9
Keskiviikko elokuun 22. 2007
Sorsastuksen alku merkit-
si maamme noin 200 000
sorsastajalle
metsästys-
kaudenavausta.Useimmat
sorsastajat olivat mukana
kuitenkin vain kauden
avajaispäivinä. Riista- ja
kalatalouden
tutkimus-
laitoksen (RKTL) vesi-
lintujen poikuelaskennat
osoittavat, että erityisesti
tärkeimmän riistasorsam-
me sinisorsan poikueme-
nestys on kuluneena ke-
sänä ollut erinomainen.
Lyhyet ampumamatkat,
noutava koira sekä tär-
keimpänä lajintunnistus
ovat sorsastajan avainsa-
nat, joilla jahti onnistuu.
Maamme yli 300 000 metsäs-
täjästä noin 200 000 osallis-
tuu sorsastukseen, joka päät-
tyy joulukuun lopussa. Elo-
kuun 20. päivästä alkaen sai
säädösten mukaan metsästää
sinisorsia, taveja, heinätaveja,
jouhisorsia, lapasorsia, haa-
panoita, telkkiä, punasotkia,
tukkasotkia, nokikanoja ja
meri-, metsä- ja kanadanhan-
hia sekä merilinnuista haah-
koja. Näistä varsinkin heinä-
tavi, lapasorsa, jouhisorsa ja
merihanhi muuttavat pääosin
vesialueiltamme jo ennen sor-
sastuksen alkua.
Myös erityisesti sinisorsan
poikaset ovat tänä vuonna hy-
vin kehittyneitä ja valmiina
muutolle. Siten lentokyvyt-
tömiä lintuja ei enää jahdin
alussa tavata. Allin, isokos-
ke-lon ja tukkakoskelon met-
sästys alkaa vasta syyskuun 1.
päivänä.
RKTL:n vesilintujen pari-
ja poikuelaskennat osoittavat
vesilintujen kokonaiskannan
pysyneen ennallaan. Tärkeim-
mistä riistasorsistamme sini-
sorsakannat runsastuivat ko-
ko maassa erinomaisen poi-
kuemenestyksen myötä.
Vesilintujen
tuottajamaa
Suomi on yksi Euroopan unio-
nin tärkeimpiä vesilintujen li-
sääntymisalueita, joten meillä
on suuri vastuu vesilintukan-
noista ja vesilintujen elinym-
päristöjen hoidosta. Metsäs-
täjät tekevätkin riistanhoito-
työtä koko ajan. Esimerkiksi
2000-luvulla on aikaansaatu
yli 600 uutta vesilintukosteik-
koa. Lisäksi tehokkaalla pien-
pe-tojen pyynnillä on edesau-
tettu vesilintujen hyvinvoin-
tia.
Koska Suomi on nimen-
omaan vesilintujen tuotta-
jamaa, niin metsästys koh-
dentuu ekologisesti oikeaan
kan-nanosaan eli nuoriin lin-
tuihin. Näihin nuoriin lintui-
hin luontainenkin kuolleisuus
voimakkaasti kohdentuu ja
niitä on saaliistamme noin 80
prosenttia.
Vesilintupatruunat
vain lyhyitä etäisyyksiä
varten
Vesilinnustuksessa käytettävät
ns. korvaavat haulit ovat tänä
päivänä laadullisesti korkeata-
soisia, kunhan ampumamat-
kat pidetään korkeintaan 30
metrissä. Siis sorsastuksessa
ampumaetäisyydet on pidet-
tävä lyhyenä.
Asiaan pystyy jokainen
sorsastaja itse vaikuttamaan ja
kannattaakin jo ennen jahtia
harjoitella etäisyyk-sien arvi-
ointia ja koeampua oma hau-
likko vesilintupatruunoilla.
Koirasta
korvaamaton hyöty
Koiran käyttö sorsastuksessa
on erittäin suositeltavaa. Saa-
liin talteen saaminen helpot-
tuu ratkaisevasti, kun mukana
on noutava koira. Koiran mu-
kanaolo ei anna kuitenkaan
oikeutta huolimattomien lau-
kausten ampumiseen. Aseet-
tomana koiranohjaajana sor-
sastukseen osallistuva ei tar-
vitse metsästyskorttia.
