Page 9 - Alueviesti_29_2007

9 Keskiviikko heinäkuun 18. 2007
Hautauspalvelut








Asiantuntevaa Hautausalan Palvelua
Surun kohdatessa
Hautauspalvelu T. Teuho
Valkamakatu 4 Vammala (Luther-talo)
p. 03-511 5600, auto 040-7644 678 myös iltaisin
(Jatkamme Pakkasen liiketoimintaa)
Kuolleita
Tuula Rinne
on poissa
Kylätie on hiljainen. Hy-
vin pitkään on aikaa ku-
lunut siitä, kun Tuula itse
kertoi, ettei ne asiat niin
hyvinkään ole. Aikaa kului
ja kaikki näytti hyvinkin
myönteiseltä. Kaiken aikaa
oli nähtävissä, että paino-
lastia oli hänelle kannet-
tavaksi asetettu ja kuorma
kasvoi jatkuvasti.
Koko sairautensa aikana
tein sen huomion, että hä-
nen lukuhalunsa lisääntyi.
Mitä jännittävämpi kirja
oli, sen nopeammin se täy-
tyi lukea. Sanoi kyseltyäni,
että on ainakin hetken aja-
tukset jossakin muualla.
Ne hänen ajatuksensa osaa
kyllä arvata.
Me kyläläiset saimme
vuosikymmeniä seurata
Tuulan erittäin monimuo-
toista ja työntäyteistä elä-
mää. Aina hän myös osasi
hienosti ottaa toiset ihmi-
set huomioon. Ristiäiset,
häät ja hautajaiset onnis-
tuivat varmasti, jos Tuula
lupasi ne hoitaa. Pidot ja
merkkipäivät olivat hänen
alueitaan.
Te lapset, sukulaiset ja
me naapurit tunnemme
suurta surua. Teistä lap-
sista Tuula oli aina hyvin
kiitollinen. Saatte olla
varmoja, että kun me ky-
läläiset kuljemme kauniin
rinnetontin ja todellisen
maalaismaiseman ohi me
toteamme toisillemme,
että kylätie on hiljainen.
Niin hiljainen.
Naapurin Esko
Liikenneturmien
uhrien muistaminen
ei saa aiheuttaa
uusia vaaratilanteita
Julkisuudessa on keskusteltu
viime aikoina liikenneonnet-
tomuuksien uhrien muistami-
sesta teiden varsilla. Lyhytai-
kainenmuistaminen on tärkeä
osa omaisten surutyötä, mutta
pysyvät muistopaikat eivät
kuulu maanteiden varsille.
Kukkiin ja kynttilöihin
suhtaudutaan hienotunteises-
ti, mutta pysyviä muistomerk-
kejä teiden varsille ei saa aset-
taa. Tiehallinto haluaa lisäksi
muistuttaa, että moottoriteillä
pysähtyminen ja jalkaisin liik-
kuminen on kiellettyä. Vil-
kasliikenteisillä teillä auton
pysäköinnissä ja tien varressa
liikkumisessa on noudatettava
erityistä varovaisuutta.
Kukkia ja kynttilöitä voi
asettaa ajoradan ulkopuolelle.
Metsäpalovaroitusten ollessa
voimassa tien pientareen kui-
valla nurmikolla kynttilöitä
on kuitenkin syytä välttää.
Lyhytaikainen muistami-
nen tarkoittaa käytännössä
paria kuukautta. Hautajaisten
jälkeen onnettomuuksien uh-
rien pysyvälle muistamiselle
luonteva paikka on hautaus-
maa.
Lyhytaikainen muistaminen on tärkeä osa omaisten surutyötä, mutta pysyvät muisto-
paikat eivät kuulu maanteiden varsille.
22. heinäkuuta on kirkastussunnuntai
Kirkastussunnuntaina
Jumala kirkastui Kristuksessa
Kirkastussunnuntain sa-
noma kertoo Jeesuksen
valmistautumisesta teh-
täväänsä. Kirkastuminen
oli hänen elämänsä taite-
kohta.
Lisäksi Kirkastusvuorella ope-
tuslapset näkivät Jeesuksen
jumalallisen suuruuden. Kir-
kastussunnuntaita vietetään
tänä vuonna 22. heinäkuuta.
Kirkastussunnuntain litur-
ginen väri on valkoinen; ilon
ja toivon väri. Myös alttariku-
kat ovat useimmiten valkoisia
Kristuksen vertauskuvana.
Alttarikynttilöitä on neljä.
Suomessa ja Ruotsissa kir-
kastussunnuntaita vietetään
8. sunnuntaina helluntaista.
