Page 4 - Alueviesti_32

4

Keskiviikko elokuun 8. 2007

Nro 32. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 8.8.2007

www.alueviesti

.!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

KaupunkilehtienLiittoonmukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamises-

sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan

neuvoston taustayhteisöistä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,36/pmm

väri-ilmoitus ! 1,68/pmm

Takasivu

! 1,26/pmm

väri-ilmoitus ! 1,52/pmm

Tekstisivut

! 1,05/pmm

väri-ilmoitus ! 1,26/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

040-7636021

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 32,00/vuosikerta

! 10,00/ 3 kk.

Yhdeksän

kuukauden

odotus

Sastamalan kaupungin perustamisen selvi-

tystyö on alkanut Mouhijärven, Punkalai-

tumen, Äetsän ja Vammalan tekemien pää-

tösten mukaisesti. Selvitystyön etenemistä

johtaa kunnanjohtajista muodostetun työva-

liokunnan lisäksi luottamushenkilöistä koot-

tu ohjausryhmä, jossa on myös henkilöstön

ja nuorison edustajat. Ryhmän ensimmäinen

kokous oli eilen tiistaina.

Jatkoa seuraa nopeasti. Huomenna torstaina

selvitystyötä tekevät työryhmät kokoontu-

vat aloitusseminaariin Sylvään auditorioon

Vammalaan.

Kuntalaiset ovat asioiden valmistelussa edus-

tettuina luottamushenkilöiden kautta, mut-

ta myös suoremman vaikuttamisen aika on

pian käsillä. Vielä kuluvan elokuun aikana

jokaisessa kunnassa järjestetään kansalaisten

lähetekeskustelu.

Sastamala-syksy huipentuu 10. joulukuuta,

jolloin neljä kunnallisvaltuustoa kokoon-

tuu tahoillaan päätöksentekoon. Tuolloin

tulee kuluneeksi yhdeksän kuukautta siitä,

kun Vammalassa ja Huittisissa puntaroitiin

Äetsän ja Punkalaitumen yhdessä tekemää

esitystä monikuntaliitoksen selvittämisestä.

Vammalan kaupunginvaltuusto merkitsi tie-

dokseen kuntakaksikon esityksen 12. maalis-

kuuta.

Kaksikko esitti, että kunnat yhdessä aloitta-

vat selvityksen kuntajaotuksen muutoksesta,

jonka tavoitteena olisi yli 30 000 asukkaan

uuden kunnan muodostaminen maakunta-

rajan ylittävälle työssäkäynnin ja palveluasi-

oinnin alueelle.

Huittinen jäi Punkalaitumen ja Äetsän tar-

joamasta mallista pois, joten oli aika ryhtyä

kaavailemaan uuden kaupungin perusta-

mista Lounais-Pirkanmaalla. Kevään edettyä

Mouhijärvikin lämpeni Vammalan suunnalle

puntaroituaan konsultin avulla myös Nokian

ja Hämeenkyrön tarjoamia mahdollisuuksia.

Sastamala-raskaus on ajallisesti puolivälissä,

kun tavoitteena pidetään päätöksen syn-

tymistä uuden kaupungin perustamisesta.

Haasteelliset hetket ovat kuitenkin vielä

edessäpäin.

Historiallinen kunnallissyksy on alkanut

näissä elohelteissä.

Hannu Virtanen

Mouhijärven kunnanvaltuus-

ton kokouksessa 5.7.2007 pää-

tettiin hallituksen esityksen

mukaisesti valita esiselvityk-

sen toiseen vaiheeseen sekä

mahdolliseksi liitoskumppa-

niksi Vammalan kaupunki.

Valtuuston päätös ei sisällä

osallistumista Lounais-Pir-

kanmaalle muodostettavan

uuden kaupungin perusta-

misselvitykseen. Valtuuston

päätökseen ei ole liitetty Rau-

tavesi

kaupunginperustmi-

seen liittyvää oheismateriaa-

lia. Valtuuston kokouksessa

äänestin molemmilla kerroil-

la Hämeenkyrön vaihtoehdon

puolesta, koska kunnan talous

on kunnossa. Hämeenkyrön

vaihtoehdossa olisi seuraa-

vaksi liitoskumppaniksi voitu

yhdessä harkita Nokiaa tai

Ylöjärveä. Siinäkin tilantees-

sa kuntamme menisi kohti

Pirkanmaan ydintä, josta

suunnasta joka tapauksessa

taloudellisia mahdollisuuksia

ja hyvinvointia ympäristöön

tulee.

