Page 7 - Alueviesti_13_2007

7 Keskiviikko maaliskuun 28. 2007
Keväinen lämpöaalto on
saapunut Suomeen poik-
keuksellisen aikaisin. Il-
matieteen laitoksen mu-
kaan monin paikoin on
enää kyse desimaaleista,
jotta uusia lämpöennä-
tyksiä saavutetaan. Länsi-
Suomessa rajoja rikottiin
jo sunnuntaina.
Menneen viikonlopun aikana
päivän ylimmät lämpötilat oli-
vat maan etelä- ja keskiosassa
sekä Oulun läänissä yleisesti
10 ja 15 asteen välillä. Lapissa
lämpötila kohosi korkeim-
millaan 10 asteen tienoille.
Ilmatieteen laitoksen mukaan
kuluvan vuoden toistaiseksi
lämpimin päivä oli sunnun-
taina 25.3., kun Helsinki-Van-
taalla mitattiin 14,9 astetta.
Aiempi tunnettu ennätys Hel-
sinki-Vantaalla, 15,1 astetta,
on vuodelta 2000. Turussa saa-
vutettiin uusi paikkakuntakoh-
tainen ennätys, kun lämpötila
kohosi 13,4 asteeseen. Aiempi
ennätys maaliskuulta oli 13,0
astetta vuodelta 1945.
Kaikkien aikojen ennätyksiä
ei vielä kuitenkaan ole rikottu.
Maaliskuun tunnetuin korkein
lämpötila, 16 astetta, on mitat-
tu Kumlingessa 24.3.1945.
Maaliskuut ovat olleet läm-
pimiä useaan otteeseen, erityi-
sesti vuonna 1989 ja 1990-lu-
vunalkupuolella.Myösvuosien
1961, 1967 ja 1975 maaliskuut
ovat olleet lämpimiä.
Ilmatieteen laitoksen en-
nusteen mukaan lähipäivinä
sää jatkuu poikkeuksellisen
lämpimänä vuodenaikaan
nähden. Loppuviikosta sää
kylmenee tilapäisesti pohjoi-
sesta alkaen. Paikoin saadaan
lumi- tai räntäkuuroja, myös
Etelä-Suomessa. Pääosin sää
jatkuu poutaisena, ja viikon-
vaihteen jälkeen sää näyttää
lämpenevän uudelleen.
Ilmatieteen laitos muistut-
taa, että mahdolliseen takatal-
veen kannattaa kuitenkin vielä
varautua.
Talvi- ja pimeän ajan no-
peusrajoitukset poistuvat
Hämeen tiepiirin alueella
27.– 28.3.2007. Samaan
aikaan kesänopeuksiin
siirrytään myös Uuden-
maan ja Turun tiepiireis-
sä. Muuttuneet rajoitukset
tulevat voimaan heti, kun
nopeusrajoitusmerkit on
vaihdettu.
Talvi- ja pimeän ajan tiekoh-
taiset nopeusrajoitukset pe-
rustuvat liikenne- ja viestintä-
ministeriön päätökseen, jonka
mukaan talviajan nopeusra-
joitukset päättyvät vallitsevan
kelitilanteen mukaan huhti-
kuun loppuun mennessä. Tie-
piirin päätiestöllä talven ajaksi
70 tai 80 kilometriin tunnissa
alennetut nopeusrajoitukset
palautetaan takaisin 80:een tai
100:aan kilometriin tunnissa.
Moottoriteillä nopeusrajoi-
tus nostetaan 120 kilometriin
tunnissa lukuun ottamatta
tieosuuksia, joilla on pysyvä
rajoitus 100 km/h.
Ajokelit tiestöllä saattavat
vaihdella vielä paljonkin tien-
kohdittain ja vuorokauden-
ajoittain. Vaikka talvi- ja
pimeän ajan nope-
usrajoitukset nyt
poistuvatkin,
on autoili-
joiden syytä
olla tarkkaa-
vaisia kelien
suhteen ja
sovittaa ajo-
n o p e u t e n s a
muuttuvien olo-
suhteiden mukaisek-
si. Yöpakkaset ja räntäsateet
saattavat heikentää ajo-olo-
suhteita huomattavastikin.
Merkityt nopeusrajoitukset
eivät ole ohjenopeuksia, vaan
turvallinen ajonopeus saattaa
olla huomattavastikin tätä
alempi.
