Page 22 - Alueviesti_01_2007

Kuljetuspalvelu
Suomalaiset kotitalou-
det sijoittavat pahan päi-
vän varalle. Suhtautu-
minen tärkeimpiin sijoi-
tuskriteereihin eli turval-
lisuuteen ja tuottoon
vaihtelee selvästi väestö-
ryhmittäin. Miehille tuot-
to on noussut turvallisuut-
OP-sijoittajabarometri:
ta merkittävämmäksi tekijäk-
si. Naiset korostavat tur-
vallisuutta selvästi tuottoa
enemmän. Noin neljännes
vastaajista aikoo täydentää
lakisääteistä eläkettään.
Usko työllisyystilanteen ko-
henemiseen on lisäänty-
nyt.
Jo 35 prosentilla talouksista
varoja sijoitusrahastoissa
Kotitalouksista yli 70 %
säästää ja sijoittaa varojaan.
Selvästi yleisin säästämis-
tavoite on "pahan päivän
varalle", jonka ilmoittaa ta-
voitteekseen nyt 56 % sääs-
täjistä ja sijoittajista. Kes-
kimääräistä yleisempää pa-
han päivän varalle säästä-
minen on yli 55-vuotiaiden
keskuudessa.
Tiettyä yksilöityä kohdet-
ta kuten asuntoa, autoa tai
lomamatkaa varten säästä-
minen on kääntynyt lievään
laskuun. Säästävien kotita-
louksien osuus on hieman
kevättä alhaisempi, mutta
yhä selvästi kahden vuoden
takaista suurempi.
Tärkein on yhä
turvallisuus
Sijoituskriteereistä tär-
kein on yhä turvallisuus,
joskin sen merkitys on las-
kussa ja tuoton kasvussa.
Suhtautuminen vaihtelee
merkittävästi väestöryhmit-
täin. Miehille tuotto on nyt
tärkein kriteeri, kun se vie-
lä keväällä oli tasoissa turval-
lisuuden kanssa. Naiset arvos-
tavat turvallisuutta selvästi
tuottoa enemmän. Turvallisuu-
den merkitys valintakriteerinä
kasvaa iän myötä. Tuoton mer-
kitystä puolestaan korostavat
etenkin suurituloiset. Kohteen
kotimaisuus on naisille selvästi
miehiä tärkeämpää.
Nämä tiedot käyvät ilmi OP-
ryhmän nyt kahdeksannen ker-
ran tilaamasta OP-sijoittajaba-
rometristä. Taloustutkimus Oy
haastatteli tutkimusta varten
loka–marraskuussa yhteensä 2
020:ta iältään 15–74-vuotias-
ta suomalaista, jotka kotitalo-
uksissaan vastaavat talous- ja
finanssiasioista.
Talouden kehitystä seurataan
kotitalouksissa hivenen aiem-
paa harvemmin. Tietojen han-
kinta netin kautta on yhä kas-
vussa, mutta sijoituksia netin
kautta on tehnyt toistaiseksi
vain 15 % vastaajista. Interne-
tin kautta on sijoitettu suun-
nilleen yhtä paljon sijoitusra-
hastoihin kuin suoraan pörssi-
osakkeisiin. Internetissä sijoit-
tavat arvostavat etenkin kurs-
si- ja markkinainformaation
helppoa saatavuutta. Sen sijaan
esimerkiksi mahdollisuus si-
joittaa kansainvälisiin osakkei-
siin ei ole kovinkaan tärkeä te-
kijä.
Turvallisuutta lisäävät eni-
ten palveluntarjoajan tunnet-
tuus, sijoituskohteen kotimai-
suus sekä helppo rahaksi muu-
tettavuus. Sijoituskohteen ul-
komaisuuden ja muun kuin
oman pankin tuotevalikoimasta
valitsemisen katsotaan vähen-
tävän eniten kohteen turvalli-
suutta. Turvallisuuden ja tuo-
ton jälkeen valintaperusteina
tulevat sijoituksen tekemisen
ja rahaksi muuttamisen help-
pous. Vasta sen jälkeen tule-
vat kohteen kotimaisuus ja eet-
tisyys sekä sijoitusmuodon
verotus ja mahdolliset vero-
edut. Niitä pitää ykköskritee-
reinä 3–5 % sijoittajista.
