Page 14 - Alueviesti_32

10

Keskiviikko elokuun 8. 2007

Pirkko Lahtinen

Lapsen hätä ja

turvattomuus

Äskettäin luin erään sanomalehden yleisönosas-

tosta nuoren, 19-vuotiaan naisen kirjoituksen

- hätähuudon. Nainen sanoi hoitaneensa jo

13-vuotiaana pikkusiskoaan, koska molemmat

vanhemmat olivat alkoholisteja eikä heistä ollut

perheen huoltajiksi. Hän kävi tällöin vasta perus-

koulua. Saadakseen ruokaa siskolleen ja itselleen

oli hänen käytävä baarissa työssä. “Olin usein

väsynyt, mutta oli vain jaksettava siskoni takia”,

nainen kirjoittaa. Usein yöunta häiritsivät äiti

ja tämän mukana tulleiden kaverien huuto ja

melu.

Pikkusiskon täytettyä kolme vuotta hänet otet-

tiin isonsiskon ilmoituksen perusteella huostaan

ja sijoitettiin lastenkotiin.

Nyt nuorempi sisaruksista aloittaa koulunkäyn-

nin, ja hän on kokenut monta vaihetta eri lasten-

kodeissa. Isosisko valmistuu pian lähihoitajaksi.

Hän haluaisi siskonsa sijaisvanhemmaksi, mutta

hänet katsotaan siihen liian nuoreksi.

Miksi kirjoitan tästä? Vaikka meidän yhteiskun-

nassamme sosiaaliturva on kohtuullisen hyvä

ja kaikista pyritään pitämään huolta, emme

useinkaan näe mitään emmekä puutu tämän-

kaltaiseen tilanteeseen, joka vaurioittaa tässä ta-

pauksessa kahden tytön koko elämän. Pääseekö

vanhempi sisaruksista koskaan irti lapsuuden

kokemuksistaan ja liian aikaisesta vastuun kan-

tamisesta? Onko hän ainainen toisten palvelija

ja syyllisyyksien kantaja? Hänellä ei ole ollut

lapsuutta, johon kuuluu huolettomuus ja tur-

vallisuuden tunne sekä vanhempien huolenpito.

Miksi kukaan koulussa ei nähnyt, miten väsynyt

ja ahdistunut tuo isosisko oli? Miksi poissaoloi-

hin ei tartuttu, kun tyttö joutui olemaan pois-

sa koulusta, kun pienemmällä ei ollut hoitajaa?

Missä olivat auttavan naapurin silmät ja kädet?

Miksi viranhaltijat eivät puuttuneet tilanteeseen

aikaisemmin, vaan vasta sitten, kun isosisko hä-

lytti heidät apuun? En usko, ettei tilanteesta tie-

detty tai ainakin aavisteltu, että kaikki perheessä

ei ollut hyvin. Lastensuojelulaki velvoitta jokai-

sen aikuisen puuttumaan asiaan, jos näkee, että

lapsen turvallisuus on vaarassa.

En halua syyttää ketään, en viranomaisia, en

lähellä eläviä. Viranomaisilla on kädet täynnä

työtä, ja naapurit sekä ystävät ovat arkoja puut-

tumaan toisen perheen elämään. Ajatellaan, että

vastuu on perheellä itsellään. Niin toki onkin,

mutta lapsen hätä on aina huomioitava ja lasta

on suojeltava vaikkapa omilta vanhemmiltaan.

Näitä isojasiskoja on lukuisia tänäkin päivänä.

Vastuu vanhemmista ja vastuu pienemmistä sä-

lytetään lapselle, jonka kuuluisi vielä elää huo-

lettomana ja turvallisuutta tuntien.

Voivatko nämä sisarukset koskaan elää tasapai-

noista ja turvallista elämää? Lapsuuden kauhu-

kuvat saattavat seurata heitä koko heidän elä-

mänsä ajan.

Vastuu on yhteinen. Lapset ovat myös meidän

yhteistä omaisuuttamme ja tulevaisuuttamme.

Vammalan, Karkun, Äet-

sän ja Kokemäen asema-

rakennukset ovat myynti-

listalla, kun valtio luopuu

junaliikenteen ylläpidon

kannalta tarpeettomaksi

käyneistä

rakennuksis-

taan. Syksyllä on tulossa

myyntiin kaikkiaan 273

rautatiekiinteistöä.

Ratahallintokeskus on luopu-

nut kaikkiaan 1200 VR:n ra-

kennuksesta. Kiinteistöjä hal-

linnoi nyt Senaatti-kiinteistöt.

Kylmäksi jääneitä rauta-

tieasemia uhkaa rapistumi-

nen, sillä valtiolla ei ole varaa

satsata niiden remontteihin.