Hirvet aiheuttavat
muutoksia
Hämeen tiepiirin alu-
eella tapahtuneet
hirvieläinonnet-
tomuudet sekä
a l k u t a l v e l l a
v a l mi s t u nu t
hirvieläinsel-
vitys tuovat
m u u t o k s i a
pääteiden pysy-
viin nopeusrajoi-
tuksiin. Kolmella
tieosuudella Pirkan-
maalla tiekohtainen nopeus-
rajoitus alennetaan 100:sta
80:een kilometriin tunnissa
valtatiellä 9 Nuutajärven liit-
tymän ja Urjalan välillä noin
2 kilometrin matkalla ohitus-
kaistaosuuden pohjoispuolel-
la, seututiellä 130 Valkeakos-
kella Saarioisten ja Tikinmaan
välillä noin 2 kilometrin mat-
kalla sekä seututiellä 338 Sori-
lan ja Kämmenniemen välillä
”Eerolan suoralla” noin 4,5
kilometrin matkalla
Nämä tieosuudet ovat hir-
vitiheydeltään vaarallisimpia
lyhyitä tiejaksoja tiepiirin alu-
eella. Ajonopeuden pudotta-
minen vaikuttaa ratkaisevasti
kuljettajan ja matkustajien
mahdollisuuteen selviytyä
hengissä hirvikolarista. Tie-
piiri on tehnyt päätöksen no-
peusrajoituksen alentamisesta
yhdessä poliisin kanssa.
Jatkoa sivulta 5
Nostettavien lainojen mää-
räksi budjetoitiin 3,9 miljoo-
naa euroa, ja lainoja nostettiin
4,6 miljoonaa euroa. Vuoden
alussa kaupungin lainamäärä
oli 24,5 miljoonaa euroa ja
lopussa 26,8 miljoonaa euroa.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi
syyskuussa lainanottosuun-
nitelmaan muutoksen, koska
investointien toteuttaminen
edellytti sitä.
Suodenniemen syöksy
nopeutui
Suodenniemen kunta liittyi
Vammalan kaupunkiin vuo-
den alusta alkaen, joten vuo-
den 2006 tilinpäätös on Suo-
denniemen kunnan viimeinen
tilinpäätös.
-Tilinpäätöksestä ei voi
tulla kuin yhteen johtopää-
tökseen. Kuntaliitos tapahtui
juuri oikeaan aikaan, sanoo
Vammalan kaupungin sivis-
tyspalvelukeskuksen toimiala-
päällikkö Petri Pikkuaho, joka
johti Suodenniemen kuntaa
vielä viime vuonna.
-Kunnan talouskehitys
osoittautui vielä huonom-
maksi kuin odotettiin. Talous
huononi vuodessa sen, minkä
arvioitiin tapahtuvan kolmes-
sa vuodessa. Käytössä olevat
tulot eivät riittäisi edes pe-
ruspalveluiden tuottamiseen.
Kunnan vuosikate oli 274 814
euroa alijäämäinen, ja koko
tilikauden tulos oli puolestaan
472 992 euroa alijäämäinen.
-Kunnan olisi pitänyt nos-
taa vuonna 2007 tuloveropro-
senttiaan neljällä prosenttiyk-
siköllä, jotta talous olisi saatu
edes lähelle tasapainoa. Näin
suuri tuloveroprosentin koro-
tus ei käytännössä olisi ollut
kuitenkaan ollut toteutetta-
vissa ainakaan kerralla, joten
alijäämäisen talouden kehitys
olisi jatkunut myös tulevai-
suudessa.
-Kokonai s ve rotu l oj en
odotettua pienempi, vain
prosentin kasvu ja sosiaali-
ja terveysmenojen nousevat
kustannukset olivat suurim-
pia syitä viedä odotettuakin
huonompaan tulokseen, Pik-
kuaho sanoo.
Merkittävin kunnan inves-
tointi viime vuonna oli Kero-
lan vanhusten palveluasun-
tojen ja avopalvelukeskuksen
rakentaminen. Rakennus-
hankkeen piti valmistua jou-
lukuun puoliväliin mennessä,
mutta valmistuminen siirtyi
tämän vuoden puolelle.
Yhdistymissopimukseen
kirjatuilla yhdistymis- ja in-
vestointiavustuksilla pysty-
tään Suodenniemellä tulevina
vuosina kehittämään inves-
tointi- ja kehittämiskohteita.
Vammala kasvu-uralla
Vammalan asukasluku on
jatkanut kasvuaan. Väkiluku
oli ennakkotiedon mukaan
vuoden lopussa 15 286, jossa
lisäystä on 58 henkilöä. Muut-
tovoitto oli 111 henkeä.
