Page 20 - Alueviesti_29_2007

20 Keskiviikko heinäkuun 18. 2007
Ensimmäiset vadelmat ovat kypsyneet
Mansikka on saanut
myyntipöydille seurak-
seen kesän toisen herk-
kumarjan, hienoaromisen
vadelman. Ensimmäiset
marjat ovat kypsyneet jo
monin paikoin maan lou-
nais- ja eteläosissa. Maan
keskiosissa satokausi
käynnistyy heinäkuun vii-
meisellä viikolla.
- Seuraavat viikot ovatkin va-
delman pääsatokauden aikaa,
arvioi Hannu Salo Hedelmän-
ja Marjanviljelijäin liitosta.
Vadelman kukinta-aika oli
tänä vuonna melko pitkä, jo-
ten myös satokaudesta ennus-
tetaan normaalia pidempää.
Arvio kuitenkin muuttuu,
jos säät viilenevät tai tulevat
helteisiksi.
Vaihtelevasta kesäsäästä
huolimatta vadelma on kyp-
synyt normaalilla aikataulul-
la ja kehittyvät marjat ovat
kookkaita.
Leudon talven oikukkaat säät
verottivat vadelmasatoa pai-
koitellen tuntuvasti. Niinpä
kokonaissadon odotetaan
olevan 500 000–600 000 kiloa,
mikä on jonkin verran vä-
hemmän kuin viime vuosina.
Talven vauriot näkyvät satoi-
käisten versojen kuivumisena.
Vadelman päälajikkeet Otta-
wa ja Muskoka ovat kuitenkin
tyydyttävässä kasvukunnossa.
Viljelty vadelma
lisännyt suosiotaan
Vadelma on tullut kuluttajille
yhä tutummaksi vuosien var-
rella, ja kulutus on tasaisesti
kasvanut. Tuore vadelma on
monen mielestä hienoaromi-
sin puutarhamarja, joka on
parhaimmillaan sellaisenaan.
Talven varalle vadelmia
kannattaa pakastaa jälkiruo-
kia ja leivonnaisia varten.
Vadelmaa voi myös käyttää
hilloihin ja mehusekoituksiin
esimerkiksi mustikan ja heru-
koiden kanssa.
Vadelman viljelyala on
yli kaksinkertaistunut vii-
me vuosikymmenen aikana.
Vadelmaa viljellään ammat-
timaisesti noin 770 tilalla,
yhteensä 460 hehtaarin alalla.
Tärkeimpiä viljelyalueita ovat
Savo, Varsinais-Suomi ja Poh-
jois-Karjala. Sato menee lähes
kokonaan tuorekulutukseen
yksityisille kotitalouksille.
Tuore vadelma on monen mielestä hienoaromisin puutarhamarja, joka on parhaim-
millaan sellaisenaan.
Vadelmaherkkuja
Vadelmanektari
2 l vadelmia
0,5 l vettä
1,5 dl sokeria
0,5 dl sitruunamehua
Perkaa vadelmat
pak supohj ais e en
kattilaan.
Lisää vesi ja so-
keri. Kuumenna
seos kiehumispis-
teeseen kattilaa vä-
lillä ravistaen.
Lisää sitruunamehu
ja soseuta marjat liemi-
neen sauvasekoittimella.
Jäähdytä nektari.
Jos tarjoat nektarin ter-
vetulojuomana, ohjeesta riittää 10
hengelle.
Voit myös pakastaa sakean juoman. Älä
täytä rasioita aivan piripintaan, vaan muista
jättää hieman laajenemisvaraa.
Helppo vadelmakakku
1 valmis kakkupohja (3-osainen)
1,5 dl omenamehua
1 tl sitruunamehua
0,5 l vadelmia
2 rkl sokeria
1,25 dl vispikermaa
1 dl maitorahkaa
Pinnalle:
2 dl tomusokeria
2–3 rkl vettä
1,25 dl vispikermaa
1 dl maitorahkaa
1 l vadelmia
Mausta omenamehu sitruunamehulla.
Vatkaa kerralla tölkillinen (2,5 dl) vispiker-
maa ja yhdistä vaahto tölkilliseen (2 dl) mai-
torahkaa. Jaa vaahto kahteen osaan, joista toi-
nen tulee kakun väliin ja toinen puoli kakun
reunoille.
Soseuta puoli litraa vadelmia täytettä var-
ten. Makeuta sose sokerilla.