Yksi keino pelastaa vanha

rakennusmassa on myydä ne

yksityisille.

Viimeksi asemia myytiin

1990-luvun lopulla. Vam-

malasta asemarakennuksen

lisäksi myyntiin tulee kaksi

asuinrakennusta, tavarasuo-

ja, kellari, sauna sekä kaksi

talousrakennusta. Karkusta

myydään asemarakennuksen

ohella talousrakennus ja tava-

rasuoja.

Kokemäeltä asemaraken-

nuksen lisäksi myydään kella-

ri, Harjavallasta sauna, kellari,

ulkorakennus sekä tavarasuo-

ja.

Nokialta asemarakennuk-

sen lisäksi myyntiin tulee ta-

varasuoja. Siurosta listalla on

sauna.

Käytöstä poistettujen vanho-

jen asemarakennusten ja niiden

yhteydessä olevien rakennusten

ylläpito maksaa valtiolle vuosit-

tain pari miljoonaa euroa.

Rautatierakennuksia myyntiin syksyllä

Vammalalainen Vexve

Oy laajentaa toimin-

taansa

Pohjois-Karja-

laan

rakennuttamalla

uuden venttiilitehtaan

Joensuun seutukunnan

alueelle Liperiin. Toimi-

tusjohtaja Jarmo Niemi-

sen mukaan Vammalan

tehtaan toiminta säilyy

ennallaan.

Vexve on kahden viime vuo-

den aikana toiminut nykyisen

tuotantokapasiteettinsa ylära-

joilla venttiilien kovan kysyn-

nän vuoksi. Tehtaan raken-

nuttaminen juuri Joensuun

seutukunnan alueelle johtuu

ensisijaisesti sen paremmasta

työvoimatarjonnasta.

Liperiin

rakennettavan

tuotantolaitoksen on tarkoi-

tus olla toiminnassa keväällä

2008. Se nostaa Vexven tuo-

tantokapasiteettiä merkittä-

västi.

Tuotantolaitoksen toimin-

nan aloittamiseksi tehtaalle

haetaan CNC koneistajia,

robottihitsaajia, kokoonpa-

nohitsaajia, venttiilien ko-

koonpanotyöntekijöitä sekä

maalaajia. Lisäksi haetaan

tuotantolaitoksen vetäjää.

Vexve laajentaa

Itä-Suomeen

Myyntiin tuleva Karkun asemarakennus.

Järvenpääläinen mies pu-

halsi alkometriin 2,62 pro-

millea kakkostiellä Huittis-

ten Mommolassa myöhään

perjantaina.

Törkeään

rattijuopu-

mukseen syylistynyt mies

oli liikkeellä henkilöautolla.

Poliisi pysäytti hänet kello

23.50.

Mommolassa

2,62 promillea

Savusukeltajat pelastivat

savuun

tuupertuneen

nuoren miehen Äetsän

Pehulassa

perjantai-

aamuna. Mies löydettiin

savun täyttämän rivita-

loyksiön eteisestä.

Keittiössä syttynyt tulipa-

lo ei ehtinyt levitä muihin

huoneisiin eikä talon raken-

teisiin. Tulipalo oli saanut

alkunsa mikroaaltouunista.

Apua paikalle hälyttivät

naapurit huomattuaan, että

ilmastointikanavista tulee

savua.

Tulipalo aiheutti lähinnä

pintavahinkoja keittiössä

sekä savu- ja nokivahinkoja

muualla asunnossa. Rivita-

lossa on neljä muuta asun-

toa, joiden asukkaat selvisi-

vät palosta säikähdyksellä.

Mies

tuupertui

savuun

Punkalaitumella

mur-

tauduttiin Vehkajärven

uimarannan

kioskiin

torstain ja sunnuntain

välisenä aikana. Kioskis-

ta anastettiin makkara-

paketteja, virvoitusjuo-

mia ja makeisia.

Perjantaina iltapäivällä Vam-

malan Uosson kiertoliitty-

män putkityömaan kohdalla

voimakkaasti kiihdyttäneen

henkilöauton renkaista lensi

kiviä, jotka vaurioittivat ta-

kana tulleita autoja.

Mopokolareita

Mopoilija törmäsi käänty-

mässä olleen henkilöauton

perään Vammalan alesairaa-

lan risteyksessä lauantaina

iltapäivällä. Mopoilija louk-

kaantui lievästi. Ajoneuvot

vaurioituivat törmäyskoh-

distaan.

Kiikoisissa

kantatieltä

44 vasemmalle Niskatielle

kääntymässä ollut mopo tör-

mäsi ohittamaan lähteneen

henkilöauton oikeaan kyl-

keen perjantai-iltana.