Raakamaan hankkimiseksi
oli vireillä useita neuvotte-
luja, joista useissa ratkaisut
siirtyivät tämän vuoden puo-
lelle. Uusien asuntoalueiden
osoittaminen ja kaupunki-
rakenteen kehittämisselvitys
käynnistettiin konsulttityö-
nä. Niiden valmistuminen ja
luottamustoimielinkäsittely
ajoittuvat Paavo Sallin mu-
kaan kevääseen. Erityisesti
tutkittiin uuden asuntoalueen
avaamista Kärppälän alueelle.
Selvityksen tuloksena edulli-
nen kaupunkirakenteen kehit-
tämissuunta sijoittuu Stormin
kylän koillissektoriin valtatien
12 pohjoispuolelle Hukkasen
liittymän alueella. Kaupunki-
rakenneselvitys sisältää useita
eri taajama-alueiden kasvu-
suuntia, joilla Vammala pyrkii
kaupunginjohtajan mukaan
raakamaan hankinnassa rat-
kaisuihin.
Kaavoitus etenee,
tontteja syntyy
Yleiskaavatasoinen suun-
nittelu eteni Rautaveden
länsirannalla muutetun kaa-
vaehdotuksen laatimiseen.
Rautaveden itärannan selvitys
valmistui.
Viime vuonna hyväksyt-
tiin Anolankallion asemakaa-
va. Sen mukaan kaupungin
omistamille alueille voidaan
muodostaa 90 omakotitonttia.
Lisäksi hyväksyttiin uusien
asuntojen rakentamista mah-
dollistavia asemakaavamuu-
toksia Kilpinokankadun, Näl-
kälänmäen, Nuupalan sekä
Siikarannan alueille. Kukku-
rin, Hollonkadun ja Karjatien
asemakaavojen muutokset
olivat työn alla. Sastamalan-
kadun varren, Iisan Joosuan-
kujan sekä maidontarkasta-
mon alueiden kaavoitustyöt
käynnistettiin. Vammala
odottaa asuntorakentamisesta
omistamilleen maille.
Uusia omakotitontteja
voitiin tarjota Vinkinmäen
alueelta. Kaava oli laadittu ja
ratkaiseva maakauppa tehty
edellisvuonna.
Yhdyskuntatekniikan ra-
kentaminen eteni Vinkin
Vuoritien alueelle, jossa uu-
sien tonttien luovuttaminen
rakentajille ajoittuu tähän
kevääseen. Sen jälkeen työ-
koneet avaavat Anolankallion
alueen rakentajille.
Kaupunki varasi viime
vuonna yhteensä 21 omakoti-
tonttia. Vastaava luku oli edel-
lisvuonna 22.
Ellivuorta rakennettiin,
vesihuoltohanke alkoi
Suomen Latu r.y. rakennutti
Ellivuoreen loma-asuntoalu-
een ja sinne 29 mökkiä. Ho-
telli Ellivuori rakennutti 16
paritaloina toteutettua vapaa-
ajan asuntoa hotellirinteen
tuntumaan.
Kaupunki toteutti alueelle
valaistun ulkoilureitin jo vuo-
sia sitten vahvistetun ulkoilu-
reittisuunnitelman mukaises-
ti. Ellivuoren alueen vesi- ja
viemärijohdon rakentaminen
sisällytettiin kuntien yhdisty-
miseen kuuluvaan investoin-
ti- ja hankerahoitushakemuk-
seen.
Sisäasiainministeriön pää-
tös saatiin aivan vuoden lo-
pulla, ja käsittely siirtyi vuo-
den 2007 puolelle. Hanke on
toteutumassa kaupunginval-
tuuston hyväksymin määrära-
hamuutoksin.
Yhdyskuntatekniikkaa ra-
kennettiin Vinkin ja Vinkin-
mäen uusien asuntoalueiden
lisäksi Kauppakaaren–Hopun
alueelle. Roismalan kiertoliit-
tymän rakentaminen alkoi.
Vanhan kunnallistekniikan
perusparannusohjelma eteni
Harjukadulle, jossa työ jatkuu
tänä vuonna. Vammaskosken
sillan perusparannusurakka
valmistui viime kesänä.
Osaamisen kehittämisessä
kaupunki toteutti oleellisen
hankkeen peruspääoma-
osuuksin, kun Vammalan
ammattikoululle rakennettiin
metallialan koulutus- ja kehit-
tämiskeskus. Myös yritykset
osallistuivat TE-keskuksen
ohella laitehankintoihin.
Muistolan koulun perus-
korjaus valmistui. Nettokus-
tannus oli yhteensä 2,6miljoo-
naa euroa ja siitä vuoden 2006
osuus oli 1,5 miljoonaa. Myös
kaupungintalon kosteusvauri-
oiden korjaus valmistui.
