13
Keskiviikko toukokuun 23. 2007
Työtä vailla olevan miehen ny-
kyisillä tuloillapäiväsakonmää-
räksi tuli kuusi euroa ja sakon
kokonaismääräksi 300 euroa.
Rikoksen tuottamana hyötynä
mies tuomittiin menettämään
valtiolle runsaat 14 000 euroa.
Syyttäjä vaati kaksinkertaista
summaa, mutta käräjäoikeus
kohtuullisti menettämisseuraa-
muksen puoleen.
Lääkärinopinnot mies aloitti
1980-luvun puolivälissä. Opin-
tosuorituksia häneltä jäi puut-
tumaan kolmannelta ja neljän-
neltä vuosikurssilta. Säännösten
mukaan opiskelija saa toimia
tilapäisesti lääkärin tehtävissä
vasta kun hän on suorittanut
neljään ensimmäisen opinto-
vuoteen kuuluvat opinnot.
Mies oli työskennellyt vuo-
desta 1996 lähtien jatkuvasti
lääkärin sijaisena eri puolilla
Pirkanmaata. Tuomio tuli vuo-
sina 2004 ja 2005 Lempäälässä
ja Ylöjärvellä tehdyistä sijai-
suuksista. Aikaisemmat tapa-
ukset syyttäjä katsoi vanhentu-
neiksi.
Liikenne- ja viestintämi-
nisteriö on myöntänyt 19
000 euroa Länsi-Suomen
lääniin alueellisen ja pai-
kallisen liikenneturvalli-
suustyön aktivoimiseen.
Länsi-Suomen läänissä hake-
muksen jätti seitsemän kuntaa
tai seutukuntaa.
Rahoitusta saavat läänin-
hallituksen esityksestä myös
Lounais-Pirkanmaan kunnat
seudulliseen liikenneturval-
lisuussuunnitelmaan 7000 eu-
roa.
Länsi-Suomen läänin lii-
kenteessä kuolee vuosittain
noin 150 henkilöä ja louk-
kaantuu reilut 3000 henkilöä.
Liikenneturvallisuuden pa-
rantamiseen tarvitaan siksi
monien eri tahojen yhteistyö-
tä.
Suunnitelma on kunnan
perustyöväline, jonka avul-
la pystytään huomioimaan
liikenneturvallisuustyön eri
osa-alueet.
Suunnitelman laadinta aut-
taa myös kuntien liikennetur-
vallisuustyöryhmien toimin-
nan käynnistämistä.
Liikenneturvallisuussuun-
nitelma koostuu fyysisen
liikenneympäristön paranta-
mistoimista sekä kasvatus-,
valistus ja tiedotusosiosta.
Liikenne- ja viestintämi-
nisteriö jakaa tutkimus- ja
kehittämisrahaa vuosittain.
Tänä vuonna jaettavissa oli
yhteensä 50 000 euroa.
Kuluttajavirastoon
ja
Suomen Kuluttajaliittoon
on viime vuosina tullut
runsaasti yhteydenottoja
luontaistuotteiden mark-
kinoinnista. Tyypillisessä
tapauksessa ilmaisen tai
edullisen näytteen tilan-
nut kuluttaja on alkanut
saada säännöllisesti tuo-
tepakkauksia. Lähetyksiä
ei ole lopetettu kuluttajan
peruuttamisilmoituksista
huolimatta.
Tuotteita on toimitettu myös
sellaisille kuluttajille, jotka ei-
vät ole koskaan tilanneet näy-
tettä. Kun kuluttajat eivät ole
maksaneet tilaamatta lähetet-
tyjä tuotteita, he ovat saaneet
maksumuistutuksia tai ilmoi-
tuksen siitä, että saatavat on
siirretty perintään.
Kuluttajavirasto ja Suomen
Kuluttajaliitto muistuttavat,
että tällainen kestotilaukseen
sitominen on vastoin kulut-
tajansuojalakia. Kuluttajan ei
tarvitse maksaa tuotteita, joita
hän ei ole tilannut. Yritys voi
välttää epäselvyydet kerto-
malla asiakkaalle tarpeeksi
selvästi, että näytteen tilaa-
malla asiakas tekee samalla
kestotilauksen maksullisista
lähetyksistä.
14 päivän vaihto- ja
palautusoikeus
Kun kuluttaja ostaa luontais-
tuotteita puhelinmyyjältä tai
postimyyntikuvastosta, hänel-
lä on 14 päivää aikaa palauttaa
tuotteet ja peruuttaa kauppa.
