Page 9 - Alueviesti_50_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 13. 2006

Hautauspalvelut

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

TEHDAS ja MYYNTINÄYTTELY

Kokemäellä puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee Kukkapuoti Rosalin,

Puistokatu 10, puh. 5142 211

Huittisissa, Punkalaitumella jaVampulassa

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Lähetysmyyjäisten tuotto oli

466,20 euroa. Kiitos lahjoitta-

jille ja kaikille mukanaolijoil-

le!

KUOLLUT:

Aino Koivuniemi 87 v.

KASTETTU:

Aapo Eliel Matintalo

Köyliö

To 14.12.

klo 9 pienten lasten

joulukirkko, Huuskonen, Lind-

ström. klo 10-12 äiti-lapsiker-

ho kerhotilassa, Koho. Joulujuh-

la. klo 18.30 Valon lapsi -jou-

lukuvaelma Vähäkylän koulul-

la Säkylässä, Kirsti Tupalan luo-

na.

Pe 15.12.

klo 14 sotaveteraani-

en ja –invalidien joulujuhla seura-

kuntatalolla, mm. Vuola. klo 17.30

rippikoulutuksen ja isoskoulutuk-

sen pikkujoulu seurakuntatalolla,

Huuskonen.

Su 17.12.

klo 10 sanajumalan-

palvelus kirkossa, Vuola, Ketola.

klo 19 kauneimmat joululaulut

Köyliön kirkossa, Vuola, Ketola,

lauluryhmä Hadassa, mieskvartet-

ti.

Ke 20.12.

klo 13.30 päiväharta-

us + HPE Palvelutalolla, Vuola,

Ketola. klo 17 lapsikuoron harjoi-

tukset Köyliön kirkossa, Ketola.

klo 17.30 kirkkoneuvoston kokous

seurakuntatalolla vain jäsenille. klo

18.30 kirkkovaltuuston kokous

seurakuntatalolla.

Pe 22.12.

klo 9 koulujen joulu-

kirkko, Vuola, Ketola, Huuskonen.

klo 11 vanhainkotihartaus + HPE,

Vuola, Ketola.

Su 24.12.

klo 16 jouluaaton har-

taus Köyliön kirkossa.

Ma 25.12.

klo 6 jouluaamun ju-

malanpalvelus Vuorenmaan kir-

kossa. klo 8 jouluaamun hartaus

Köyliön kirkossa.

T 26.12.

klo 10 tapaninpäivän

messu kirkossa.

KASTETTU:

Julia Janette Lönnbom Kepolasta,

Janika Aleksandra ja Jere Tapani

Hyötilä Järvenpäästä.

KUOLLUT:

Seppo Johannes Rekola Kepolas-

ta 58 v., Alpo Antero Sarin Tuis-

kulasta 76 v.

Säkylä

Ke 13.12.

klo 18.30 raamattupiiri

seurakuntatalossa, Nieminen

To 14.12.

klo 18 kirkkovaltuus-

ton kokous seurakuntatalossa.

Huom. ei kirkkokuoron harjoituk-

sia

Pe 15.12.

klo 18.15 kirkkokuo-

ron harjoitukset seurakuntatalos-

Su 17.12.

klo 10 sanajumalanpal-

velus kirkossa, Isotalo, Kaukinen.,

tekstinlukijatAnne Ranta-Peltonen

ja Juhani Peltonen Klo 18 Kau-

neimmat joululaulut kirkossa,

juontaa Ismo Nieminen, Tuulimyl-

lyn Puhaltajat, Ira ja Iiris Paavola

laulu

Ma 18.12.

seurakunnan kaikkien

toimintojen yhteinen joulujuhla.

Kirkkohetki klo 18 ja sen jälkeen

joulupuuro seurakuntatalolla. Ter-

vetuloa mukaan!

Ke 20.12.

klo 18 naisten joulu-

sauna Pihlavassa. Klo 20 “Ja me

toivotam” iltamusiikkia kirkossa,

mukana seurakunnan musiikkiryh-

mät ja Jokisoinnut kuoro.