Luoteis- ja Lounais-Pir-
kanmaan vesihuoltohanke
sai valtion rahoituksen ja ra-
kentaminen aloitettiin välillä
Vammalan keskustaajama-
Karkku. Pääosa hankkeesta
ajoittuu vuosille 2007-2008.
Kaikki kunnat ovat hyväk-
syneet tarvittavat sopimukset,
jotta runkovesijohdon yhte-
ydessä voidaan luopua Suo-
denniemen, Mouhijärven ja
Karkun jätevesien puhdistus-
laitoksista ja johtaa jätevedet
Vammalan keskuspuhdista-
molle.
Valtion rahoitusta tarvitaan
toiseen vaiheeseen, Mouhijär-
ven–Suodenniemen haaraan
vuosina 2008 ja 2009.
Vammalan tilinpäätöksessä...
Kaupunki ruokkii ja siivoaa
Muistolan ja Raholan itse
Siivous- ja ruokapalve-
lut tuotetaan jatkossakin
Vammalan kaupungin
omana työnä Muistolan
ja Raholan päiväkodeilla.
Tilakeskuksen johtokunta
hylkäsi palveluista anne-
tut kaksi tarjousta.
Tilakeskuksessa kilpailutettii-
in kahden kohteen siivous- ja
ruokapalvelut. Tarjouksensa
jättivät Blue Service Partners
ja ISS Palvelut Oy.
Vertailun mukaan omana
työnä tehtävä kokonaisuus
tulee kokonaistaloudellisesti
edullisemmaksi toimintamal-
liksi. Kokonaiskustannukset
omana työnä Muistolan päi-
väkodin osalta ovat 31 800
euroa ja Raholan päiväkodin
osalta 27 000 euroa.
Blue Service Partnersin
hinta on Muistolan päivä-
kodin osalta 33 044 euroa ja
Raholan päiväkodin osalta
samoin 33 044.
ISS Palvelun vastaavat hin-
nat ovat Muistolan osalta 36
686 euroa ja Raholan osalta
36 186 euroa.
Osiltaan vertailuun vaikut-
taa se, että omana työnä työ-
ajan käyttö on Muistolassa 6,3
tuntia ja Raholassa 5 tuntia.
Ulkopuoliset palveluntuotta-
jat ovat laskeneet molempiin
kohteisiin 7,5 tuntia.
Tilakeskus pyysi Blue
Service Partnersilta ja ISS
Palvelut Oy:ltä tarkennusta
tarjouksiin, koska työaika on
huomattavasti suurempi kuin
nykyisin kohteissa käytetty
aika.
Molemmille yritykselle
annettiin mahdollisuus kor-
jata tarjoustaan mitoittamalla
kohteet ja laskemalla hinnat
uudelleen.
Yritykset pitäytyivät alku-
peräisessä tarjouksessa vedo-
ten laadukkaaseen ja toimi-
vaan palvelukokonaisuuteen.
Tilakeskuksen johtokunta
hyväksyi marraskuussa vaih-
toehtoisten toimintatapojen
käyttöönoton siivouspalve-
luissa.
Mikko Kuoppa johtaa
Pirkan kansanedustajia
Pirkanmaan kansanedus-
tajien neuvottelukuntaa
johtaa vuonna 2007 kan-
sanedustaja Mikko Kuop-
pa (vas.) Pirkkalasta. Va-
rapuheenjohtajana toimii
kansanedustaja Heikki A.
Ollila (kok.) Kangasalta.
Neuvottelukunnan työvalio-
kuntaan kuuluu seitsemän
jäsentä.
Tänä vuonna työvaliokun-
nassa ovat puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan lisäksi
kansanedustajat Saara Karhu
(sd.) Tampere, Pertti Salo-
vaara (kesk.) Lempäälä, Oras
Tynkkynen (vihr.) Tampere,
Leena Rauhala (kd.) Tampere
ja Pertti Virtanen (PS) Tam-
pere.
Jäsenet valittiin maanantai-
na kansanedustajien järjestäy-
tymisen yhteydessä eduskun-
nassa.
Pirkanmaan kansanedusta-
jien neuvottelukunta kokoon-
tuuPirkanmaanliitossakerran
kuukaudessa. Liitto tarjoaa
kansanedustajille sihteeri- ja
tietopalvelut sekä koordinoi
kansanedustajien yhteistyötä.
Lisäksi liitto järjestää infor-
maatio- ja tutustumistilai-
suuksia maakunnassa.