Sorsastajan on syytä ottaa
huomioon myös muut vesil-
lä liikkujat ja mökeillänsä ai-
kaa viettävät. Riistan am-pu-
minen lähempänä kuin 150
metriä asutusta rakennukses-
ta on kiellettyä ilman erillis-
tä lupaa.
Asiantuntevaa Hautausalan Palvelua
Surun kohdatessa
Hautauspalvelu T. Teuho
Valkamakatu 4 Vammala (Luther-talo)
p. 03-511 5600, auto 040-7644 678 myös iltaisin
(Jatkamme Pakkasen liiketoimintaa)
Hääpalsta
Valokuvaamo Studio -86, Vammala.
Kirsi o.s. Järvensivu ja
Juha Laakso.
Vihitty 28.7.2007
Tyrvään kirkossa.
Valokuvaamo Studio -86, Vammala.
Sari ja Markku Väisänen.
Vihitty 20.7.2007
Keikyän kirkossa.
Valokuvaamo Studio -86, Vammala.
Johanna Hyyti ja
Juha-Matti Mäkelä.
Vihitty 21.7.2007
Tyrvään kirkossa.
Kuvaestradi Pekka Leino.
Miia Rasimus ja
Topi Hellsten.
Vihitty Raumalla.
Kokemäen Valokuvaamo.
Soile Ojala ja
Teuvo Seppä.
Vihitty Kokemäellä.
Valokuvaamo Studio -86, Vammala.
Tanja (o.s. Viitasaari) ja
Panu Mustonen.
Vihitty 28.7.2007
Kiikan kirkossa.
Studio Meka, Huittinen.
Marika Heinonen ja
Tommi Hakanen.
Vihitty Huittisten kirkossa.
Valokuvaamo Studio -86, Vammala.
Marianne (o.s. Pulkkinen) ja
Ari Vainikkia.
Vihitty 28.7.2007
Suodenniemen kirkossa.
Valokuvaamo A-MMylläri, Koskenkorva.
Merja Uusi-Laurila ja
Sami Alanen.
Vihitty 11.7.2007.
V!uvauutisi"
Marja Ojala ja Erik Haavisto
Huittisista ovat saaneet tyttövauvan
23.7.2007 VAS:ssa Vammalassa.
Jaana ja Timo Hämeen-Anttila
Nokialta ovat saaneet tyttövauvan
29.7.2007 VAS:ssa Vammalassa.
Sari Huovinen ja Marko Välimäki
Huittisista ovat saaneet
tyttövauvan 29.7.2007
VAS:ssa Vammalassa.
Pilvi ja Mika Salovaara Äetsästä
ovat saaneet tyttövauvan
30.7.2007 VAS:ssa Vammalassa.
Katja Linne ja Ville Viitanen
Vammalasta ovat saaneet
poikavauvan 1.8.2007
VAS:ssa Vammalassa.
Katja ja Sami Sunila Nokialta
ovat saaneeet poikavauvan
3.8.2007 VAS:ssa Vammalassa.
Ella ja Harri Kivipelto Huittisista
ovat saaneet poikavauvan
7.8.2007 VAS:ssa Vammalassa.
Jenni Lehtinen ja Mikko Nieminen
Vammalasta ovat saaneet
poikavauvan 7.8.2007
VAS:ssa Vammalassa.
Suositun CD:n
Et putoa
teki-
jät ovat vierailulla Vammalas-
sa tämän viikon lauantaina.
Vierailu alkaa Torikeskuk-
sesta klo 13 päättyen klo 17
ja 19 pidettäviin tilaisuuksiin.
Esiintyvät artistit ovat tuttuja
koululaisille tarkoitetusta
Le-
vels
-lehdestä. ”Jone” eli Jouni
Kuitunen on lehden päätoi-
mittaja, joka on sanoittanut
ja säveltänyt suuren osan esi-
tettävistä kappaleista. ”Kroco
Aaltotöpseli”, täysin kesy kro-
kotiili, puolestaan seikkailee
lehdessä Jonen paimentaessa
sitä. Jonen ja Krocon hersyvä
tyyli vie lapset ja varhaisnuo-
ret luontevasti raamatun asi-
oiden äärelle.