Kirkastussunnuntai on täten
yleensä heinäkuun loppupuo-
lella tai elokuun alussa. Päivän
sanoma soveltuu Pohjolan
keskikesän kirkkauteen.
Koska Jeesus evankeliumin
mukaan aloitti Kirkastusvuo-
relta kärsimystiensä kohti
Jerusalemia, monissa luteri-
laisissa kirkoissa kirkastussun-
nuntai sijoittuu lähelle paasto-
najan alkua. Ortodoksisessa,
katolisessa ja anglikaanisessa
kirkossa Kristuksen kirkastu-
misen päivä on vanhan perin-
teen mukaisesti 6. elokuuta.
Herran kirkastumisen juh-
lan juuret ovat 400-luvun Syy-
riassa. Lännessä juhlaa alettiin
viettää 900-luvulla Espanjassa
ja Galliassa.
Kristuksen kirkastuminen
suosittu aihe
alttaritauluissa
Kristuksen elämänvaiheet
täyttävät Vanhan Testamentin
lupaukset ja Kirkastusvuoren
tapahtumat osoittavat Jee-
suksen olevan Vanhan liiton
lupaama Messias. Kirkastus-
sunnuntaina Jeesus oli ope-
tuslastensa Pietarin, Jaakobin
ja Johanneksen kanssa vuo-
rella. Jeesus muuttui heidän
edessään loistavan kirkkaaksi.
Vanhan Testamentin profee-
tat Mooses ja Elia ilmestyivät
heille osoittamaan, että Jeesus
oli luvattu Messias. Opetus-
lapset saivat kuulla taivaasta
Jumalan äänen: ´Tämä on
minun rakas Poikani, kuulkaa
häntä´.
Jumalanpalveluselämän
kouluttaja, rovasti Reijo Mat-
tila toteaa, että Kirkastusvuo-
ritapahtumassa huomio kiin-
nittyy helposti opetuslasten
kokemuksiin. -Subjektiivisuu-
den korostus soveltuumyös ai-
kamme elämyshakuisuuteen.
Uskoa saatetaan jopa mitata
kokemuksilla, niitä etsitään ja
korostetaan. Tällöin vaarana
on, että niitä kokemattomat
tuntevat olevansa vajaamit-
taisia, uskossaan heikkoja ja
tämän vuoksi ulkopuolisia.
-Kirkastussunnuntain var-
sinainen viesti ei kuitenkaan
ole opetuslasten kokemuksis-
sa, vaan Kristuksen ainutlaa-
tuisessa kirkastumisessa. Ju-
mala on kirkastunut hänessä.
Kristuksen kirkastuminen
on yksi Suomen kirkkojen alt-
taritaulujen suosikkiaiheista.
Teema oli yleinen varsinkin
1800-luvun jälkipuoliskolla
tehdyissä maalauksissa. Kris-
tuksen kirkastumista kuvaava
alttaritaulu löytyy noin kuu-
destakymmenestä kirkosta.
-Kristuksen kirkastumista
kuvaavien alttaritaulujen sa-
noma on, että meidän kirkas-
tusvuoremme on jumalan-
palveluksessa, seurakunnan
kokoontuessa sanan ja sakra-
menttien ääreen, Reijo Mattila
sanoo.
Lähde: Kirkon
tiedotuskeskus
Rauha ja ihmisoikeudet
kirkon teemana
SuomiAreenassa
Vammaisten ihmisoikeu-
det sekä uskontojen väliset
suhteet keskusteluttavat
kirkon järjestämissä tilai-
suuksissa SuomiAreenas-
sa Porissa tällä viikolla.
Yhteiskunnallisessa kes-
kustelutapahtumassa on
mukana Kirkon diakonia
ja yhteiskuntatyö.
Uskonto ja viha on keskuste-
lun teemana Ulvilan kirkossa
tänään keskiviikkona 18.7. klo
18. Tilaisuudessa puhutaan
kristinuskon ja islamin väli-
sistä suhteista tämän päivän
Suomessa. Keskustelussa nos-
tetaan esille erityisesti uskon-
tojen vuoropuhelun merkitys-
tä ja mahdollisuuksia.
Kirkon ja muslimijärjes-
töjen vuoropuhelua on käyty
Suomessa säännöllisesti kaik-
kiaan jo runsaan kymmenen
vuoden ajan.
Kirkkohallituksen järjestä-
mässä keskustelussa avauspu-
heenvuoron pitää piispa Kari
Mäkinen. Keskustelemassa
ovat myös Suomen islami-
laisen yhdyskunnan sihteeri
Anas Hajjar, Turun kaupun-
ginvaltuutettu (vihr.) Roda
Hassan ja uskontojen dialogia
tutkiva FT Ruth Illman. Kes-
kustelun vetää kirkon diako-
nian ja yhteiskuntatyön johta-
ja Heikki Hiilamo.