• Mies pahoinpiteli toista

miestä lyömällä tätä pullolla

ja nyrkillä päähän Puistoka-

dulla Vammalassa lauantain

vastaisena yönä.

• Perjantai-iltana mies

rikkoi ostoskärryynsä kerää-

miään tavaroita vammalalai-

sessa liikkeessä.

Uimarannan

kioskiin murto

Vammalan

kaupungin

peruskoulun

syysluku-

kausi alkaa ensi tiistaina.

Koulujen alkamisajat ja

koululaiskuljetukset en-

simmäisen koulupäivän

aamukuljetusten

osalta

on tiedotettu paikallisis-

sa lehdissä. Ensimmäisen

koulupäivän

iltapäivä-

kuljetusten ja tulevien

koulupäivien kuljetusten

aikataulut ilmoittaa oppi-

laille kuljetuksia hoitavan

Vammalan Palveluliiken-

teen edustaja tai tiedot

annetaan koululta.

Edellä mainitun lisäksi kou-

lumatkoihin käytetään Laut-

takylän Auto Oy:n, Linja-au-

toliikenne

Antti Lauhamo Oy:n,

Rautaveden Liikenne Ky:n ja

Hautamäen vuoroliikenteen

autoja. Linja-autoliput näihin

kuljetuksiin jaetaan oppilaille

ensimmäisenä koulupäivänä

koulussa.

Kaupunki järjestää mak-

suttoman kuljetuksen niille

peruskoulun oppilaille, joiden

koulumatka on viittä kilomet-

riä pitempi sekä lisäksi esi-

opetuksen ja vuosiluokkien

1-2 oppilaille, jos heidän kou-

lumatkansa on yli kolme kilo-

metriä. Kuljetukset tapahtuvat

pääsääntöisesti kuljetusreit-

tejä käyttäen ja oppilaat ote-

taan mukaan reitin varrelta.

Autot pysähtyvät lähimmällä

linja-autopysäkillä tai muussa

autoilijan kanssa sovittavassa

turvallisessa pysähtymispai-

kassa. Koulumatka mitataan

kotipihalta (”portilta”) kou-

lun pihalle (”portille”) lyhintä

jalankulkukelpoista yleisesti

käytössä olevaa tietä.

Koululaiskuljetusautoja

voivat käyttää myös ne oppi-

laat, joilla ei ole oikeutta mak-

suttomaan koulukuljetukseen

sekä myös muut kuljetusta

tarvitsevat matkustajat, mi-

käli autoissa on tilaa. Näiltä

matkustajilta peritään Matka-

huollon lipputaksan mukai-

nen kuljetusmaksu.

Oppilaan huoltaja vastaa

oppilaan koulumatkasta ko-

toa kouluun tai koulukulje-

tuksen pysäkille ja koulusta

tai koulukuljetuksen pysäkil-

tä kotiin. Koulun tehtävänä

on tukea huoltajia antamalla

mm. liikennekasvatusta. Sivis-

tyslautakunta on määritellyt

oppilaan omatoimisesti kul-

jettavan kodin ja ilmoitetun

reitin (pysäkin) välisen mat-

kan. Omatoimisesti kuljet-

tava matka on esi- ja alku-

opetuksen oppilaalla yhteen

suuntaan enintään kilometri

ja 3-6 vuosiluokan oppilaalla

enintään 1,5 kilometriä sekä

muilla oppilailla enintään

kaksi kilometriä. Perustellusta

hakemuksesta oppilaan oma-

toimista koulumatkan osan

kulkemista voidaan tukea kul-

jettamiseen tai saattamiseen

myönnettävällä avustuksella.

Perusopetuksen päivittäi-

nen koulutyö alkaa kuljetus-

oppilaiden osalta aikaisintaan

viisi ja viimeistään 30 minuut-

tia ilmoitetun kuljetuksen saa-

pumisen jälkeen. Vastaavasti

koulutyö päättyy aikaisintaan

30 ja viimeistään viisi minuut-

tia ennen ilmoitetun kuljetuk-

sen lähtemistä.

Sivistyslautakunta on mää-

ritellyt tiet tai tienosat, joiden

liikenneolosuhteita pidetään

perusopetuksen

oppilaille

liian vaarallisina. Näillä tie-

osuuksilla kulkeminen, tien

ylittäminen tai muut rajoi-

tukset on koululaiskuljetuksia

hoitavien liikennöitsijöiden

tiedossa.

