Page 19 - Alueviesti_34

19

Keskiviikko elokuun 22. 2007

Vieläkö muistat mikä oli

muotia, kun sinä olit nuo-

ri? Kuinka pukeuduttiin

sota- japula-aikana?Mistä

60-luvun nuori ammensi

tyylinsä? Muoti on muut-

tunut vuosikymmenten

varrella

radikaalistikin.

Vanhoja valokuvia katsel-

lessa päässä saattaa pyöriä

häpeänsekaisia

”olenko

minä joskus näyttänyt

tuolta” -ajatuksia. 2000-

luvun lapsi on onnellises-

sa asemassa: oman tyy-

linsä voi ammentaa mistä

vaan.

1920-luku

Valmisvaateteollisuuden syn-

ty Suomessa. Kaikkien ulottu-

ville tulleet kaupasta ostetta-

vat puvut toivat mahdollisuu-

den seurata muotia. Ennen

kaikkea muodin seuraamises-

ta tuli helpompaa. Sopivuus-

ja moraalisäännöt pitivät pin-

tansa, naisen ihoa ei saanut

näkyä liikaa.

Hatut kuuluivat ehdotto-

masti kokonaisuuteen. Her-

rasmiesten muoti ei ole paljon

muuttunut, jos vertaa 1920-

lukua nykypäivään. Maailmal-

la pinnalla oli Coco Chanel ja

muoti paljon paljastavampaa.

Osasyynä paljastavuuteen oli

ruskean ihon huudossa ole-

minen.

1930-luku

Miesten pukujen sarjatuotan-

to alkoi. Naiset alkoivat käyt-

tää housupukuja. Housuis-

ta tuli naisille käytännöllinen

vaate viimeistään, kun toinen

maailmansota vei miehiä rin-

tamalle ja naiset joutuivat te-

kemään miestenkin töitä.

Miesten muoti kaihtoi lii-

allisia hömpötyksiä, kuten

tietyssä mittakaavassa vie-

lä tänäänkin. Miehet käytti-

vät gol!ousuja kuitenkin jo

1930-luvulla, kauan ennen

Suomen Gol"iiton perusta-

mista (1957). Tyylistä ei silti

tingitty – tyylikkään miehen

hiihtoasuun kuuluivat solmio

ja vyö.

Valmisvaatteiden saatavuu-

desta johtuen – niitä oli saata-

villa, mutta ne eivät olleet liian

yleisiä – kotikutoisia vaatteita

nolosteltiin. Ompelukoneet

yleistyivät silti, koska monet

ostivat kaupasta hienoja kan-

kaita ja säästivät ompelemalla

vaatteensa itse. Näin päästiin

nauttimaan valmisvaatteiden

tyylistä hieman huokeammal-

la.

Maailmalla elokuvat elivät

kukoistuskauttaan ja niinpä

#lmitähdet vaikuttivat suures-

ti muotiin – Marlene Dietrich,

Greta Garbo ja Joan Crawford

olivat tunnettuja #lmitähtiä.

Päivällä käytettiin isolieri-

siä hattuja. Iltapuvut huokui-

vat glamouria laahuksineen ja

ylellisine kankaineen.

1940-luku

Sota-aika oli pula-aikaa, ja

muoti oli ongelmista vähäi-

simpiä. Vaatteet ja kengät oli-

vat kortilla ja kangasta piti

käyttää pukuihin hyvin sääs-

teliäästi. Puutteen vuoksi nai-

set muodistivat usein vanho-

ja pukujansa. Lehdissä opetet-

tiin kuinka vähästä kankaasta

voi taikoa uuden, juhlavankin

puvun. Olkatoppaukset ryh-

distivät vanhasta kankaasta

ommellut yläosat.

Bikinit keksittiin vuonna

1946. Niistä ei tullut heti ko-

vin suosittuja. Suomessa ran-

tamuoti melkein peitti yhä

enemmän kuin paljasti.

1950-luku

Värit rohkenivat ajan myötä

ja tulivat voimakkaammiksi.