Tampereen suuntaan ovat

Mouhijärven nuoret lähteneet

opiskelemaan ja työnhakuun

viimeisten

vuosikymmeni-

en aikana. Muuttaneet työn

perässä,asuneet aikansa ja osa

paluumuuttanut synnyinsi-

joilleen. Sieltä on leipä ja muu

tarv ittava taloudellinen hyvä

pääsääntöisesti tänne haettu.

Tänäkin päivänä joka kolmas

työelämässä oleva kuntalainen

(noin 400) hakee oman ja per-

heensä toimeentulon Nokian

ja Tampereen suunnasta. Var-

hemmassa historiassa 1600-

luvulta alkaen siteet olivat

Sastamalaan. Sinne sai käydä

maksamassa kirkolle veron-

sa ja aneensa ostamassa.Toki

edellisellä valtuustokaudella

on monimuotoista yhteistyötä

Vammalan suuntaan raken-

nettu. Kokemukset niistä ovat

kovin lyhytaikaisia ja paljon

päättäjienkin keskuudessa ar-

vostelua aiheuttaneita.

Valtuuston kokouksen jäl-

keenolen tehnyt itselleni ky-

symyksiä ja etsinyt vastauksia.

- Minkä vuoksi lähdimme

kuntaliitosta

selvittämään?

- Jäikö jotakin ratkaisun kan-

nalta tärkeää huomioimatta?

- Mikä oli ratkaisevaa naapu-

rikuntien vastauksissa?

Luettuani Tampereella il-

mestyvästä alueen valtaleh-

destä 23.7. olleen kirjoituksen

îKuntaliitos ei takaa, että kun-

ta pärjääîpohdintani kuntam-

me tulevaisuudesta sai lisää

vauhtia.

Lehdessä Tampereen Yli-

opiston kansantalouden pro-

fessori Pentti Meklin totesi

muun muassa: ”Kuntaliitos

voi kääntyä tappioksi, jos

kunnissa ei osata hyödyntää

liitosten tuomia kehittämis-

mahdollisuuksia. Etuja ei

myöskään tule silloin, jos yh-

teen liittyvät kunnat sijaitse-

vat maantieteellisesti laajalla

alueella.”

Samassa artikkelissa kun-

taliiton kaupunkitutkimus-

päällikkö Kauko Aronen

selvittää, että ”Kuntaliiton

mukaan hyödyt ovat selvät,

jos uusi kunta muodostaa yh-

tenäisen työssäkäyntialueen.

Kuntaliitokset voivat epäon-

nistua myös uuden kunnan

sisälle syntyneiden jännittei-

den vuoksi. Jos kunnat pitävät

kynsin hampain kiinni omista

eduistaan, kehitystä ei synny.”

Ensimmäisen vaiheen ra-

portin mukaan kunnallisvero

v. 2010 kattaa menoista Noki-

an vaihtoehdossa 70 prosent-

tia, Vammalan 57 prosenttia.

Vuonna 2020 kattavuuden

ennustetaan olevan Nokian

vaihtoehdossa 62 ja Vamma-

lan 49 prosenttia. Vuoteen

2025 ulottuvan ennustuksen

mukaan molemmissa vaih-

toehdoissa kunnallisverojen

osuus menojen kattamiseen

edelleen pienenee. Näyttää

kuiten siltä, että Vammalan

suunnassa katetaan menoista

jatkossakin vähemmän. Kun

näin on, paineet kasvavat

veroprosentin nousuun tai

palvelujen karsimiseen, mak-

sujen korottamiseen tai ylivel-

kaantumiseen.