To 21.12.

klo 13.10 yläkoulun ja

lukion jumalanpalvelus, Nieminen,

Kaukinen

Pe 22.12.

klo 19 Vahoniemen laa-

vuhartaus, Nieminen, mieskvart-

ti, järjestäjänä diakoniatyön joh-

tokunta yhdessä Säkylän Erä-

miesten kanssa. Glögi ja pipari-

tarjoilu

Su 24.12.

klo 15 hartaus hautaus-

maalla, Isotalo Kaukinen. Klo 16

jumalanpalvelus kirkossa, Isotalo.

Kaukinen

Ma 25.12.

joulupäivänä jumalan-

palvelus kirkossa klo 10, Isotalo,

Kaukinen, kirkkokuoro

Ti 26.12.

klo 10 ei ole jumalan-

palvelusta kirkossa klo 18 ehtool-

lisen vietto kirkossa, Isotalo, Kau-

kinen

Adventtimyyjäisten tuotto 915,71

e. Kiitos eri tavoin osallistuneil-

le.

Sururyhmä aloittaa tammikuus-

sa. Ilmoittautuminen 15.12. men-

nessä Ismo Niemiselle 02-

5189584.

Rippikoulu

La 16.12. klo 9-15 päivärippikou-

lu Pihlavassa

YLIMÄÄRÄISET TORIPÄIVÄT

vammalan torilla järjestetään ylimääräiset toripäivät 21.-

23.12.2006; torstaina ja perjantaina klo 7.00-14.00 ja lauan-

taina klo 7.00-16.00.

TEKNINEN PALVELUKESKUS

EDUNVALVONTATOIMISTO MUUTTAA

Holhoustoimen edunvalvontatoimisto muuttaa viikolla 50

kaupungintalolle, käyntiosoite Aarnontie 2 A, kolmas kerros.

Postilokero-osoitteemme säilyy ennallaan, PL 41, 38201

VAMMALA.

Postia voi ulkopuolella virastoajan toimittaa kaupungin-talon

pääoven vieressä olevaan postilaatikkoon. Puhelinnumerot

ovat entiset: edunvalvoja Jukka-Pekka Selin 03-5198 215

ja 050-537 5654 sekä toimistosihteeri Eila Moilanen 03-5198

208. Faksin numero on 03-5198 461.

Vammala 13.12.2006

Hallintokeskus

ASEMAKAAVOITUS

Pikku-Kukkurin asemakaavaehdotus

Pikku-Kukkurin asemakaava ja asemakaavanmuutos koskee

aluetta Tampereentien tiealueella ja sen eteläpuolella Varilan

asemakaavoitetun asuntoalueen itäpuolella. Etelässä kaava-

alue rajoittuu toteutumassa olevaan Huiskon alueeseen.

Ehdotuksessa alueelle on sijoitettu 14 omakotitonttia ja Pikku-

Kukkurin lähivirkistysalue.

Kaavaehdotus on nähtävillä yhdyskuntasuunnittelun yksikössä

kaupungintalon II kerroksessa sekä internetissä osoitteessa

www.vammala.fi,

kaavoituksen sivuilla 14.12.2006 – 15.1.2007.

Mahdolliset kirjalliset muistutukset ehdotusta vastaan tulee

jättää tänä aikana kaupunginhallitukselle osoitettuina joko

postitse osoitteella PL 23, 38201 VAMMALA tai sähköpostitse

osoitteella

vammala@vammala.fi

tai hallintokeskuksen kir-

jaamoon kaupungintalon 3.krs, Aarnontie 2 A.

Vammalassa 13.12.2006

KAUPUNGINHALLITUS

Huittisten seurakunnan

kirkkovaltuusto on kokouk-

sessaan 8. joulukuuta va-

linnut avoinna olleeseen

Huittisten seurakunnan toi-

sen kappalaisen virkaan

Huittisiin toinen

kappalainen Hinnerjoelta

Hinnerjoen kirkkoherran

Seija Lähteenmäen äänin 16

– 5.

Toinen hakija ei ole ha-

lunnut nimeään julkisuu-

teen.

Adventin ja joulun ai-

kana voi levittää joulu-

mieltä lähimmäisille niin

kaukana kuin lähelläkin.