Suhtautuminen
sijoituskohteisiin
on säilynyt ennallaan
Myönteisimmin suhtaudu-
taan maa- ja metsäomaisuu-
teen, sijoitusasuntoihin ja -kiin-
teistöihin sekä sijoitusrahastoi-
hin. Vähiten arvostetaan jouk-
kovelkakirjoja ja obligaatioi-
ta. Asennoitumisessa ei ole ta-
pahtunut merkittäviä muutok-
sia lyhyellä tähtäimellä, mutta
viime vuoteen verrattuna ja
pidemmällä aikavälillä kaikki-
en kohteiden arvostus on kas-
vanut.
Jo 35 prosentilla suomalai-
sista on varoja sijoitusrahas-
toissa. Käytännössä lähes jo-
kaisella vastaajalla on käytte-
lytili. Määräaikais-/sijoitustili
on toiseksi suosituin sijoitus-
muoto (37 %). Sijoitusrahas-
tot ovat nyt jo lähes yhtä suo-
sittu sijoitusmuoto kuin mää-
räaikaistalletukset (35 %).
Määräaikais- tai sijoitustiliä
suosivat keskimääräistä use-
ammin yli 55-vuotiaat, yrittä-
jät, eläkeläiset ja opisto- tai
korkeakoulututkinnon suoritta-
neet sekä yli 80 000 euroa vuo-
dessa (brutto) ansaitsevat.
Myös lapsille avataan määrä-
aikaistalletus aiempaa useam-
min sijoitusrahastosijoituksen
sijasta.
Sijoitusrahastot ovat keski-
määräistä suositumpia 35–54-
vuotiaiden, toimihenkilöiden/
johtavassa asemassa olevien,
yrittäjien ja korkeammin kou-
lutettujen keskuudessa.
Suosituimpia rahastomuoto-
ja ovat yhdistelmärahastot. Pit-
kän koron rahastojen suosio on
noussut hieman. Hyvä tuotto
ja turvallinen valinta ovat edel-
leen kaksi tärkeintä valintakri-
teeriä. Lähes kaksi kolmasosaa
vastaajista pitää näitä tekijöitä
erittäin tärkeinä. Valintakritee-
reistä hienoisessa nousussa
ovat rahastovalikoiman katta-
vuus ja palveluntarjoajan mai-
neen merkitys.
Henkilökohtaisen palvelun
merkitys osakesijoittamisessa
selvästi kasvanut
Joka neljännellä kotitalou-
della on suoria pörssisijoituk-
sia. Pörssiosakkeita on keski-
määräistä useammin miehillä,
yli 54-vuotiailla, yrittäjillä sekä
toimihenkilöillä/johtavassa
asemassa olevilla ja korkeasti
koulutetuilla. Myös pääkau-
punkiseudulla on muuta maa-
ta enemmän pörssisijoituksia.
Osakevälittäjää valittaessa tär-
keimmäksi tekijäksi on tänä
syksynä noussut halu saada
henkilökohtaista palvelua.
Myös analyysien ja markkina-
informaation merkitys on kas-
vanut.
Suomalaiset sijoittavat osak-
keisiin yhä pitkäjänteisesti,
mutta sijoitusajan kesto on hi-
venen lyhentynyt. Niiden vas-
taajien osuus, jotka kertovat
sijoittavansa osakkeisiin 1-3
vuodeksi, on selvästi kasvanut
viime keväästä, ja yli 3 vuo-
deksi sijoittavien osuus on las-
kenut.
Noin neljännes
aikoo täydentää
eläkettään
Hieman aiempaa suurempi
osa eli yli viidennes (23 %)
vastaajista uskoo, että oma elä-
keturva paranee nykyisestä ta-
sosta eläkeaikana. Nyt hivenen
alle 50 % uskoo eläketurvan
heikkenevän ja 28 % uskoo sen
säilyvän ennallaan.
Neljännes aikoo täydentää
lakisääteistä eläkettään. Näis-
tä 70 % aikoo tehdä sen otta-
malla vapaaehtoisen eläkeva-
kuutuksen. Muihin sijoitustuot-
teisiin eläkesäästäminen on
kasvattanut suosiotaan jonkin
verran keväästä.