Naiset pukeutuivat käytän-

nöllisesti. Hyvin siisti ja rää-

tälöity look oli haluttu. Kel-

lomekko oli suosittu, sen alle

puettiin usein suuri alushame

tukea antamaan.

Toinen suosittu mekko-

malli oli kynämekko, joka oli

tiimalasin muotoinen ja var-

taloa myötäilevä. Tämän tyy-

linen mekko oli vain aikuisten

naisten käytössä, koska nuo-

rilla se oli liian provosoiva.

1950-luvulla syntyi teinimuo-

din käsite. James Dean aloit-

ti myös farkkumuodin, käyt-

tämällä farkkuja elokuvassa

Nuori Kapinallinen vuonna

1955. Farkkumuodin voitto-

kululle ei ole loppua näkyvis-

sä vieläkään.

1960-luku

1960-luku käynnisti asenteen

”kaikki käy” ja heijastui po-

litiikan muutoksiin. Muodin

vallankumous oli nuorien aja-

ma ja alkoi enemmänkin ka-

duilta kuin suurista muotita-

loista. Vallankumouksen kes-

kuspaikka oli Lontoo ja muoti

yhdistyi popmusiikkiin, esi-

merkkinä $e Beatles.

Hippiliike kukoisti 1965–

1969, keskuspaikkanaan Yh-

dysvaltain länsirannikko. Tä-

mä vaikutti muotiin leveä-

lahkeisine housuineen, vä-

rikkäine vaatteineen, otsan yli

menevine nahkapantoineen ja

samettitakkeineen sekä pitki-

ne hameineen.Minihame val-

tasi markkinoita, mikä muut-

ti myös alusasumuotia. Ai-

emmin yleiset korsettimaiset

alusasut alkoivat hitaasti har-

vinaistua.

Suomessa kuljettiin jäljessä

”muotihömpötyksistä”. Maa-

seudulla väki pukeutui vielä

pitkään käytännön töiden sal-

limiin vaatteisiin. Sama pätee

yhä tänäänkin. Käyttötarkoi-

tus menee usein muodin edel-

le. Eihän Suomessa oikein ol-

lutkaan glamourintäytteisiä

tapahtumia, Linnan juhlia lu-

kuun ottamatta.

1970-luku

Energiakriisit, terrorismi ja

mielenosoitukset toivat muo-

tiin kantaaottavat t-paidat.

Muoti oli asiallista, käytännöl-

listä ja nuorekasta. Vaatteita

tehtiin paljon itse ja nuoret ja

vanhat saattoivat pukeutua sa-

manlaisiin vaatteisiin. Mies ja

nainen saattoivat pukeutua sa-

manlaisiin unisex-vaatteisiin.

1970-luku otti vaikuttei-

ta aikaisemmilta vuosikym-

meniltä. Muoti tukeutui myös

uuteen tanssityyliin: diskoon.

Paidat olivat teräväkauluksi-

sia, housut alkoivat lantiolta ja

olivat tiukkoja ja alaspäin leve-

neviä, kengät olivat paksupoh-

jaiset.

1980-luku

1980-lukuoli se vuosikymmen,

jolloin urheilumuodin nousu

toi meille tuulipuvun. Vaikka

nykyisin tuulipukuja näkee ai-

na vain harvemmin, niitä pide-

tään yhä vitsin aiheena.

Taloudellinen kasvu toi

mukanaan uuden ryhmän:

jupit. Jupit käyttivät kalliita

merkkivaatteita ja halusivat

näyttää varallisuutensa. Va-

rakkuus näkyi myös siinä, et-

tä haettiin yhä erikoisempaa

muotia – muodin kenttä alkoi

pirstoutua. Ei ollut enää yh-

tä tai kahta ilmiötä, vaan nii-

tä saattoi olla yhtä aikaa use-

ampia.

Populaarikulttuuri vaikutti

edelleen voimakkaasti: punk-

karit, popparit, rokkarit (ta-

katukkineen), saippuasarjat

kuten Dallas... Vaikutteita sai

melkein mistä vain.