Neuvottelukunnanpuheen-
johtaja valitaan vuodeksi ker-
rallaan siten, että puheenjoh-
tajana ensimmäisenä vuonna
toimii neljänneksi suurim-
man ryhmän edustaja, toisena
vuonna kolmanneksi suurim-
man, kolmantena vuonna toi-
seksi suurimman ja neljäntenä
vuonna suurimman ryhmän
edustaja. Neuvottelukunnan
varapuheenjohtaja valitaan
myös vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnan työva-
liokunta valitaan vuodeksi
kerrallaan ja siihen kuuluu
yksi jäsen kustakin Pirkan-
maan eduskuntapuolueesta
puheenjohtajat mukaan luki-
en.
Puolueiden suuruusjärjes-
tyksen ratkaisee kansanedus-
tajien määrä. Kun edustajia
on sama määrä, suuruusjär-
jestys määräytyy äänimäärän
mukaan.
Puukauppaa käydään nyt
kelirikko- ja kesäleimikoista
Puukauppaa ovat viime
kesästä lähtien siivittäneet
metsäteollisuuden vahva-
na jatkunut puun kysyntä
sekä sahatavaran hinnan
nousun myötä kohonneet
puun hinnat. Lyhyeksi
jääneen talven vuoksi työt
talvikorjuukohteilla ovat
päättymässä näinä päivi-
nä.
-Vaikka puukauppa on käynyt
hyvin, puun korjuu ja kuljetus
ovat kärsineet talven lyhyy-
destä. Talvi tuli myöhään ja
näyttää siltä, että se myös lop-
puu ennen aikojaan, Metsä-
liiton Vammalan ostoesimies
Petri Tomperi toteaa.
-Kelien vuoksi olemme
suunnanneet puun oston
metsiin, joista puu saadaan
tehtaalle kesällä tai kelirikon
aikana. Uudistushakkuiden
lisäksi olemme kiinnostuneet
harvennuskohteista ja kevääl-
lä kuljetettavasta hankinta-
puusta.
-Talvileimikoiden puun-
korjuu on nyt tältä vuodelta
ohi, Tomperi sanoo ja mainit-
see tämän päätöksen pyörtä-
misen perusteeksi ainoastaan
poikkeuksellisen kovan taka-
talven.
Puun hinta on noussut en-
nätyskorkeaksi. Metsäliitossa
hinnan uskotaan kuitenkin
tasaantuvan, sillä metsäte-
ollisuuden lopputuotteiden
hintojen kehityksessä ei ole
tapahtunut viime aikoina
muutoksia, jotka mahdollis-
taisivat puun hinnan jatkuvan
nousun.
Metsäliitossa yksityismetsi-
en ostotavoite on tänä vuonna
historiallisen suuri, yli 17 mil-
joonaa kuutiometriä.
Puukauppa virkistää
myös hoitotöitä
Metsänhoitoyhdistys Sas-
tamalan toiminnanjohtaja
Pertti Linnainmaa vahvistaa
puumarkkinoilla vallitsevan
hyvän kysynnän.
-Tukkipuun hyvä kysyntä
on jatkunut ja kuitupuun ky-
syntä on kasvussa. Sekä lei-
maus- että myyntimäärät ovat
puolitoistakertaistuneet viime
vuodesta. Tosin viime vuoden
alku oli poikeuksellisenkin
hiljaista aikaa.
Metsäteollisuuden tuotteil-
le on maailmalla nyt kysyntää.
Puun vähentynyt tuonti Ve-
näjältä myös vaikuttaa tilan-
teeseen, sillä se väheni viime
vuonna ensimmäistä kertaa
pitkästä aikaa.
Hyvällä kohteella tukki-
puun hinta on kohonnut 60
euroon kuutiometriltä. Täl-
löin kohtuullisen kokoinen
leimikko sijaitsee hyvän tien
varrella.
Puumarkkinatilanne näkyy
metsäalalla yleisenä vireyte-
nä. Päätehakkuukohteilla val-
mistaudutaan uuditustöihin,
ja kun metsänomistajilla on
käytössään puun myyntitulo-
ja, heillä on myös kiinostusta
panostaa hoitotöihin.
Puukaupalle on nyt hyvät edellytykset. Markkinatilan-
ne ja kuitupuun hyvä kysyntä kannattaa käyttää hyväk-
si, Metsäliiton ostoesimies Petri Tomperi sanoo.
Talvi- ja pimeän ajan
nopeusrajoitukset ohitse
Viikonloppu oli
ennätyslämmin
Länsi-Suomessa