Monet kirkon lähetysjär-

jestöjen perinteiset jou-

lukeräykset käynnistyvät

adventtina. Kohteena

ovat kirkon työmuodot

esimerkiksi Afrikassa,

Aasiassa ja kotimaassa.

Tänä vuonna autetaan

erityisesti lapsia ja nuo-

ria.

Joululahja lähetystyölle

on Suomen Lähetysseuran

keräys, jonka tuotto ohja-

taan Angolan luterilaisen

kirkon seurakuntatyöhön,

kuten kristilliseen kasva-

tukseen, työntekijäkoulu-

tukseen tai raamatunkään-

nöstyöhön. Teemana on

Joulun rauhaa Angolaan.

Kauneimmat joululau-

lut -tilaisuuksia järjeste-

tään monissa seurakunnis-

sa ympäri Suomea. Niissä

koottava kolehti voidaan

suunnata Lähetysseuran

kautta seurakunnan omal-

le lähetystyölle tai Joulu-

lahja lähetystyölle -kerä-

ykseen.

Suomen Luterilaisen

Evankeliumiyhdistyksen

joulukeräyksen kohteena

Joulukeräyksillä tuetaan

lapsia ympäri maailmaa

on tänä vuonna sekä Kenia

että kotimaantyö. Neljännes

keräystuotosta käytetään nuo-

risotyöhön Suomessa. Kolme

neljännestä varoista käytetään

Keniassa Teso-Busian alueel-

la seurakuntatyöhön, esimer-

kiksi kulkuvälineiden hankin-

taan. Luoteis-Keniassa tue-

taan Nyamerun kirkon jäl-

leenrakentamista. Rakennus

tuhoutui myrskyssä kesken

rakennustöiden

syksyllä

2005.

Suomen Evankelis-luteri-

laisen Kansanlähetyksen jou-

lukeräys "Hyvää Joulua lä-

hetys" tukee lapsi- ja nuori-

sotyötä Venäjällä, Lähi-idäs-

sä ja Suomessa.

Kansanlähetys suuntaa työ-

tään yhä enemmän Siperiaan.

Lähi-idässä Kansanlähetys on

mukana kristillisen satelliit-

titelevisiokanavan toiminnas-

sa.

Kotimaassa keräyksellä tu-

etaan kotien kristillistä kas-

vatusta ja hengellisen toimin-

nan järjestämistä.

Svenska Lutherska Evan-

geliförening suuntaa advent-

ti- ja joulukeräyksensä varat

Keniaan, kristillisen Rukon-

go Youthpolytechnic -ammat-

tikoulun oppilaiden hyväksi.

Valmistuessaan oppilaat saa-

vat oman työkalupakin, jotta

Suomen ensimmäisen

sosiaali- ja terveysjärjes-

töjen nykytilaa ja toimin-

taa kartoittavan Järjestö-

barometrin mukaan ver-

taistoiminnan kysyntä on

kasvanut 2000-luvulla.

Erityisesti sosiaali- ja ter-

veysjärjestöjen paikallis-

yhdistykset ovat vastan-

neet kysyntään ja pitä-

vät sitä haasteena myös

tulevaisuudessa.

Järjestöbarometrin tulos-

ten mukaan vertaistuen tar-

joaminen on nykyisin so-

siaali- ja terveysjärjestöjen

merkittävä yhteiskunnalli-

nen tehtävä, ja järjestöt ta-

voittavat laajasti vaikeas-

sa elämäntilanteessa olevia

ihmisryhmiä. Valtakunnal-

listen järjestöjen johtajista

joka neljäs arvioi, että ver-

taistoiminnan merkitys on

2000-luvulla kasvanut.

Myös paikallisyhdistysten

toiminnan kysyntä on kas-

vanut.

Vertaistoiminta on usein

ryhmämuotoista, yhteisöl-

listä tukea samantyyppises-

sä elämäntilanteessa olevil-

le ihmisille. Vertaistuen

merkityksen kasvuun on

useita syitä. Ihmiset jou-

tuvat aiempaa useammin

kohtaamaan uusia elämän-

tilanteita ja tekemään va-

lintoja yksin, sillä pirstou-

tuneessa yhteiskunnassa

työ- ja ihmissuhteet ja

asuinympäristöt vaihtuvat.