Osa koululaiskuljetuksista

hoidetaan olemassa olevilla

ostoliikenteen tai vakiovuo-

roliikenteen autoilla. Muut

koululaiskuljetukset on kil-

pailutettu. Piimäsjärven ja

Sammaljoen reitit, lentopallo-

ja salibandylinjan sekä Muis-

tola-Sylvää välikyydit hoitaa

Lauttakylän Auto Oy ja kaikki

muut oppilaskuljetukset hoi-

taa Vammalan Palveluliiken-

ne. Liikennöitsijöillä on oike-

us käyttää kuljetuksissa myös

alihankkijoita.

Koululaiskuljetuksia kos-

kevat tiedustelut kannattaa

tehdä ensisijaisesti suoraan

kuljetuksia hoitaville liiken-

nöitsijöille, Vammalan Palve-

luliikenteelle, puh. 050-5644

667/Kai Yli-Pekkala tai 03-

514 1999 ja Lauttakylän Auto

Oy:lle, puh. 02-560 7800.

Koululaiskuljetukset

jälleen ajankohtaisia

Kauppa- ja teollisuusmi-

nisteriö on nimittänyt

kauppatieteiden maisteri

Erkki Lydénin Pirkan-

maan TE-keskuksen joh-

tajaksi johtaja Riitta Var-

pen virkavapauden ajaksi

1.9.2007–31.8.2008. Yri-

tysosaston päällikkö Lydén

on toiminut johtaja Varpen

varahenkilönä. Riitta Varpe

siirtyy syyskuun alussa ve-

tämään Tekesin Brysselin

toimistoa ja ryhtyy kehit-

tämään Tekesin toimintaa

Euroopassa.

Tehtävä on vuoden mää-

räaikaisuus.

Lydénistä määräaikainen

TE-keskusjohtaja

Vammalalainen

mies

surmasi vaimonsa ja sen

jälkeen itsensä Vamma-

lan keskustassa Saarika-

dulla perjantaiaamuna.

Surmatyöt tapahtuivat

eläkeikäisen pariskun-

nan kerrostaloasunnos-

sa. Huoneistossa ei tuol-

loin ollut muita.

Iältään noin 80-vuotias mies

oli lyönyt vaimoaan päähän

välineellä, jota poliisi luon-

nehtii arkielämään liittyväk-

si esineeksi.

Teon jälkeen mies oli to-

dennäköisesti yrittänyt hirt-

täytyä parvekkeella, mutta

köysi oli katkennut ja mies

oli pudonnut maahan. Tä-

män jälkeen ohikulkija oli

huomannut maassa makaa-

van miehen ja oli hälyttänyt

apua paikalle.

Saavuttuaan paikalle po-

liisi totesi sekä miehen että

tämän vaimon kuolleiksi.

Asunnosta löytyi jäähyväis-

kirje.

Poliisi on tutkinut tekoa

murhana ja epäiltynä itse-

murhana. Oikeuslääketie-

teelliset

ruumiinavaukset

tuovat lisää tietoa perjantai-

aamun tapahtumien kulusta.

Mies surmasi

vaimonsa ja itsensä

Porilainen 1976-syntynyt

mieshenkilö pahoinpi-

teli ensin lauantai-iltana

Harjavallan keskustassa

1990 syntynyttä Harja-

valtalaista nuorta lyö-

mällä nyrkillä useita ker-

toja nuorta päähän.

Samainen

mieshenkilö

pahoinpiteli

sunnuntaina

1991 syntynyttä Harjaval-

talaista nuorta Harjavallan

kaupungintalon pihassa lyö-

mällä useita kertoja nuorta

päähän. Poliisin saamien

tietojen mukaan pahoinpite-

lyt liittyivät perjantai-iltana

Harjavallassa

tapahtunee-

seen pahoinpitelyyn, jossa

porilaisen miehen harjaval-

talaista kaveria pahoinpidel-

tiin nuorison toimesta Har-

javallan keskustan alueella.

Poliisi otti heti sunnuntain

pahoinpitelyn jälkeen kiinni

sekä porilaisen pahoinpiteli-

jän, että hänen harjavaltalai-

sen kaverinsa.

Mies pahoinpiteli

nuorisoa

Harjavallassa

Poliisin Harjavallan am-

muskelusta etsintäkuu-

luttama mies pidätettiin

perjantaina, kun hän

ilmoittautui itse Koke-

mäen poliisille.

Valkealasta kotoisin oleva

28-vuotias mies ampui 22.

heinäkuuta kahdella kä-

siaseellauseita laukauksia

kohti Ilmarisenkadulla si-

jaitsevaa kerrostaloasuntoa.

Ammuskelusta ei aiheu-

tunut

henkilövahinkoja,

mutta miestä epäillään ta-

pon yrityksestä. Asiaa käsi-

tellään aikanaan Kokemäen

käräjäoikeudessa.

Harjavallan

ammuskelija

pidätettiin

Page 14 - Alueviesti_32_2007