Jos kuluttaja peruuttaa tilaa-
mansa tuotteet määräajassa,
hänen ei enää tarvitse maksaa
sen jälkeen toimitettuja tuot-
teita. Kuluttajien yhteydenot-
tojen perusteella tätä peruut-
tamisoikeutta ei kuitenkaan
ole aina kunnioitettu, vaan
tuotteiden lähettämistä on
jatkettu. Joissain tapauksissa
peruuttamista on lisäksi vai-
keuttanut se, että kuluttajat
eivät ole saaneet asiakaspalve-
luun lainkaan yhteyttä.
Vaikka kuluttajilla ei täl-
laisissa tilanteissa ole velvolli-
suutta maksaa heille lähetetty-
jä tuotteita, osa yrityksistä on
siirtänyt maksamattomat las-
kut perintään. Kuluttajaviras-
to ja Suomen Kuluttajaliitto
painottavat, että silloin, kun
tuotteita on myyty ja mark-
kinoitu lainvastaisella taval-
la, perintätoimistot eivät saa
ottaa perittäväksi kuluttajien
maksamatta jättämiä laskuja,
ennen kuin ovat varmistaneet
saatavien oikeellisuuden.
Muutakin
lainvastaisuutta
Luontaistuotteiden posti- ja
puhelinmyynnissä on ollut
myös muita lainvastaisia piir-
teitä. Näytettä esimerkiksi
mainostetaan usein ilmaisena,
vaikka asiakas joutuu kuiten-
kin maksamaan siitä postitus-
kulut. Tuotteille on myös saa-
tettu antaa tyytyväisyystakuu,
jonka perusteella tyytymätön
asiakas saa tuotteen palautta-
essaan rahat takaisin. Tämä
lupaus ei kuitenkaan ole aina
toteutunut.
Osa luontaistuotteita myy-
vistä yrityksistä on sijoittautu-
nut Suomen ulkopuolelle eikä
niillä ole Suomessa lainkaan
toimipistettä. Siksi suoma-
laisten viranomaisten mah-
dollisuudet puuttua niiden
toimintaan ovat olleet rajalli-
sia. Vuoden 2005 lopussa voi-
maan tullut kuluttajansuojaa
koskeva yhteistyöasetus antaa
kuitenkin uusia mahdolli-
suuksia tehostaa eri maiden
viranomaisten yhteistyötä.
Asetuksen
seurauksena
EU:ssa on aloittanut toimin-
tansa verkosto, joka valvoo
kuluttajansuojaa
koskevien
EU-säännösten noudattamis-
ta. Kuluttajavirasto on nyt
selvittänyt verkoston kautta
kahden suomalaisille kulutta-
jille luontaistuotteita myyvän
yrityksen kotimaan.
Etelä-Suomessa kevätkyl-
vöt on saatu lähes päätök-
seen melkein viikkoa ta-
vanomaista aikaisemmin.
Itä- ja Pohjois-Suomessa
pellot ovat kuivuneet hi-
taasti kylvökuntoon satei-
den ja viileän sään vuoksi,
mutta kevätkylvöt ovat
Maaseutukeskusten liiton
(Pro Agria) kasvutilanne-
katsauksen mukaan kui-
tenkin vielä normaalissa
aikataulussa. Yöpakkaset
ja alhaiset päivälämpötilat
ovat hidastaneet kasvuun
lähtöä.
- Hitaan kasvuun lähdön
etuna on, että kasvustot ovat
säästyneet merkittäviltä hal-
lavioituksilta, kertoi kehitys-
päällikkö Terhi Taulavuori Pro
Agriasta.
Lounais-Suomen
varhaisperunaviljelmillä hal-
laa on jouduttu torjumaan sa-
detuksin tavanomaista enem-
män.
Itä- ja Pohjois-Suomessa on
satanut runsaasti toukokuun
alkupuolella. Etelä-Suomen
pellot puolestaan kaipaavat
sateita. Myös säiden lämpene-
mistä toivotaan taimettumista
tasaamaan.
Syysviljojen ja nurmien
kasvu hidasta
Yöpakkaset sekä alhaiset päi-
välämpötilat ovat hidastaneet
nurmien ja syysviljojen kas-
vuun lähtöä. Syysviljakas-
vustojen kunto on normaali
suurimmassa osassa maata.
Pohjois-Savossa ja -Karjalassa
ruiskasvustot ovat jopa tavan-
omaista paremmassa kunnos-
sa.
Viime kesänä perustetut
nurmet ovat tavanomaista
heikompia Etelä-Suomen ran-
nikkoalueella, Uudellamaalla,
Varsinais-Suomessa, Pirkan-
maalla, Etelä-Savossa sekä
Kainuun ja Oulun alueilla.