Lisäksi tietotulvan kas-

vaessa kokemustiedon arvo

on noussut perinteisen

asiantuntijatiedon rinnalle.

Vertaiskokemuksia etsitään

myös sellaisissa elämänti-

lanteissa, joihin ei aiemmin

Vertaistuen suosio kasvaa

ole haettu apua. Uusia vertais-

ryhmiä ovat esimerkiksi eri-

laisten rikosten kohteeksi jou-

tuneiden ryhmät.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt

ovat vastanneet kysyntään or-

ganisoimalla vertaistoimintaa,

kehittämällä uusia työmuoto-

ja ja rakentamalla systemaat-

tisesti edellytyksiä ihmisten

keskinäiselle tuelle.

Mahdollisuus jakaa koke-

muksia ehkäisee uusia ongel-

mia ja syrjäytymistä sekä vah-

vistaa selviytymiskykyä. Täs-

sä paikallisyhdistyksillä on

erittäin merkittävä rooli.

Paikallisten sosiaali- ja ter-

veysalan yhdistysten painopis-

te on vertais- ja virkistystoi-

minnassa. Järjestöbarometrin

mukaan kansalaisjärjestötoi-

minta ei suinkaan ole hiipu-

massa, vaan puolet paikallis-

yhdistyksistä arvioi sekä toi-

minnan kysynnän että toimin-

nan määrän kasvaneen 2000-

luvulla. 40 % yhdistyksistä on

kasvattanut jäsenmääräänsä ja

kolmasosassa toimintaan osal-

listuvien määrä on kasvanut.

Järjestöjen

osuus jo 20 %

Järjestöt tuottavat peräti vii-

denneksen Suomen sosiaali-

palveluista. Järjestöt tuottavat

lähes kaikki yksityiset ensi-

ja turvakotipalvelut ja valta-

osan yksityisistä päihdepalve-

luista, ja ne tarjoavat asumis-

ja kotipalveluja, lasten päivä-

hoitoa ja päivätoimintaa. Li-

säksi järjestöt tuottavat erityis-

osaamista vaativia kuntoutus-

palveluja ikääntyville ja vam-

maisille sekä etenkin sellai-

sille väliinputoajaryhmille,

joilla ei ole mahdollisuutta

muuhun kuntoutukseen. 83 %

he voivat aloittaa työnsä

muurareina tai puuseppi-

nä. Lisäksi koulun asun-

tola on remontoitava.

Suomen Pipliaseuran

joulukeräyksen teemana

on Erilaisen kuninkaan

syntymä. Tänä vuonna ke-

räyksen tuotto käytetään

Raamatun sanan viemi-

seen lapsille eri puolilla

maailmaa.

Kerätyillä varoilla ra-

hoitetaan Lastenraamattu-

jen ja muiden lapsille

suunnattujen raamattuma-

teriaalien hankintaa.

Pipliaseuran Lastenraa-

mattu on käännetty 24 eri

kielelle, ja kuusi uutta

käännöstä on valmistu-

massa. Tärkeimpiä yhteis-

työkohteita ovat suomen-

sukuiset kansat Venäjällä,

Lähi-itä, Kiina, Intia sekä

Etelä-Amerikan ja Meksi-

kon alkuperäiskielet.

Lähetysyhdistys Kylvä-

jän syyskeräys jatkuu jou-

lukuun loppuun asti. Ke-

räyksen kohteena on kou-

lulaisten asuntolan raken-

taminen Uzudangaparassa

Bangladeshissa. Asuntola

on tarkoitettu 25 yläastei-

käiselle pojalle. Tyttöjen

asuntola on valmistunut jo

aiemmin.

kuntien sosiaalijohdosta ar-

vioi, että kunnilla ei olisi

valmiuksia tuottaa vastaa-

via palveluja itse, jos jär-

jestöjen palvelutuotanto

loppuisi. Sosiaalipalveluis-

sa on kuitenkin käynnissä

muutos. Viime vuosina yri-

tysten osuus erityisesti

koti- ja asumispalvelujen

tuottamisessa on kasvanut

merkittävästi. Noin kol-

masosa valtakunnallisten

sosiaali- ja terveysjärjestö-

jen johtajista puolestaan

arvioi, että varsinaisen pal-

velutuotannon merkitys

järjestöissä on 2000-luvul-

la vähentynyt.