1990-luku

Ilmiöiden tuleminen ja me-

neminen nopeutuivat enti-

sestään. Oli korokepohjia,

eläinaktivisteja, napapaitoja,

grungemuotia (esim. "anel-

lipaidat)... Muodille oli tyy-

pillistä lyhyt elinikä, jatkuvat

muutokset ja uuden löytämi-

nen.

1960- ja 70-lukujen muo-

tia kierrätettiin uudestaan,

esimerkiksi farkut saattoivat

olla diskobuumin mukaises-

ti leveälahkeiset. Uusi muoti-

ilmiö oli hip hop -muoti, jos-

sa kaikki oli väljää ja housun

haarat alhaalla.

2000-luku

Yksilöllisyys ja oma tyyli on

tärkeämpää kuin koskaan ai-

emmin. Ihmisillä on yhä

enemmän ja enemmän rahaa

käytettävissään. Luonnonka-

tastro#t ja ilmastomuutokset

herättävät ihmiset kiinnittä-

mään huomiota kulutustottu-

muksiinsa.

Käsityöt ja kierrätys ovat

muodissa ja lapsityövoimal-

la tuotettujen tuotteiden käyt-

töä vältetään. Trendit vaihtuvat

usein ja ne ovat kaikkien saa-

tavana kansainvälisten merk-

kiketjujen johdosta. Kaikista

trendeistä ei tule muoti-ilmi-

öitä.

Laivastomuoti, vintage,

printtipaidat, saappaat, balle-

rinatossut, hohto ja röyhelöt

vaatteissa. Siinä muutama uu-

den vuosituhannen muotit-

rendi. Asusteisiin kiinnitetään

yhä enemmän huomiota. On

yleistä, että vaatteet ostetaan

ketjuliikkeestä, mutta lauk-

kuun käytetään jopa satoja

euroja.

Tärkeitä muoti-ikoneita

Paris Hilton, David Beckham,

Kate Moss. Nuorison pukeu-

tuminen maaseudulla ei eroa

kovinkaan paljon kaupun-

kilaismassanuorten tyylistä.

Urheilu- ja vapaa-ajanmuoti

vaikuttavat entistä enemmän

kaupunkikuvassa (esimerkik-

si Lacosten tennistossut, jal-

kapallo- ja golfmuoti). Farkut

hyväksytään bisnespukeutu-

misessakin.

Lähde: tiedottaja Markus

Hilden/Muotikaupan Liitto

Vaikka harmaan eri sä-

vyt ovatkin tämän syksyn

must-juttu, synkälle väril-

le voi antaa piristysruis-

keen värikkäillä asusteilla,

kuten huiveilla, koruilla,

kengillä tai laukulla. Asut

ja asusteet saavat tänä

syksynä loistaa kuparisi-

na, tummina turkooseina,

keltaisina ja puolukan pu-

naisina.

-Tänä syksynä täytyy muistaa

pukeutua flanellinharmaa-

seen, gra%tiin ja yönmus-

taan, Piia Pennanen Muoti-

huone Pugeesta Huittisista

kuvailee. Hänen mukaansa

syksyn kankaista löytyy pip-

puritweediä, ruutuja, raitoja

ja melko isoja kuoseja. –Pal-

jon käytetään myös hameita

ja mekkoja, Muotihuoneelta

todetaan. Punkalaitumelaisen

liikkeen TuulaPauliinan omis-

taja Tuula Ylösmäki vahvistaa

asian. –Hame on ollut pinnal-

la jo kesästä asti. Naisilla on

ollut hankaluuksia sopeutua

hameen uuteen aikakauteen.

Nyt syksymmällä he ovat kui-

tenkin alkaneet ottaa hameita

omakseen, Tuula selostaa. Ai-

kuisten naisten hameet yltävät

hieman polven alapuolelle, tai

ovat nilkkapituisia. Näyttä-

vyyttäkin hameista löytyy. –

Pitsiä, kuoseja ja helmaa kohti

levenevää linjaa, Tuula Ylös-

mäki kuvailee tämän hetken

trendihametta.