Pohjois-Savossa kasvustojen
kunto vaihtelee välttävästä
hyvään. Vanhat nurmet ja lai-
tumet selvisivät viime kesän
kuivuudesta paremmin.
Kylvöt rannikolla
lopuillaan
Etelä-Suomen rannikkoalu-
eella, Uudellamaalla, Varsi-
nais-Suomessa, Satakunnassa
ja Pirkanmaalla on ehditty
kylvää jo noin 80-90 prosent-
tia kevätviljoista. Kylvöt ovat
keskimäärin noin viikon etu-
ajassa. Hämeessä, Etelä-Kar-
jalassa ja Etelä-Pohjanmaalla
kylvöt ovat edenneet lähes
yhtä ripeästi.
Pohjois-Savossa
kevät-
vehnästä on kylvetty puolet,
mutta muiden viljojen kylvöt
ovat vasta alussa. Sateet ja
peltojen hidas kuivuminen
ovat hidastaneet Itä-, Keski-
ja Pohjois-Suomessa kylvöjen
etenemistä, mutta kylvöt ovat
vielä normaalissa aikataulus-
sa. Kevätviljoista on kylvetty
5-20 prosenttia. Monin pai-
koin ohraa ei ole vielä kylvetty
ollenkaan.
Sokerijuurikas jo kylvetty
Etelä-Suomessa sokerijuurik-
kaan kylvöt on saatu päätök-
seen. Etelä-Karjalassa ja -Sa-
vossa kylvetään parhaillaan
viimeisiä sokerijuurikkaita.
Etelä-Suomen rannikkoalu-
eella 80 prosenttia sokerijuu-
rikasmaista on taimettunut,
Lounais-Suomessakin lähes
puolet.
Satakunnassa
sokerijuu-
rikas on taimettunut hyvin,
mutta Etelä-Suomen rannik-
koalueella ja Varsinais-Suo-
messa taimettuminen on ollut
vain välttävää. Lounais-Suo-
messa kevätrypsi on saatu lä-
hes kylvettyä.
Muualla Etelä-Suomessa
kylvöt ovat täydessä käynnis-
sä. Keski- ja Pohjois-Suomes-
sa kylvöt käynnistyvät tällä
viikolla.
Viime aikaiset uutiset Venäjältä ovat olleet huo-
lestuttavia Suomen ja suomalaisten talouden
kannalta. Puutullien määrääminen on vakava
uhka metsäteollisuudelle ja alan työpaikoille.
Konttiyrittäjän häätäminen viranomaisen toi-
mesta taas vie uskoa tuotannollisen toiminnan
sijoittamisesta Venäjälle. Kaikista uhista huoli-
matta energian hinnannousun myötä vaurastuva
Venäjä ja sen keskiluokka on suuri mahdollisuus
suomalaiselle viennille.
Suomi onkin suhteessa Venäjän ristiriitaisessa
tilanteessa. Samanaikaisesti kun vientiponnis-
teluja lisätään, riippuvuutta venäläisestä ener-
giasta ja raaka-aineesta on tärkeätä vähentää.
Uusi hallitus panostaa voimakkaasti uuteen ko-
timaiseen energiaan,kuten vesivoiman käytön
lisäämiseen,uusiutuvien energiamuotojen ke-
hittämiseen ja lisäydinvoimaan. Energian tuon-
tiriippuvuuden vähentäminen on kansallinen
asia. Kotimaista tuotantoa lisäämällä voidaan
varmistaa energiansaatavuus kriisitilanteissa, tu-
kea teollisuuden kilpailukykyä ja edistää globaa-
listi ympäristönsuojelua.
Venäjän puutullien takana on väitetty olevan Ve-
näjän halu jalostaa puuntuotanto omassa maas-
sa. Tämä tavoite on sinänsä ymmärrettävä,mutta
tuskin lähiaikoina realistinen. Venäläinen puu
on mahdollista korvata kotimaisella,mutta se
edellyttää vahvaa panostusta puun hankintaan
ja kasvatukseen,sekä metsäteiden kunnon paran-
tamiseen. On myös uudelleen arvioitava Etelä-
Suomen metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman
toteuttaminen,koska kapasiteetti on äärirajoilla.
Suomalaiselle rekkamiehille Venäjän viranomais-
ten nopeasti muuttuvat käytännöt ovat vuosien
aikana tulleet liiankin tutuiksi. Nyt sama toi-
mintatapa on tullut laajemminkin suomalaiselle
elinkeinoelämälle tutuksi. Venäjällä vaurastu-
minen ei ole vielä johtanut markkinatalouden
pelisääntöjen parempaan noudattamiseen,vaan
pikemminkin epävarmuus on kasvanut.