Säästöhenkivakuutus on
noin joka viidennellä kotitalo-
udella (22 %). Se on keski-
määräistä yleisempi 35–54-
vuotiailla, lapsiperheissä, opis-
totaso/ammattikorkeakoulu-
koulutuksen saaneiden keskuu-
dessa ja yrittäjillä.
Uskoa
työllisyystilanteen
kohenemiseen
Suomalaisten usko oman ta-
loutensa kehitykseen on OP-
sijoittajabarometrin mukaan
edelleen myönteistä. Valtaosa
uskoo tilanteen pysyvän suun-
nilleen ennallaan. Parin viime
vuoden tapaan noin neljännes
kotitalouksista uskoo, että oma
talous paranee seuraavan kuu-
den kuukauden aikana. Vain 5
% pelkää taloutensa heikkene-
vän. Etenkin Lapin läänissä
luottamus on selvästi kasva-
nut.
Usko työllisyystilanteen pa-
rantumiseen on vahva selvästi
koko maassa. Työttömyyden
pienenemiseen uskovien osuus
on noussut yhdeksän prosent-
tiyksikköä viime keväästä.
Myös niiden vastaajien osuus,
jotka uskovat työttömyyden
kasvavan on laskenut merkit-
tävästi (18 %-yksikköä). Mui-
ta pessimistisempiä ovat työ-
väestöön kuuluvat ja opiskeli-
jat.
Usko Suomen kansantalou-
den paranemiseen on myös
kasvanut selvästi. Niiden vas-
taajien osuus, jotka katsovat
kansantalouden paranevan, on
noussut kahdeksan prosent-
tiyksikköä viime keväästä. Yhä
harvempi on myös sitä mieltä,
että kansantalous tulee huono-
nemaan seuraavan kuuden
kuukauden aikana. Positiivi-
simpia kansantalouden suhteen
ovat iältään 25–34-vuotiaat.
Maailmantalouden kehityksen
osalta odotukset ovat lähes en-
nallaan. Nuoret ovat muita ikä-
ryhmiä optimistisempia.
Asuntojen hintakehityk-
sen odotukset ovat viime
kevään tasolla ja hintojen
uskotaan edelleen nousevan
seuraavan puolen vuoden
aikana. Kotitaloudet usko-
vat yhä vankemmin korko-
jen nousuun: keväällä kor-
kojen nousuun uskoi 59
prosenttia, nyt jo kaksi kol-
masosaa (66 %) kotitalouk-
sista. Vain 3 prosenttia us-
koi korkojen laskuun.
Kolmasosa kotitalouksis-
ta uskoo kevään tapaan osa-
kekurssien nousuun. Kuten
aiemminkin, miehet odot-
tavat osakekurssien kehit-
tyvän positiivisemmin kuin
naiset.
Länsi-Suomen läänissä
pahan päivän varalle sääs-
täminen on lisääntynyt ja
se nimetään säästökohteeksi
nyt useammin kuin kahdes-
sa edellisessä kyselyssä.
Asuntojen hintojen nousua
ennakoi Länsi-Suomessa
suurempi osuus vastaajista
kuin aiempina vuosina.
Länsi-Suomen saldoluku on
nyt suurempi kuin koko
maassa keskimäärin.
Työttömyyden pienene-
misen suhteen odotukset
ovat selvästi aiempaa posi-
tiivisempia sekä Länsi-Suo-
messa että koko maassa.
Verrattuna muuhun maahan
Länsi-Suomen kotitalouksi-
en odotukset työttömyyden
muutosten suhteen ovat
koko maan tasolla. Länsi-
Suomessa turvallisuuden
merkitys sijoituskohteen
valintakriteerinä on nous-
sut edellisestä kyselystä.
Suhtautuminen vapaaeh-
toiseen eläkevakuutukseen
ja säästöhenkivakuutukseen
on Länsi-Suomessa muut-
tunut myönteisemmäksi.
Erityisesti säästöhenkiva-
kuutukseen suhtaudutaan
Länsi-Suomessa suopeam-
min kuin koko maassa kes-
kimäärin.
Länsi-Suomessa Inter-
net-sijoitusten kohteena
ovat koko maata selvästi
useammin sijoitusrahastot
ja koko maata harvemmin
pörssiosakkeet.