nähty sekin ihme, että erityisesti kristil-

lisyyttään korostavat naiset ovat näyttä-

neet, mitä (teko)pyhän pinnan alta löy-

tyy. Niin että hyväähän meillä on tie-

dossa.

Takavuosina oli tapana järjestää naa-

miaistansseja. Parhaiten naamioitunut

pari palkittiin ja kaikilla oli hauskaa,

ainakin ehtoolla. Erästäkin naamioasu-

aan miettivää kaveria neuvottiin mene-

mään naamiaisiin selvinpäin. Sellaise-

na häntä kun ei ennen oltu tansseissa

nähty.

Jostakin syystä nyt on laajemminkin

levinnyt käsitys, että myös Linnan juh-

lat ovat eräänlaiset naamiaiset. Vaadi-

taan mm., että Lordi joukkueineen pitää

päästää tapahtumapaikalle työasussaan.

Eli että kun on naamio päässään hank-

kinut lauluvoiton ja siksi tullut kutsu-

tuksi, niin samassa asussa pitää päästä

myös juhliin. Jos se lupa tulisi, niin ko-

vasti alan toivoa etenkin naisuimareit-

temme olympiakultaa. Vaikka eipä se-

kään juuri paljaan pinnan määrää mai-

nitussa tilaisuudessa lisäisi, nuorentaisi

kylläkin.

Naamarilla

ja ilman

Kun neuvoni ovat ilmaisia, niin an-

nanpa tässä yhden. Eli - yksi virkamies

lisää Linnan juhlien sisääntuloaulaan ja

homma olisi sillä kunnossa. Kutsukaa

sinne Seutulan lentokentältä passintar-

kastaja katsomaan sen perään, että tuli-

jan naama on sama kuin passikuvassa-

kin!

Suomalainen veronmaksaja huokailee

raskaan taakkansa alla. Onneksi sitä taak-

kaa keventää tietoisuus siitä, että hän

veroillaan rahoittaa mm. Kansallisoop-

peramme toimintaa. Kyllä tämä maa ja

kansa, jota oopperassa edustaa etupääs-

sä pääkaupunkimme hyvin toimeentu-

leva kulttuuriväki, oopperan tarvitsee.

Ja näin jalosti ajatellaksemme meidän

tulee unohtaa sekin, että Kansallisoop-

peramme lähin kilpailija on Viron puo-

lella. Yhden oopperalippumme valtion-

tuella Tallinnan oopperaan kuskaisi jo

yhden penkkirivillisen taiteennauttjoita.

Jos kysymys olisi jostakin muusta kuin

Kansallisoopperastamme, joku pirunnah-

kainen jo kysyisi, eikö niitä liike-elä-

män lakeja voisi sillekin edes muuta-

man nuotin verran lukea. Ja saman tien

ehdottaisi, että ottakaapa ohjelmistoon-

ne kerran vuodessa myös joku sopiva

operetti tai musikaali, niin jopa istuisi

väkeä salissa. Näin ei kuitenkaan tehdä,

koska operetti ja musikaali eivät ole oi-

keata taidetta ja taitaisivat sitä paitsi tulla

halvemmaksikin.

Tähän vielä lisäyksenä, että olen jon-

kun kerran käynyt oopperassa ja että

tätäkin kirjoitellessani soi taustalla le-

vyltä erään oopperan alkusoitto. Enem-

män kuitenkin tykkään muusta klassi-

sesta musiikista ja siinä joukossa kama-

rimusiikista yleensä ja barokkimusiikista

erityisesti. Mutta siltikin....

Digisovittimien hinnat

ovat laskeneet viimeisen

puolen vuoden aikana noin

viisi prosenttia. Myös tuo-

temerkkien ja mallien tar-

jonta on lisääntynyt.

Lääninhallitukset ja Kulut-

tajavirasto vertailivat digiso-

vittimien eli digiboksien hin-

toja ja ominaisuuksia loka-

kuussa Länsi-Suomen läänis-

sä.

Tiedot kerättiin 25 liikkees-

tä Tampereelta, Turusta ja

Vaasasta. Selvityksessä oli

mukana kodinkoneliikkeitä,

tavaratalojen kodinkoneosas-

toja ja antenniasennusliike.