Kostuta alimmaksi tuleva kakkulevy tasai-
sesti noin kolmanneksella omena-sitruuname-
husta.
Levitä päälle puolet vadelmasoseesta ja vas-
taavasti kerma-rahkaseosta.
Kostuta ja täytä päälle samaan tapaan seu-
raava kakkulevy.
Nosta päälle kolmas kakkulevy ja kostuta
sekin.
Sekoita tomusokeriin tilkka vettä. Levitä
seos kakun pinnalle, mutta ei reunoille.
Peitä kuorrutus tuoreilla, kokonaisilla va-
delmilla.
Levitä tai pursota kakun reunoille kerma-
rahkaseosta.
Vadelmakohokkaat
0,5 l vadelmia (noin 1,5 dl soseena)
(1 rkl punaista marjalikööriä)
3 valkuaista
0,5 dl sokeria
Vuokien voiteluun:
2 rkl voita tai margariinia
3 rkl sokeria
Voitele suorareunaiset annosvuoat voilla
tai margariinilla ja sokeroi voidellut pin-
nat.
Soseuta vadelmat sauvasekoittimella ja
mausta halutessasi liköörillä.
Vatkaa valkuaiset ensin löysähköksi
vaahdoksi, lisää sokeri ja jatka vatkaamista,
kunnes valkuaisvaahto on kovaa ja sitkeää.
Lisää valkuaisvaahto vadelmasoseeseen
varovasti lastalla käännellen.
Täytä pikkuvuoat kohokasseoksella pi-
ripintaan ja nosta vuoat reunalliselle uuni-
pannulle.
Siirrä uunipannu vuokineen 150-astei-
seen uuniin alaritilätasolle. Lisää pannulle
kiehuvaa vettä, jolloin kohokkaat kypsyvät
vesihauteessa.
Kypsennä kohokkaita puoli tuntia avaa-
matta luukkua välillä.
Tarjoa välittömästi.
Vinkit: Voit lisätä vuokiin ennen koho-
kasseoksen lisäämistä muutamia vadelmia.
Lisäksi voit valmistaa vadelmakastikkeen
ja valuttaa sitä valmiiden kohokkaiden
pinnalle pöydässä juuri ennen nauttimista.
Soseuta kastiketta varten pari desilitraa va-
delmia ja mausta muutamalla ruokalusikal-
lisella sokeria ja halutessasi marjaliköörillä.
Ohjeet: Kotimaiset Kasvikset ry
Pakastuskausi on kiihkeimmillään
Mitä pakastettaessa tapahtuu?
Pakastuskausi on kiih-
keimmillään, mutta silti
pakastimen pakastus-
kykyä ei kannata ylittää,
muistutetaan TTS tut-
kimuksesta (Työteho-
seura). Pakastuskyky, eli
laitteessa vuorokaudes-
sa pakastuva kilomäärä
kerrotaan laitteen arvo-
kilvessä, josta se on hyvä
tarkistaa.
Pakastettaessa ruoka-ai-
neissa oleva neste jäätyy
kiteiksi. Nopeassa jäädy-
tyksessä muodostuu pieniä,
samankokoisia jääkiteitä ja
tuotteen solurakenne säilyy
ehjänä. Hitaassa jäätymises-
sä jääkiteistä tulee suuria ja
epäsäännöllisen muotoisia
ja ne rikkovat tuotteen solu-
rakennetta. Vaurion huomaa
vasta sulatuksen yhteydessä;
sulatetusta tuotteesta irtoaa
runsaasti nestettä ja se on ve-
tinen. Isoja marjaeriä pakas-
tettaessa kannattaa poiminta
tai hankinta ajoittaa useam-
malle päivälle ja pakastaa
marjat laitteen pakastuska-
pasiteetin mukaisissa erissä.
Pakasta näin:
Pakasta tuotteet nopeasti ja
mahdollisimman kylmässä.
Tarkista, kuinka monta kiloa
laitteessa saa kerrallaan pa-
kastaa. Älä ylitä enimmäis-
pakastuskykyä.
Laita pakastuskytkentä
päälle 12-15 tuntia ennen
pakastusta. Lähes täyden
pakastimen jäähtyminen
pakastuslämpötilaan voi
kestää vuorokauden.