Järjestöjohtajien mukaan

järjestöjen toiminnan pai-

nopiste on siirtymässä ta-

kaisin perinteiseen kansa-

laisjärjestötoimintaan eli

osallistumismahdollisuuk-

sien tarjoamiseen kansalai-

sille ja vaikuttamistoimin-

taan, jossa järjestöt keskit-

tyvät erityisesti palvelujen

laatuun ja saatavuuteen

vaikuttamiseen.

Merkittävä osa järjestö-

jen tarjoamasta tuesta si-

joittuu usein varsinaisten

palvelujen ja vapaaehtois-

toiminnan väliin. Tällaista

tukea kuten ohjausta, neu-

vontaa ja toimintaryhmiä

ei ole vapailla markkinoil-

la tarjolla eikä niiden tuot-

taminen markkinaehtoises-

ti ole käytännössä mahdol-

lista. Toimintaan osallistu-

ville ne ovat kuitenkin tär-

keitä itsenäisen selviytymi-

sen tukena ja toimintaky-

vyn vahvistajina. Tämän

ns. järjestölähtöisen autta-

mistyön

edellytyksistä

monet järjestöjohtajat ovat

huolissaan.

Lapsiasiavaltuutettu

Maria Kaisa Aula halu-

aa lisätä kodin ulkopuo-

lelle sijoitettujen lasten

mahdollisuuksia päästä

perhehoitoon. Aula kat-

soo, että perhehoito

mahdollistaa laitoshoi-

toa paremmin lapsen

kasvun ja kehityksen

kannalta tärkeiden kiin-

tymyssuhteiden vakiin-

tumisen.

Sijaisperhe tarjoaa lap-

selle ja nuorelle myös tär-

keän vanhemmuuden mal-

lin.

Lastensuojelun perhe-

hoidossa olevien lasten ja

nuorten osuus on Suomes-

sa laskenut viimeisen 10

vuoden aikana samalla

kun kodin ulkopuolelle si-

joitettujen lasten määrä on

kasvanut.

Lapset ovat lisäksi hy-

vin eriarvoisessa asemas-

sa maan eri osissa.

Alueelliset erot sijais-

perheiden saatavuudessa

ja käytössä ovat hyvin

suuret.

Maria Kaisa Aula:

Perhehoidon lisääminen

tulee Aulan mielestä aset-

taa kuntien ja valtion yh-

teiseksi tavoitteeksi, jon-

ka mukaisesti kohenne-

taan sijaisperheiden tukea

ja asiasta tiedottamista.

Toimintaa tulee kehittää

niin, että pääasiallinen si-

joituspaikka huostaan ote-

tuille lapsille voisi olla

perhehoito.

Sijaisperheiden rekry-

toinnin, valmennuksen ja

tukipalveluiden järjestä-

minen alueellisesti ja seu-

dullisesti tuottaa koke-

musten mukaan paremman

tuloksen kuin kuntakohtai-

nen toiminta.

Siksi lastensuojelun per-

hehoidon järjestäminen

tulee ottaa huomioon me-

neillään olevassa kunta- ja

palvelurakenneuudistuk-

sessa.

Lapsiasiavaltuutettu on

tehnyt myös sosiaali- ja

terveysministeriölle aloit-

teen sijaisvanhempien oi-

keudesta pienten lasten

kotihoidon tukeen.

Nykyinen lainsäädäntö

ei mahdollista kotihoidon

tuen maksamista alle 3-

vuotiasta lasta kotona hoi-

tavalle sijaisvanhemmalle.

Lapsiasiavaltuutettu kat-

soo, että lapsia tulee koh-

della yhdenvertaisesti.

Lainmuutos myös edistäisi

pieneltä osaltaan sijaisper-

heiden saatavuutta.

Sijoituslapsia

enemmän

perhehoitoon

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...40