Antennivastaanottoon

(DVB-T) tarkoitettuja digiso-

vittimia on tarjolla enemmän

kuin kaapeliverkkoon (DVB-

C) sopivia laitteita. Molem-

piin tarkoituksiin on ominai-

suuksiltaan samanlaisia sovit-

timia ja hinnatkin ovat usein

samat.

Satelliittivastaanottoon

(DVB-S) on tarjolla vain

muutamia sovitinmalleja.

Myynnissä onmyös digiso-

vittimia, jotka voi kytkeä te-

levisioon antennijohdolla il-

man scartliitintä.

Markkinoilla on yksinker-

taisia perussovittimia ja omi-

naisuuksiltaanmonipuolisem-

pia kortinlukuasemalla, tallen-

tavalla kiintolevyllä tai kah-

della virittimellä varustettuja

malleja. Digisovittimien hin-

taerot johtuvat suurimmaksi

osaksi laitteiden erilaisista

ominaisuuksista vaikka eri

mallien ja myyntipaikkojen-

kin välillä on hintaeroja.

Perussovittimilla voi katsel-

la televisiokanavia ja nemak-

savat 49 eurosta 159 euroon.

Kortinlukuasemalla varuste-

tuilla sovittimilla voi katsella

lisäksi maksullisia televisio-

kanavia. Tällaisten laitteiden

hinnat vaihtelevat 79 eurosta

139 euroon.

Tallentavien digisovittimi-

en hintahaitari on 195 - 699

euroa.Yleensä hinnat ovat sitä

korkeammat mitä suurempi

on tallennukseen käytettävän

kovalevyn kapasiteetti. Esi-

merkiksi tallentavat sovitimet,

jossa on160Gt kovalevy, kak-

si viritintä ja kortinlukuase-

ma, maksavat 389 - 689 eu-

roa. Kalleimmat mallit on va-

rustettu 200 Gt kovalevyllä

ja ne maksavat 599 - 699 eu-

roa.

Mökkikäyttöön soveltuvat

12 voltin jännitteellä toimi-

vat perusmalliset sovittimet

maksavat 69 eurosta 115 eu-

roon. Turussa ja Tampereella

halvin digisovitin maksoi 49

euroa ja kallein 699 euroa.

Hhintahaitari on molemmilla

paikkakunnilla sama. Vaasas-

sa halvin sovitin maksoi 59

euroa ja kallein 690 euroa.

Digisovittimen päivitys on

tärkeää tilanteissa, joissa lait-

teen toiminnassa on havaittu

häiriöitä tai valmistaja on li-

sännyt siihen uusia parannet-

tuja ominaisuuksia. Digisovi-

tinta ostettaessa kannattaa

myyjältä selvittää, miten lait-

teen ohjelman voi päivittää.

Usein päivityksen voi ladata

antennin tai kaapeliverkon

kautta.

Joissain laitteissa se on

mahdollista tehdä kotitietoko-

neella, joka on varustettu tie-

toliikenneyhteydellä. Digiso-

vittimen päivityksiä tekevät

myös huoltoliikkeet ja jotkut

digisovittimiamyyvät kaupat.

Digisovittimien hinnat

laskevat, tarjontaa lisää

Kunnat Suomessa ja

Pirkanmaalla suunnitte-

levat entistä laajempaa

yhteistyötä julkisiin han-

kintoihin.

Pirkanmaan Yrittäjät

selvitti kuntajohtajien ja

kuntien elinkeinovastaavi-

en näkemyksiä siitä, mitä

vaikutuksia laajenevilla

hankintarenkailla tai -toi-

milla on paikalliselle elin-

keinoelämälle. Vastaajina

olivat kuntajohtajien ja

elinkeinovastaavien lisäk-

si paikalliset yritykset.

Tutkimuksen toteutti Inno-

link Research Oy.

Tutkimustulos on selke-

ää luettavaa: "Kunta-Han-

sel" ja laajat hankintaren-

kaat ovat ylhäältä ohjattu

ja järjestelmäkeskeinen

hanke, sanoo Pirkanmaan

Yrittäjien toimitusjohtaja

Jari Jokilampi. Kuntapäät-

täjät perustelevat sen tuo-

vat kokonainaistaloudelli-

sia hyötyjä. Samaan ai-

kaan myönnetään tosiasia,

että paikallisten yritysten

tarjontamahdollisuudet

kuntapalveluiden tuotan-

nossa vähenevät (62 %).