Paasikiven sanoja lainaten maantieteelle emme
voi mitään,vaan sen kanssa on opittava elämään.
Samaan aikaan kun Suomen etu on osana Eu-
roopan Unionia olla edistämässä demokratian
ja markkinatalouden kehittymistä Venäjällä, on
viisasta vähentää omaa taloudellista riippuvuut-
tamme Venäjästä. Taloutemme peruspilarit ener-
gia ja metsäteollisuuden tarvitsema raakapuu on
mahdollisimman pitkälti tuotettava omin avuin.
Arto Satonen
Talouden
oma-
varaisuutta
on lisättävä
Vain joka viides
suuryritys maksaa
laskunsa aina ajallaan
Suomen Asiakastieto Oy:
n tuore tutkimus osoittaa,
että suomalaiset suuryri-
tykset kyllä maksavat las-
kunsa, mutta suorituksia
voi joutua odottamaan pit-
kään eräpäivän jälkeen.
Suomen Asiakastieto Oy:n tut-
kimuksenmukaan Suomen 500
suurimmasta yrityksestä vain
joka viides (21,4 prosenttia)
maksaa kaikki laskunsa eräpäi-
vänä tai viimeistään kahdeksas-
sa päivässä sen jälkeen. Yli 20
miljoonan euron liikevaihtoa
tekevistä yrityksistäkin vain
35 prosenttia mahtuu eräpäi-
vien noudattamisen perusteel-
la Asiakastiedon parhaaseen
Maksumittari-luokkaan.
Maksutapa on yksi tärkeim-
mistä varhaisista varoittajista
arvioitaessa yrityksen tulevai-
suutta. Suomen Asiakastieto
Oy:n uusi palvelu, Maksumit-
tari, ennustaa 5-portaisella as-
teikolla yrityksen todennäköi-
syyttä saada uusi maksuviive
seuraavan yhdeksän kuukau-
den aikana. Taustamuuttujina
käytetään noin 5,5 miljoonasta
laskusta koottujen maksutapa-
tietojen lisäksi mm yrityksen
ikää ja kokoa. Erinomaisiksi
luokitelluilla yrityksillä viiveen
todennäköisyys on vain 2,1
prosenttia, kun heikoksi luoki-
tellun yrityksen maksu viiväs-
tyy peräti 57,7 prosentin toden-
näköisyydellä.
Maksumittari-luokitus löy-
tyy noin 120 000 yritykseltä.
Kaikista yrityksistä parhaa-
seen Maksumittari-luokkaan
pääsee 60 prosenttia.
Suhteellisesti varmimmin
laskunsa maksavat eräpäivään
mennessä 1-10 miljoonan eu-
ron liikevaihtoa tekevät yrityk-
set, joista noin 62 prosentilla
viivästyksiä ei ole lainkaan.
Kaikista suomalaisyrityksistä
26 prosenttia maksaa laskunsa
keskimäärin jo ennen eräpäivää
ja 36 prosenttia eräpäivänä.
Joka kymmenennellä yri-
tyksellä suoritukset viivästyvät
keskimäärin yli kuukauden
eräpäivästä.
Ajallaan maksamisessa on
myös toimialakohtaisia eroja.
Puhelinpalvelukeskuksilla
maksut myöhästelevät keski-
määrin peräti 44 päivää erä-
päivästä. Sen sijaan esimerkiksi
talletuspankit ja apteekit mak-
savat laskunsa keskimäärin jo
päivää ennen eräpäivää.
Kevätkylvöt edenneet
etelässä etuajassa
Tilaamatta lähetettyjä
luontaistuotteita
ei tarvitse maksaa
Liikenne- ja viestintäministeriö
myönsi 19 000 euroa
liikenneturvallisuustyöhön
Länsi-Suomen läänissä
Kaksi kuntaa muualle
Vammalan
kihlakunta pienenee
Lavian kunta siirretään
Vammalan kihlakunnasta
Kankaanpään kihlakun-
taan ja Kiikoisten kunta
Kokemäen kihlakuntaan,
mikäli
Länsi-Suomen
lääninhallituksen
esitys
sisäasiainministeriölle to-
teutuu.
Nykyisessä valtion paikal-
lishallinnon toimialuejaossa
kunnat kuuluvat Vammalan
kihlakuntaan.
Lääninhallitus on myös
esittänyt, että vanhasta Vam-
malan kihlakunnasta jäljelle
jäävät Vammalan kaupunki ja
Äetsän sekä Punkalaitumen
kunnat muodostaisivat edel-
leen Vammalan kihlakunnan.