Uskonto ja viha -keskus-
telu liittyy Kirkkohallituk-
sen Väkivallasta sovintoon
-hankkeeseen. Yksi hankkeen
pääteemoista on uskontojen
välinen yhteistyö rauhan-
työssä. -Eri uskontojen väli-
nen yhteydenpito on tärkeää
yhteiskunnassa, joka pyrkii
entistä suurempaan avoimuu-
teen ja monimuotoisuuteen.
Vain poistamalla väärinkä-
sityksiä ja ennakkoluuloja
voidaan luoda keskinäistä
kunnioitusta ja yhteisymmär-
rystä uskonnollisten ryhmien
välille. Iso haaste on, miten
uskontojen vuoropuhelu saa-
taisiin nykyistä enemmän
osaksi tavallista arkea, sanoo
keskustelutilaisuutta järjes-
tänyt Väkivallasta sovintoon
-hankkeen projektisihteeri
Kati Jääskeläinen.
Yhdenvertaiset
mahdollisuudet
yhteiskunnassa ja
kirkossa
Porin yliopistokeskuksen
aulassa paneudutaan YK:n
viime joulukuussa hyväksy-
mään vammaisten oikeuksien
sopimukseen tänään kello 14:
mitä vammaisten oikeudet
merkitsevät yhteiskunnalle ja
lainsäädännölle sekä kirkolle.
Vammaisten oikeuksista alus-
taa Kynnys ry:n toiminnan-
johtaja Kalle Könkkölä.
Puheeksi nousee myös kir-
kon elokuussa 2003 hyväksymä
vammaispoliittinen Kirkko kai-
kille -ohjelma. Ohjelma tähtää
kirkon toimintojen suunnit-
teluun siten, että kaikilla on
yhdenvertaiset mahdollisuudet
osallistua seurakunnan ja kir-
kon toimintaan. Tavoitteena
on saada vammaisten ihmisten
ääni kuuluville kirkon toimin-
nassa ja päätöksenteossa. Sa-
malla vammaispoliittinen oh-
jelma on kirkon puheenvuoro
vammaisten ihmisten tasaver-
taisuuden toteutumisen puo-
lesta yhteiskunnassa. -Kirkko
kaikille -ohjelma on uudenlais-
ta ajattelua, joka ei takerru yk-
sittäiseen ominaisuuteen kuten
näön tai liikuntakyvyn puut-
teeseen, vaan palvelujen tarjoa-
miseen siten että ne soveltuvat
kaikille. Ohjelma on hiljalleen
lähtenyt toteutumaan. Monissa
seurakunnissa on käynnistetty
prosessit omasta Kirkko kaikil-
le -ohjelmasta. Ensimmäinen
seurakunnallinen vammais-
neuvosto perustettiin Turkuun
2006, kertoo työalasihteeri Ari
Suutarla, joka vastaa kirkossa
vammaisten ihmisten sielun-
hoidon ja ihmisoikeuksien asi-
oista.
Vammaisten ihmisten
oikeuksista ovat keskustele-
massa Könkkölän ja Suutar-
lan lisäksi eläkeläinen Aarne
Virtanen ja kirkon diakonian
ja yhteiskuntatyön kuurojen
työalasihteeri Riitta Kuusi.
Porissa 18.-20.7. järjes-
tettävä SuomiAreena on
yhteiskunnallinen keskuste-
lutapahtuma. Tapahtuman
pääjärjestäjiä ovat MTV3 ja
Porin kaupunki.
Naisten viikolla nimipäivää
viettää yli 640 000 naista
Naisten viikko, jota myös
akkain viikoksi kutsutaan,
on tullut tunnetuksi veti-
syydestään.
Vanha suomalainen sananlas-
kukin väittää, että “jos ei mil-
loinkaan muulloin sada, niin
kyllä akkain viikolla sataa”.
Naisten viikko alkaa tänään.
Satoi tai paistoi 18. – 24.7.
yli 640 000 naista viettää ni-
mipäiväänsä. Nimistä lähes
285 000 on annettu ensim-
mäiseksi etunimeksi ja loput
joko toiseksi tai kolmanneksi
nimeksi.
Eniten päivänsankareita
on lauantaina 21.7., jolloin
nimipäiväänsä viettävät Han-
na, Hanne, Hannele, Jenna,
Jenni, Jenny, Joanna, Johanna
ja Jonna.
Heitä on yhteensä 255 770
ja ensimmäiseksi nimekseen
jonkun edellä mainituista ni-
mistä on saanut 88 239 naista.