Tutkimustulos osoittaa,

että paikallinen palvelu-

tuotanto ja koko paikallis-

talous kärsivät hankkees-

ta eniten. Kuitenkin sekä

kuntapäättäjät että yrittä-

Kuntien hankintarenkaat

haaste maakunnan yrittäjille

jät ovat yhtä mieltä, että kun-

tapalveluiden hankkiminen

paikallisilta yrityksiltä lisää

paikallista talouskasvua, pa-

rantaa työllisyysastetta sekä

tasapainottaa alueiden välisiä

eroja, summaa tuloksia yrit-

täjäjärjestön puheenjohtaja

Mauri Kivistö.

Julkiset hankinnat näyttä-

vät keskittyvän Pirkanmaal-

la tulevaisuudessa entistä

enemmän harvoille hankinta-

päättäjille. Tampere yksinään

on iso ostaja ja houkutteleva

markkina-alue. Tampereen

kaupunkiseudun muut kunnat

ovat käynnistäneet 1.9.2006

yhteisen hankintarenkaan ja

muut Pirkanmaan kunnat ovat

myös sellaista perustamassa.

Sekä yritykset että kuntapäät-

täjät olivat sitä mieltä, että

hankintamäärien kasvaessa ja

vaatimusten kiristyessä pien-

yritykset eivät voi kilpailla

isojen yritysten kanssa.

Kuntaliiton tekemän selvi-

tyksen mukaan 75 prosenttia

kunnista on kiinnostunut kes-

kitetyistä hankintamalleista.

Tämä ei tutkimuksen mukaan

ollut vastaajille yllättävä tie-

to. Tuloksesta käy myös esiin,

että byrokratia tulee lisään-

tymään ja paikallinen päätös-

valta vähenemään. Ainoas-

taan kolmannes kuntapäättä-

jistäkin uskoo, että keskitet-

ty hankintamalli vähentää by-

rokratiaa.

Suomen Kuntaliitto esit-

tää, että eduskuntavaalien jäl-

keen kunta-asioiden taloudel-

linen koordinointi keskite-

tään yhteen ministeriöön.

Seuraavan hallitusohjelman

tulee selkeyttää valtion kun-

tapolitiikkaa ja vahvistaa pe-

ruspalveluohjelman asemaa.

Kunnat ovat valmiita raken-

teellisiin uudistuksiin, mutta

valtion tulee purkaa hallin-

nollisia esteitä ja kannustaa

muutoksiin johdonmukaisel-

la politiikalla.

Kuntaliiton hallitus hyväk-

syi viime viikolla kuntaken-

tän tavoitteet maan seuraa-

van hallituksen ohjelmaan.

Tavoitteet koskevat valtion

kuntapolitiikkaa, kuntien pal-

velujen turvaamista, kuntien

talouden vakauttamista sekä

työvoimapolitiikkaa. Erityi-

sesti meneillään olevan kun-

ta- ja palvelurakenneuudis-

tuksen odotetaan näkyvän

painokkaasti tulevassa halli-

tusohjelmassa.

Kuntaliitto kiirehtii val-

tion ja kuntien yhtenäisen lin-

jan saavuttamista kunta-asi-

oissa. Johdonmukainen kun-

tapolitiikka syntyy sen mie-

lestä muun muassa vahvis-

tamalla peruspalveluohjel-

man asemaa suhteessa eri mi-

nisteriöiden sektorisuunnitel-

miin.

Valtion ja kuntien tehtä-

vänjakoa on edelleen tarkis-

tettava ja kuntiin kohdistu-

vaa normiohjausta on keven-

nettävä. Valtion kuntapolitii-

kalla on merkittävä rooli, jot-

ta kuntien velvoitteet ja tu-

lorahoitus saadaan tasapai-

noon. Myös aluehallinnon ra-

kenteet on uudistettava ja val-

Kuntien talousasiat

yhteen ministeriöön

tion keskusvirastojen asemaa

arvioitava uudelleen.

Kuntien rahoitus- ja val-

tionosuusjärjestelmä on uu-

distettava siten, että se tukee

elinvoimaisia kuntayksiköi-

tä ja yhteistoiminta-alueita

sekä turvaa tehokkaasti tuo-

tettujen kunnallisten palve-

lujen saatavuuden.