Jäähtymisaika on laite-
kohtainen ja riippuu pa-
kastettavasta määrästä,
pakastimen täyttöastees-
ta, tilavuudesta ja tehos-
ta. Laite ei vaadi esijääh-
dytystä, jos pakastettavia
on alle kolme kiloa.
Sijoita pakastettavat
tuotteet niin, etteivät
ne kosketa aiemmin
pakastettuja pakasteita.
Pakasteen pinta kuivuu
ja sitkistyy, jos se läm-
penee. Tarkista käyttö-
ohjeista, mitkä hyllyt on
tarkoitettu pakastami-
1.
2.
seen. Säiliöpakastimissa
pakastukseen tarkoitettu
osa on erotettu tilanjaka-
jalla säilytysosasta. Siirrä
aikaisemmin pakastetut
pakasteet säilytysosaan.
Jäähdytä elintarvikkeet
ennen pakastamista.
Pakkaa ne hyvin ja ilma-
tiiviisti. Laita pakastetta-
vat tuotteet pakastimeen
siten, että ne koskettavat
mahdollisimman laajalta
alaltaan kylmiä pintoja.
Automaattisesti sulatta-
vissa pakastimissa pinta-
kosketuksella ei ole yhtä
suurta merkitystä, koska
3.
niissä kylmä ilma kiertää
pakastimessa.
Palauta pakastimen säätö
säilytyskytkennälle, kun
pakastimen lämpötila on
-18 astetta, ellei kytkentä
palaudu automaattises-
ti. Pakastuskytkennän
tarpeeton päällä olo
kaksinkertaistaa laitteen
sähkönkulutuksen.
Pakastimen pakastuskyky
(kg/vrk) on enimmäiskilo-
määrä elintarvikkeita, jotka
pakastuvat vuorokaudessa.
Ennen pakastusta laitteen on
oltava pakastuskytkennällä
käyttöohjeiden mukainen
aika, jotta pakasti-
messa jo olevat
p a k a s t e e t
k y l m e -
n e v ä t
4.
mahdollisimman kylmiksi.
Pakastuminen on hidasta
ja tuotteiden laatu kärsii,
jos pakastuskyky ylitetään.
Suuresta pakastuskyvystä on
hyötyä muun muassa isoja
marjaeriä kerrallaan pakas-
tettaessa.
Pakasteiden lämmön-
nousuaika (h) on aika, joka
kuluu pakasteiden lämpene-
miseen –18 asteesta –9 as-
teeseen. Lämmönnousuaika
kertoo laitteen lämmöneris-
tyskyvystä, josta on hyötyä
sähkökatkosten ja muiden
häiriötilojen aikana. Paksu-
eristeisen pakastimen läm-
pötilannousuaika voi olla
useita tunteja pidempi kuin
normaalieristeisen laitteen.
Odotettavissa
kohtalaisen
hyvä rapukesä
Varsin lämmin, muttei
liian helteinen kesä on
tuottamassa kohtalaiset
rapusaaliit. Jokiravulla
on kuorenvaihto hieman
kesken vesialueesta riip-
puen, joten parhaat saalit
on odotettavissa elokuun
puolivälissä. Täpläravuilla
taas kuorenvaihto on ollut
aikaista, ja pyyntitoiveet
ovat viimevuotista parem-
mat.
- Täpläravuilla jäi muutama
ikäluokka väliin, mutta nyt
näyttää nekin näyttävät tule-
van pyyntiin, arvioi rapubio-
logi Japo Jussila Raputietokes-
kuksesta. Saaliista noin puolet
on täplärapuja.
Arviot saaliiden määrästä
vaihtelevat, sillä kaikkia saa-
liita ei välttämättä ilmoiteta.
Raputietokeskus laskee pyy-
dettyjen rapujen määräksi
neljä miljoonaa, kun Riista-ja
kalatalouden tutkimuslaitok-
sen luvut ovat noin miljoonan
pienempiä.
Viljeltyjen rapujen määrä
on noin 100 000, joista valta-
osa tulee erityistilauksiin kau-
den alkuun. Ravustuskausi al-
kaa ensi lauantaina klo 12.
Ravun hintaan kohtalainen
tarjonta vaikuttanee hillitse-
västi. Viime vuosina hinta-
haitari on ollut lavea. Pyytäjä
on saanut 1,5-6 euroa kappa-
leelta.
- Eniten hintaan tietys-
ti vaikuttaa puhujan lahjat,
myyjän tai ostajan puolella,
huomauttaa Jussila.