Efekon raportissa ei ole-

verotulokertymää lähestytty

verotettavan tulon näkökul-

masta laisinkaan. Verotettavat

tulot v. 2004 olivat: Nokia 13

369 e/asukas, Hämeenkyrö

10 888 e/asukas, Vammala

10 574 e/asukas,Mouhijärvi

9 803 e/asukas, Äetsä 9 655 e/

asukas ja Punkalaidun 8 539

e/asukas.

Kunnallisveroja

kertyy

Nokialla asukasta kohti yli

30 prosenttia enemmän kuin

suunnitteilla olevassa Rauta-

veden kaupungissa. Rauta-

vesi -hankkeessa on mukana

kunnat, joilla liitoskumppa-

niehdokkaista on pienimmät

verotulokertymät. Ei vaikuta

hyvältä tulevaisuudenkuvalta.

Nykyisellään kunnalliosve-

roprosentti on Nokialla 18 ja

Vammalassa 19. Päästäkseen

samantasoiseen kokonaisve-

rokertymään veroprosenttien

eron tulisi olla 1 prosenttiyk-

sikön sijasta monta yksikköä.

Valtionosuuksien ja verotu-

lojen tasauksen jälkeen ko-

konaistulojen ero kaventuu.

Efekon arvion mukaan Noki-

an tulokertymä on v. 2010 138

milj. euroa ja Rautaveden 117

milj. euroa. Mutta jatkossa

ero kasvaisi niin, että v. 2025

tulokertmä Nokialla on 203

milj. euroa ja Rautaveden

kaupungissa 157 milj. euroa.

- Miten voisi olla mahdollis-

ta, että pinta-alaltaan 3 kertaa

laajempi, pitkien etäisyyksien

ja haja-asuttu Rautavesi jär-

jestäisi asukkailleen saman-

tasoiset palvelut 30 prosenttia

pienemmillä tuloilla, kuin

tiiviimmin asuttu kaupunki-

mainen Nokia? - Ei miten-

kään. Nokian ja Mouhijärven

yhteinen pinta-ala n.620 km2,

Vammalan, Punkalaitumen,

Äetsän ja Mouhijärven yhtei-

nen n.1820 km2.

Muutamia päiviä ennen

valtuuston 5.7. pidettyä ko-

kousta kuntalaisten keskuu-

dessa kulovalken tavoin levisi

Nokiaan liittymistä vastusta-

va viesti. Sen pääsääntöinen

sisältö oli, että Nokia lopettaa

meiltä lukion ja yläasteen. Se

miten kouluolot järjestetään

ja missä opetusta annetaan,

on paitsi oppilaiden tulevai-

suuden, myös yhteiskunta-

talouden kannalta tärkeää.

Uudistuksia tarvitaan ja niitä

pitää tehdä ilman kuntaliitok-

siakin. Ei ole vain yhtä oikeata

tapaa järjestää koulutusta ja

opiskelua. Erilaisten järjes-

telyjen tuloksena valmistuu

yhteiskuntakelpoisia

hyvin

menestyviä ihmisiä.

Koulutukseen

liittyvää

Nokian vastausta on luettu

kuin ”piru raamattua”. On

luotu kuntalaisten keskuuteen

pelonilmapiiri lasten koulu-

rukseen perustuen. Tulevan

kunnan talouteen liittyvät

asiat jäivät vähälle huomiolle,

vaikka huonon taloudellisen

tilanteen johdosta kuntaliitos

selvityksen teko aloitettiin.

Ilmeisesti kuntalaisten kes-

kuudessa on laajasta vallalla

käsitys, että menemällä mu-

kaan Rautavesi -hankkeeseen,

kaikki alueen lukiot ja terve-

ysasemat tarjoisivat jatkossa

nykymuotoisia tai sitä parem-

pia palveluja. - Uskokoon ken

haluaa. Minä en.

Yrittäjiä edustava yhdistys

ei ota kantaa liitoskumppa-

niin, mutta lukuisat itsensä

yrittäjiksi kokevat puhuvat

Nokian puolesta. Heillä on

huoli yrityksensä menestymi-

sestä tulevaisuudessa. Monel-

la on huoli asuntojen ja kiin-

teistöjen markkina- ja myynti

arvojen kehityksestä. Ennus-

tuksia on, että osana Nokian

kaupunkia arvot olisivat kor-

keammalla tasolla.