Kuntien talouden ja pal-

veluiden turvaamiseksi pitäisi

muun muassa maksupolitiik-

kaa väljentää. Kustannusta-

son nousu on otettava täysi-

määräisesti huomioon valti-

onosuuksissa, ja sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakas-

maksuihin on tehtävä jäl-

keenjääneisyyden korjaava

kustannustasotarkistus.

Liikenne- ja ympäristöve-

rojen tuotto pitää tulouttaa

osin kunnille liikenne- ja ym-

päristöinvestointeihin. Kun-

taliitto esittää myös liiken-

neinfrarahaston perustamis-

ta. Kuntien tulee edelleen

saada osuutensa yhteisöve-

ron tuotosta.

Uudistuvan työvoimapo-

litiikan päätavoitteeksi tulee

hallitusohjelmassa asettaa

korkea työllisyysaste. Työ-

voiman saanti on turvattava

ja työperäistä maahanmuut-

toa on tuettava.

Työllisyys- ja elinkeinoasi-

oiden sekä aluekehityksen ja

osaamiskeskusohjelman ko-

koamista yhteenministeriöön

tulee Kuntaliitonmukaan sel-

vittää tulevalla hallituskau-

della.

Kuntaliiton hallitusohjel-

matavoitteissa on kaikkiaan

30 yksityiskohtaista esitystä.

Kuntaliiton hallitus hyväksyi

ne yksimielisesti.

Tutkimustulos perustuu

19 kuntajohtajan ja elin-

keinovastaavan sekä 100

paikallisen yrittäjän arvi-

oihin. Osaa tutkimustulok-

sista on vertailtu vuonna

2005 tehtyyn tutkimuk-

seen, jossa oli mukana 153

yrittäjävastaajaa.

Paikallinen yksityinen

palveluntarjonta on vas-

taajien mielestä määrälli-

sesti riittämätöntä kunnan

tarpeisiin. Paikallisen pal-

veluntarjonnan määrä on

kuitenkin kehittynyt posi-

tiivisesti tutkimusajankoh-

tien vuosien 2005 ja 2006

välillä.

Yrittäjät uskovat lisäk-

si yhä vahvemmin paikal-

liseen talouskasvuun, pa-

rempaan työllisyysastee-

seen, alhaisempaan kun-

nallisveroasteeseen ja ta-

saisempaan aluekehityk-

seen, jotka saavutetaan

kun kuntapalveluita han-

kitaan paikallisilta yrityk-

siltä.

Uusi hankintalaki on ol-

lut eduskunnassa hyväk-

syttävänä. Julkiselle sek-

torille palveluja tarjoavi-

en yrittäjien on tunnetta-

va entistä paremmin lain

sisältö, jos he aikovat olla

mukana ja pärjätä tarjous-

kilpailuissa. Kuntien han-

kinnat ovat joka tapauk-

sessa kasvamassa.

Vammalan lukion opetta-

jakunta on myöntänyt syk-

syn 2006 opiskelijastipendit

seuraaville:

Usko J. Jokisen muistora-

hasto: Jaana Ekojärvi 200 e,

Mirjami Margaritis 200 e.

Vammalan lukion yhdistet-

ty stipendirahasto: Mira Haa-

paniemi 200 e, Antti Hiitti 200

e, Eeva-Maija Jokinen 200 e,

Kaisa Kuparinen 200 e, Sanna

Lähdeniemi 200 e, Virpi Ma-

jamäki 200 e, Mihalitsa Mar-

garitis 200 e, Katri Mustonen

Vammalan Lukio

jakoi stipendejä

200 e, Jussi Niemelä 200 e,

Johanna Ranta 200 e, Mari

Sorva 200 e, Erika Uotila 200

Vammalan lukion 100-vuo-

tisjuhlastipendi: Karim Ab-

boud 200 e, Tuomas Ranta-

la 200 e.

Tellervo ja Kalervo Karin

lahjoitusrahasto: Juha Erjo 350

e, Elias Fiskaali

350 e,

Juha Kiiskinen 350 e, Marika

Klinga 350 e, Olli Kuusisto

350 e, Jaakko Mäkelä 350 e,

Ulrika Uotila 350 e, Ville Vä-

relä 350 e.

Huittisten kaupunki luo-

vutti Suomen kuntaliiton

kultaisia ansiomerkkejä kau-

pungintalolla perjantaina

pidetyssä henkilökunnan ja

luottamushenkilöiden yhtei-

sessä tilaisuudessa.