Vammalan
kihlakunnan
säilyttämistä omana kihla-
kuntanaan puoltavat valtion
paikallishallinnon palvelujen
tarkoituksenmukainen järjes-
täminen Vammalassa, Äet-
sässä ja Punkalaitumella sekä
eri toimialojen toiminnalliset
perusteet.
Lääninhallituksen kihla-
kuntajaon muuttamista kos-
keva esitys liittyy poliisipiiri-
jaon uudistamista koskevaan
valmistelutyöhön, jonka joh-
dosta sisäasiainministeriö on
pyytänyt lääninhallitukselta
esityksen uudistuksen oteu-
tuessaan edellyttämistä kihla-
kuntajaon muutoksista.
Efeko Oy laatii esiselvityksen
kuntien liitoksesta
Mouhijärven kunnanhal-
litus on valinnut koko-
uksessaan maanantaina
kuntien
yhdistymiseen
liittyvän esiselvityksen te-
kijäksi Efeko Oy:n, joka
oli selvityksessä mukana
olevien kuntien yksimie-
listen kannanottojen pe-
rusteella kokonaistalou-
dellisesti edullisin.
Mouhijärven kunta on kysy-
nyt Hämeenkyrön kunnalta ja
Nokian sekä Vammalan kau-
pungeilta onko niillä haluk-
kuutta tehdä selvitys kuntalii-
toksesta Mouhijärven kunnan
kanssa ja millaisella aikatau-
lulla selvitys sekä mahdollinen
kuntaliitos voitaisiin toteuttaa.
Kaikki kunnat ovat vastanneet
suhtautuvansa myönteisesti
esiselvityksen tekemiseen ja
pitäneet kuntaliitoksen mah-
dollisena toteutusaikatauluna
1.1.2009.
Mouhijärven kunta pyy-
sit tarjoukset kuntaliitokseen
liittyvän esiselvityksen teke-
misestä kahdeksalta konsult-
titoimistolta. Tarjouspyynnön
saivat Oy Audiator Ab, Efeko
Oy, HAUS kehittämiskes-
kus, Net E!ect Oy, Pricewa-
terhouseCoopers Oy, Silta
Oy, TalentPublicHaus Oy ja
Yritystaito Oy. Määräaikaan
mennessä tarjoukset saatiin
kuudelta toimittajalta.
Toteutettava esiselvitys on
jaettu kahteen eri vaiheeseen,
joista ensimmäisessä ovat mu-
kana kaikki kunnat ja toisessa
vaiheessa ne, jotka haluavat
jatkaa selvitystyötä aina yh-
distymisasiakirjoihin saakka.
Ensimmäisen vaiheen tulisi
olla valmis kesäkuun loppuun
mennessä ja toisen vaiheen
lokakuun loppuun mennessä.
Aikataulun kireyden vuok-
si esiselvityksen tekeminen
tulee käynnistyä välittömästi
selvitysorganisaation valin-
nan jälkeen.
Luvaton lääkäri sai sakkoja
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi 46-vuotiaan tampere-
laismiehen luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen
harjoittamisesta 50 päiväsakkoon. Opinnot kesken jättä-
neen lääkärin luvaton ammattitoiminta toi hänelle sakko-
rangaistuksen lisäksi yli 14 000 euron seuraamukset.
Posti kääntyy loma-
osoitteeseen viikossa
Postin jakelu uuteen osoittee-
seen alkaa noin viikko siitä,
kun osoitteenmuutos on tehty.
Posti kehottaa toimimaan ajois-
sa varsinkin lomaosoitteeseen
käännettävän postin kanssa,
jotta sen saisi uuteen osoittee-
seen halutusta päivästä alkaen.
Osoitteenmuutosten määrä
lähes kolminkertaistuu kesä-
kuun puolivälin ja elokuun alun
välisenä aikana.
Määräaikaisen
osoitteen-
muutoksen lyhin kesto on
seitsemän vuorokautta. Postin
kääntäminen kotimaassa mak-
saa noin 12-15 euroa ensim-
mäisten kahden kuukauden
ajan. Asointi on halvinta netissä
tai puhelimitse. Seuraavat kuu-
kaudet maksavat vajaat neljä
euroa kukin.
Myös jakelun keskeytys
määräajaksi on mahdollista.
Silloin kaikki posti säilytetään
konttorissa kesälomien ajan, ja
se on noudettavissa kaksi päi-
vää keskeytyksen päättymisen
jälkeen.
Keskeytys on hieman hal-
vempaa kuin postinkääntö.
Viime kesänä 78 000 talout-
ta keskeytti jakelunsa tai käänsi
postinsa kesälomien ajaksi.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32