Summa summarum. Oli

miten oli, Mouhijärven suun-

tautuminen ratkaistaan vuo-

den 2007 loppuun mennessä.

Käsityksen on, että tehty pää-

tös, Vammalan valitseminen

toiseen selvitysvaiheeseen, oli

poliittinen ratkaisu. Eikä sii-

nä sinänsä mitään väärää ole.

Kunta-asioista päättämiseen

kuuluu myös poliittinen käyt-

täytyminen.

Keskustelu jatkuu. Tulevaa

päätöstä ei pidä tehdä tätä

päivää tai huomista varten

vaan tulevia vuosikymmeniä

jopa vuosisatoja kestäväksi.

Nyt kannattaa todella harkita

taloudellisestakin näkökul-

mastakin minne suuntaan

Mouhijärveä viemme. Nyt

pitäisi hallita tunteet ja siir-

Mihin suuntaan menet,

Mouhijärvi?

Mouhijärven kunnanvaltuuston puheenjohta-

ja Veikko Hakanen (sd) sanoo pohdiskelleensa

valtuuston 5. heinäkuuta tekemän selvityspää-

töksen jälkeen paljon sitä, mitä tuli tehdyksi.

Valtuusto päätti silloin kunnanhallituksen esi-

tyksen mukaisesti valita esiselvityksen toiseen

vaiheeseen ja mahdolliseksi liitoskumppaniksi

Vammalan kaupungin. Seuraavan kerran asiassa

edetään 28. elokuuta pidettävässä valtuuston ko-

kouksessa, jossa ratkennee, lähteekö kunta mu-

kaan Rautavesi-hankkeen selvitykseen .

- Valtuuston kokouksessa johdan puhetta ja teen tarvit-

tavat päätökset, mutta rooliini siellä ei kuulu puheitten

pitäminen, sanoo Hakanen saatesanoiksi oheiselle mie-

lipidekirjoitukselleen. - Keskustelua suuntautumisasi-

assa tarvitaan, ja tämä toivottavasti tuo virikkeitä.

Veikko Hakanen tuntee Mouhijärveä vuosikym-

menten takaa. Hänen vaimosa Eila, syntyjään Sorri,

on paljasjalkainen mouhijärveläinen. He olivat pitkään

Mouhijärven kesä- ja loma-asukkaita asuessaan Helsin-

gissä, mistä pariskunta muutti vakituisesti Mouhijär-

velle vuonna 2003 Eilan lapsuudenkodin maisemiin.

Uudessa kotikunnassaanVeikko Hakanen asettui

sosialidemokraattien valtuustoehdokkaaksi heti seu-

raavan vuoden kunnallisvaaleissa ja valittiin valtuusto-

kauden alkaessa valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi

sosialidemokraattien, keskustan ja sitoutumattomien

äänin.

Politiikka on hänelle tuttua entuudestaan. Vuon-

na 1938 Koskenpäällä, nykyisessä Jämsässä, syntynyt

Veikko Hakanen oli Kaipolan paperitehtaan osaston

luottamusmiehenä, varapääluottamusmiehenä ja am-

mattiosaston puheenjohtajana kunnes siirtyi Työväen

Sivistysliiton (TSL) opintosihteeriksi Helsinkiin vuon-

na 1976. Paperiliiton toimitsija hänestä tuli vuonna

1979 ja sopimusosaston johtava palkkasihteeri vuonna

1985, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1998.

Hakanen kertoo olleensa sosialidemokraattisen puo-

lueen jäsen vuodesta 1962 ja Kaipolan Sos.Dem. työ-

väenyhdistyksen puheenjohtaja vv. 1973-1976. Kunnal-

lispolitiikkaan hän ei ole aiemmin osallistunut lukuun

ottamatta yhden vaalikauden kestänyttä puheenjohta-

juutta Jämsänjokilaakson ammattikoulun kuntainliiton

valtuustossa vuosina 1973-76.

Erkki Petman

Keskustelua tarvitaan

Veikko Hakanen haluaa virittää keskustelua Mouhijärven kunnan tulevaisuudesta ennen lopullisia päätöksiä.

Page 4 - Alueviesti_32_2007