Musiikki on räväkkää ja
rauhallista, iskevää ja levol-
lista. Vapaaseurakunnassa pi-
dettävien ilmaisten tilaisuuk-
sien väliajalla on mm. aarteen
etsintää ja tarjoilua.
Jone ja Kroco vierailevat
Vammalan Vapaaseurakunnassa
SPR Vammalan toimitalon
korkein ostotarjous tulee
osaston yleisen kokouksen
käsittelyyn 30. syyskuu-
ta. Osaston hallitus hyväk-
syi osaltaan tarjouksen vii-
me viikolla. Tarjouksia tuli
kaikkiaan kolme.
Osaston puheenjohtaja Sirpa
Mäkinen kertoo, että ostajaeh-
dokkaan kanssa on sovittu siitä,
että SPR:n Ystävänpirtti jatkaa
vuokralaisena nykyisissä tilois-
saan vanhan liikerakennuksen
katutasossa.
Kauppahintaa ei toistaiseksi
ole julkistettu.
SPR:n talon kaupasta päätös 30.8.
Metsän antimista noista
pahkuroista, kiemuroista,
näyttelynkin aikaan saa,
kun vain oikein oivaltaa.
Suonpään Mauno Huittisista,
hullun miehen kaupungista,
suuren koneen päältä näki,
mitä puuhaa metsän väki,
löytyi sieltä monenlaista
mikään ei lie vajavaista.
Kaikki kirjaimetkin siellä
Tapion valtatiellä,
Metsän henki neuvon antaa
sille, joka kotiin kantaa
Luojan taidesalongista
monta pahkaa taiteellista.
Näin syntyi Pahkaparatiisi,
kautta Suomen maine kiisi,
monen retken matka johti,
tätä galleriaa kohti,
jossa taide-elämyksen
suruihinkin liennytyksen
monet pahkat esiin tuovat,
mielikuvan suuren luovat,
miten mehiläinen pesää
rakenteli kaiken kesää,
syntyi aitta suuremmoinen,
koti vallan erikoinen.
Täällä silmää kauneudelle,
mielihyvää sydämelle
luonnon luomuksista saamme,
kaunis on tää synnyinmaam-
me,
rikas luonnon antimista
vielä paljon tutkimista,
on metsissä ja rantamilla,
niityillä ja kujasilla.
Luojan suuressa salissa
metsän hengen maisemissa.
Ritva Haavisto
Pahkaparatiisi
Maltti on valttia,
harkintaa laukauksiin
Sorsastus alkoi maanantaina
Kiikoisten ja Lavian tuoreme-
huasemat palvelevat asiakkai-
ta jälleen ajanvarauksella 3.9
alkaen. Mehustuksen lisäksi
myös pastörointi on mahdol-
lista. Jos asiakas haluaa pul-
lottaa mehunsa, tulee pullot ja
korkit tuoda mukana.
Maahan pudonneet, rupi-
set, tuholaisten syömät ja hie-
man pintaviallisetkin omenat
kelpaavat, mutta pilaantunei-
ta tai homehtuneita omenia ei
mehusteta. Paras mehu ja säi-
lyvyys saadaan, kun mehuste-
taan sekä makeita että happa-
mia omenoita keskenään.
Kiikoisten tuoremehuase-
ma sijaitsee entisen Säästö-
pankin alakerrassa ja
Lavian tuoremehuasema
vanhalla meijerillä.
Omenat mehuksi
4-H tuoremehuasemilla
Kasvitaudit ovat pilaamassa
kotipuutarhojen omena- ja
perunasatoa, kertoo Maaseu-
tukeskusten liiton ProAgrian
kasvutilannekatsaus.
Kasvitautiriski on kasvanut
etenkin tiloilla, joilla on satei-
den takia jouduttu siirtämään
kasvinsuojeluruiskutuksia.
Omenatarhoissa kostea sää on
suosinut omenaruven ja muu-
miotaudin leviämistä.
Elokuun helteiden seurauk-
sena omenoita on myös karis-
sut puista ennenaikaisesti.
Kasvitaudit vaivaavat omenasatoa
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32