Yli 40 vuoden kunnallises-

ta palvelusta merkin sai ra-

vitsemistyöntekijä

Sirkka

Sirén.

Yli 30 vuoden kunnallises-

ta palvelusta merkin saivat

lehtori Sirkka Mäkelä, päivä-

Huittinen muisti

ansiomerkein

uskollisiansa

kodin johtaja Riitta Norri, ko-

dinhoitaja Pirkko Ojala, arkis-

tosihteeri Arja Pajunen, osas-

toapulainen Leena Parma, res-

kontranhoitaja Sirpa Pellon-

perä, ravitsemistyöntekijä Sei-

ja Rantanen, kenttämestari

Juha Santala, lehtori Helena

Suojanen, lastenhoitaja Seija

Suoranta ja luokanopettaja

Päivi Tuomi.

Kaupunginvaltuuston jäsen

Jukka Kivimäki sai ansiomer-

kin oltuaan yli 30 vuotta kun-

nallisessa luottamustoimessa.

Kulttuuria kaikille -yhdis-

tyksen vuosikokouksessa

päätettiin vuoden 2007 lin-

jauksista. Puheenjohtajak-

si vuodelle 2007 valittiin

Mirja Tapio ja hallituksen

jäseniksi Jaana Korpela,

Kaarina Karjula ja Maija

Koivu.

Varajäseniksi Pentti Tam-

miaho, Jari Aho ja Susanna

Forsblom.

Tilintarkastajiksi valittiin

Kaija ja Markku Saastamoi-

nen ja varatilintarkastajaksi

Hannu Nikkilä.

KuKa uusin voimin

ensi vuoteen

Kokemäen kaupunki ja

Kiikoisten kunta allekirjoit-

tavat kaksi yhteistyösopi-

musta ensi perjantaina. Toi-

nen on maaseututoimen

hoitoa koskeva yhteistyö-

sopimus ja toinen Ilolan

vanhainkodin ylläpitoa ja

toimintaa koskeva jatkoso-

pimus

Maaseututoimen hoitoa

koskeva yhteistyösopimus tu-

lee voimaan vuoden alussa.

Molempien valtuustojen hy-

väksymän sopimuksen mu-

kaisesti Kiikoisten nykyinen

maaseutusihteeri siirtyy Ko-

kemäen kaupungin palveluk-

seen ja Kiikoisten maaseutu-

toimen hoidosta vastaa Ko-

kemäki.

Ilolan vanhainkodin yllä-

pitoa ja toimintaa koskevan

jatkosopimuksen mukaan Ilo-

lan kuntayhtymän toimintaa

Kokemäen ja

Kiikoisten sopimukset

allekirjoitetaan

koskevaa perussopimusta jat-

ketaan 1.1.2007 alkaen vii-

dellä vuodella ja sen jälkeen

sopimus on voimassa vuoden

kerrallaan.

Perussopimukseen liittyy

myös vuokra- ja hallintaso-

pimus sekä ostopalvelusopi-

mus, jonka mukaan Ilolan toi-

minnasta vastaa edelleen Kii-

koisten kunta. Eri osapuolet

ovat hyväksyneet nyt allekir-

joitettavat sopimukset.

Kokemäen kaupungin ja

Kiikoisten kunnan edustajis-

ta nimetty yhteistyöryhmä on

valmistellut nyt allekirjoitet-

tavat yhteistyösopimukset.

Jatkovalmistelussa on edel-

leen muun muassa peruster-

veydenhoitoa koskeva yhteis-

työ, jossa osapuolina ovat

Keski-Satakunnan terveyden-

huollon kuntayhtymä jäsen-

kuntineen sekä Kiikoisten

kunta.

Vuoden 2007 aikana yh-

distys pyrkii järjestämään

mm. Kansanvallanpäivän,

Akselin Vaelluksen sekä Sa-

tumetsän.

Kulttuuria kaikille- yhdis-

tys perustettiin Vammalassa

v. 1989. Yhdistyksen tarkoi-

tuksena on edistää musiikki-

, taide-, ym. kulttuuri- ja har-

rastustoimintaa sekä sen säi-

lyttämistä, kehittämistä ja

tunnetuksi tekemistä. Yhdis-

tys toteuttaa tarkoitustaan jär-

jestämällä konsertteja, taide-

ja tanssi-ym. viihdetilaisuuk-

sia, näyttelyitä ja muita kult-

tuuritilaisuuksia.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...40