Rapuruttoa vähän
Tänä kesänä vältyttäneen pa-
hemmilta rapuruttoepidemi-
oilta. Epäiltyjä tapauksia on
vain kaksi. Vaalimaanjoella on
havaittu merkittävä raputuho,
joka saattaa olla rapuruton
aiheuttama. Lisäksi eräällä
Pohjois-Savon joella on löy-
detty kuolleita rapuja, mutta
senkään osalta ei ole vielä var-
muutta rapurutosta. Silti ra-
pumerrat on syytä desin!oida
varmuudeksi siirryttäessä ve-
sistöstä toiseen. Viime kesänä
rapuruttoa oli seitsemässä ve-
sistössä.
Pohjois-Amerikasta tuotet-
tu täplärapu sietää rapuruttoa
hieman jokirapua paremmin.
Sitä on istutettu Suomen ve-
siin jo 40 vuotta. Tiheimmät
levinneisyysalueet ovat Hä-
meessä, Varsinais-Suomessa
ja Saimaan vesistöissä.
Jokirapukannat ovat vah-
vimmillaan Keski- ja Itä-Suo-
messa, Kainuussa ja Etelä-
Lapissa. Jokirapuja on tosin
täplärapualueillakin. Täplära-
pu sen sijaan ei menesty poh-
joisen kylmissä vesissä.
Ravustuskausi alkaa ensi lauantaina klo 12.
Kuluttajavirastolta tiukemmat
ohjeet trampoliinien
maahantuojille ja myyjille
Trampoliinien käytössä
on aiheutunut useana ke-
sänä onnettomuuksia eri-
tyisesti lapsille. Valtaosa
tapaturmista voitaisiin
estää, jos trampoliinilla
hyppisi vain yksi ihminen
kerrallaan ja trampoliinin
ympärillä käytettäisiin
turvaverkkoa.
Turvaverkko on tärkeä tram-
poliinin turvallisuusvarus-
te, sillä se estää putoamisen
trampoliinilta. Kuluttajavi-
rasto kehottaa trampoliinien
maahantuojia ja myyjiä var-
mistamaan, että trampolii-
nin mukana on turvaverkko.
Lisäksi myyjän tulee suosi-
tella kuluttajalle turvaverkon
hankkimista.
Kuluttajien kannattaa
hankkia vain sellaisia tram-
poliineja, joissa on mukana
turvaverkko.
Aikaisemmin ostettuun
trampoliiniin, jossa verkkoa
ei vielä ole, on syytä hankkia
sopiva turvaverkko. Myyjä
kertoo tarvittaessa, mikä tur-
vaverkko soveltuu juuri kysei-
seen trampoliiniin.
Trampoliinin mukana tulee
olla tuoteturvallisuuslainsää-
dännön edellyttämät suomen-
ja ruotsinkieliset kokoamis- ja
käyttöohjeet. Koska suuri osa
tapaturmista voitaisiin välttää
noudattamalla turvallisuus-
ohjeita, kuluttajien on hyvä
käydä kokoamis- ja käyttö-
ohjeet huolellisesti läpi en-
nen kuin ottavat trampoliinin
käyttöön.
Vanhemmat valvomaan
trampoliinihyppyjä
Vanhempien kannattaa valvoa
lasten hyppimistä trampo-
liinilla ja opastaa lapsia hyp-
pimään turvallisesti. Tram-
poliinilla saa hyppiä vain
yksi henkilö kerrallaan. Kun
trampoliini ei ole käytössä, se
kannattaa varastoida sopivaan
paikkaan valvomattoman
käytön ja onnettomuuksien
estämiseksi.
Turvallisuusnäkökohdat
on otettava huomioon myös
trampoliinien markkinoin-
nissa. Markkinointi on sopi-
matonta, jos siinä esitetään
turvallisuusohjeiden vastaisia
tilanteita.
Kuluttajavirasto on pyy-
tänyt Mainostajien Liittoa ja
Suomen Kaupan Liittoa tie-
dottamaan jäsenjärjestöjään
siitä, että mainoskuvissa tram-
poliinilla voi olla hyppimässä
vain yksi lapsi kerrallaan.
Jos trampoliiniin kuuluu
turvaverkko, sen pitää näkyä
mainoskuvassa asennettuna.
Muussa tapauksessa mainok-
sessa on syytä suositella tur-
vaverkon ostamista.