Materiaaleista pellava on

ottanut

trendivirtaukses-

sa paikkansa. Juhlapuvuissa

nähdään myös sifonkia, silk-

kisamettia ja polyesterihou-

suja. Juhlissa puku saa myös

vähän kimallella. –Kultaa, ho-

peaa ja kimaltelevaa harmaa-

ta, TuulaPauliinasta kuvail-

laan. –Kuosit ovat melko iso-

ja, mutta eivät ihan niin iso-

ja, kuin viime syksynä, Tuula

pohtii. –Kultaa ja hopeaa saa-

tetaan käyttää vaikka yhdessä,

Piia Muotihuoneelta kertoo.

”Naisellisuus”

on syksyn sana

Myös arkiasujen muodista

Piia ja Tuula ovat yhtä mieltä.

–Ruskeaa on paljon nyt syk-

syllä. Kaikenlaisia maan lähei-

siä värejä, Piia selostaa. Hän

luettelee mm. tumman lilan,

keltaisen, vihreän ja sinisen.

Arkiasusteena Piian mukaan

voidaan käyttää mm. paksu-

ja sukkahousuja tai legginsejä

yhdessä polvipituisten housu-

jen kanssa. Ja tunika pitää tie-

tenkin pintansa. –Housuissa

vyötärö nousee aikuisilla nai-

silla ylöspäin. Myös farkkujen

linjat kapenevat jonkin ver-

ran, mutta parhaiten sen huo-

maa nuorten vaatteista, Piia

pohdiskelee. Tuula lisää, että

parhaiten tämän syksyn muo-

tivaatetta kuvailee sana ”nai-

sellinen”.

Piia väittääkin, että useim-

mille aikuisille vaatteen is-

tuvuus on tärkeämpää kuin

muodikkuus. –Harvoille ai-

kuisille naisille sopii täysin

muotivirtausten mukaan ole-

vat mallit.

Myös Tuula on samaa miel-

tä. –Aikuiset asiakkaat tule-

vat harvoin etsimään mitään

muotiasusteita. Heille merkit-

see enemmän vaatteen muun-

neltavuus ja omalle vartalolle

sopivat mallit.

Marianna Langenoja

Aikuiselle naiselle sopivat kirkkaat värit:

Puolukan punaista ja yönmustaa

Muodikas asuvinkki aikuiselle naiselle:

-Harmaa housupuku, jossa esim. ryppykangasta

ja ruutukuoseja

-Puvun alle oranssi paita

-Oranssi laukku

-Mustat kengät

Asu: Tuula Ylösmäki, Sinikka Karppanen

Muotihuone Pugen myy-

jä Piia Pennanen esitte-

lee lempi paitaansa. Hä-

nen mukaansa syksyllä

päätään nostavat puoli-

mittaiset housut ja me-

kot sekä hameet.

TuulaPauliinasta tuttujen Sinikka Karppasen (va-

semmalla) ja Tuula Ylösmäen mukaan muodissa ovat

nyt kupari, tina ja pronssi. Heidän mukaansa syksyl-

lä uskalletaan rohkeasti yhdistellä eri värejä ja mate-

riaaleja.

Muodikas asuvinkki aikuiselle naiselle:

-Kirjavahko tunika

-Polvimittaiset housut

- Saapikkaat

-Kultaa tai hopeaa koruissa

-Kenkien värinen laukku

Asu: Piia Pennanen

Muotimuistoja menneiltä vuosikymmeniltä

Golfhousuista kynämekkoon,

kellohelmasta flanellipaitaan

1980-luvulla muodissa

oli vallalla useita ilmiöi-

tä. Pukeutumisessa su-

kupuolierot kapenivat,

naisten ja miesten vaat-

teet eivät juuri eronneet

toisistaan. Vaatetus oli

väljää, etenkin puserot,

takit ja t-paidat olivat

suuria.

1930-luvulla tyylik-

kään miehen hiihto-

asuun kuuluivat solmio

ja vyö.

Naiset alkoivat käyttää

housupukuja 1930-lu-

vulla.

Page 19 - Alueviesti_34_2007