Page 6 - Alueviesti_34_2007
Basic HTML Version
6
Keskiviikko elokuun 22. 2007
Nro 34. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 22.8.2007
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu
! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut
! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
FL Pekka Koskisen Suo-
men historian alaan kuu-
luva väitöskirja Hämeen
linnan
linnoittaminen
kustavilaisella ajalla 1772-
1808 (!e Forti"cation
of Häme Castle in 1772-
1808) tarkastetaan Tam-
pereen yliopistossa ensi
lauantaina.
Vastaväittäjänä on professori
Kustaa H.J. Vilkuna Jyväsky-
län yliopistosta. Kustoksena
toimii professori Pertti Haa-
pala.
Pekka Koskinen on synty-
nyt Kalvolassa. Hän on suo-
rittanut !loso!an lisensiaatin
tutkinnon Tampereen yliopis-
tossa. Tyrvään seudun Muse-
on museonhoitajana hän on
toiminut vuodesta 1993 läh-
tien.
Hämeen linnan asema
ja merkitys
Koskisen tutkimuksessa poh-
ditaan, mikä oli sisämaassa si-
jaitsevan Hämeen linnan ase-
ma ja merkitys Ruotsin stra-
tegiassa kustavilaisella ajal-
la. Tutkimuksen aikarajaus
on seuraava: Uusi sotilasyli-
päällikkö Stackelberg kirjoit-
ti 7.12.1772 Kustaa III:lle kir-
jeen, jossa hän tiedusteli, eikö
myös Hämeen linnan puolus-
tuskuntoa tulisi kohentaa Via-
porin tapaan. Tiedossa nimit-
täin oli, että Tanska ja Venä-
jä suunnittelivat hyökkäystä
Ruotsiin keväällä 1773 palaut-
taakseen vuoden 1720 halli-
tusmuodon maassa voimaan.
Marraskuussa 1808 käsitel-
tiin linnoitustoimen budjetti-
ehdotusta vuotta 1809 varten.
Siinä ei enää mainittu Hä-
meen linnaa eikä mitää muu-
takaan Suomen linnoitusta.
Stackelbergin kirjeen jäl-
keen tammikuussa 1773 uu-
deksi kuninkaallisen linnoi-
tustoimen johtajaksi ja pää-
majoitusmestariksi valittiin
Axel Magnus von Arbin. Hän
sai tehtäväkseen laatia suun-
nitelman Hämeen linnan
puolustuskunnon kohentami-
seksi.
Suunnitelma
valmistui
10.3.1773 ja hyväksyttiin vii-
si vuorokautta myöhemmin.
Se oli voimassa aina 30.1.1776
saakka, jolloin uusi bastioni-
linnoitussuunnitelma hyväk-
syttiin. Sen laatimisen von
Arbin oli saanut tehtäväkseen
vuoden 1776 alkupuolella, se
valmistui 15.12.1776 ja hyväk-
syttiin 30.1.1777.
Koskinen kutsuu vuoden
1773 linnoitussuunnitelmaa
”hätätilalinnoitussuunnitel-
maksi”, koska se laadittiin
kiireessä hyökkäysuhan alla.
Tanska ja Venäjä suunnitte-
livat hyökkäystä Ruotsiin ke-
väällä 1773.
Siinä on elementtejä, jotka
antavat aiheen kutsua sitä bas-
tionilinnoitussuunnitelman
esiasteeksi. Tällaisia element-
tejä ovat bastionimaisuus,
puolustussyvyyden kasvu ja
kaponieeri.
Bastionilinnoitussuunni-
telman käytännön toteutta-
minen alkoi keväällä 1777.
Linnoitustyöt jatkuivat Ruot-
sin ajan loppuun saakka. Tä-
nä aikana suunnitelma saatiin
toteutettua. Hämeen linnan
bastionilinnoitusta eivät siis
venäläiset rakentaneet val-
miiksi.
Lisäksi Suomen sotaan
mennessä valmistui kaksi
skanssia, Turuntien skanssi
kaupungin uuden paikan län-
sipuolelle ja Siltaskanssi itä-
puolelle, ja vallihauta kaupun-
gin uuden paikan ympärille.
Linnoitustoiminta oli varsin
aktiivista aina vuoteen 1784
saakka, jolloin päämajoitus-
mestari von Arbin erotettiin.
Kustaan sodan (1788-1790)
jälkeen linnoitustoiminta hil-
jeni, joskaan ei loppunut.
Kustaa III:n suosiossa
von Arbinin vuonna 1767 val-
mistuneesta sotilassuunnitel-
masta alkaen Hämeen linna
nähtiin merkittävänä linnoi-
tuksena strategisesti merkit-
tävän sijaintinsa perusteella.
Tällainen käsitys oli vallalla
aina vuoteen 1782 saakka, jol-
loin sotilasylipäällikkö Fred-
ric Posse esitti linnoitustöiden
lopettamista Hämeen linnas-
sa. Sen jälkeen linnaa pidet-
tiin lähinnä rasitteena. Sen
linnoitusmäärärahat supis-
tuivat Kustaan sodan jälkeen
merkittävästi. Määrärahare-
nessanssin se koki kahdeksan
vuorokautta ennen Suomen
sodan puhkeamista.
Hämeen linna ja Hämeen-
linnan kaupunki olivat Kos-
kisen mukaan Kustaa III:n
suosiossa. Tämä näkyy siitä,
että kuningas vieraili alueel-
la peräti neljästi, valtakunnan
linnoitustoimen johtaja laa-
ti kahdesti linnan puolustus-
kunnon kohentamissuunni-
telman ja kaupungin uuden
paikan asemakaavan, hovi-
arkkitehti Desprez suunnit-
teli kaupungin uuden kirkon,
kuningas myönsi siihen rahaa
ja avusti myös uuden sillan ra-
kentamisessa.
Hämeen linna oli kolmes-
sa vuosikymmenessä koke-
nut huomattavan muodon-
muutoksen. Sotilasylipäällik-
kö Stackelbergin vuonna 1772
Kustaa III:lle lähettämän Hä-
meen linnan tilaa koskeneen
raportin mukaan linnoitus oli
surkeassa kunnossa. Sen puo-
lustuskyky oli olematon.
Suomen sodan aattona ti-
lanne oli toinen. Vaikka ra-
kenteissa ja rakennuksissa oli-
kin tapahtunut ränsistymistä,
oli linnoituksen puolustusky-
ky kolmen vuosikymmenen
aikana tehtyjen muutostöi-
den ansiosta huomattavasti
kohentunut. Hämeen linnas-
ta oli tullut todellinen place
d’armes, tukilinnoitus, sellai-
nen, jollaiseksi päämajoitus-
mestari von Arbin sen halusi.
Koskisen väitös tarkastelee
Hämeen linnan linnoittamista
Pekka Koskisen väitöskirja on ilmestynyt Tampere Uni-
versity Pressin kustantamana.
Pekka Koskinen kertoo väitöstutkimuksestaan Ra-
dio Mantassa ensi sunnuntaina kello 15 alkavassa
ohjelmassa.
Hämeen linna vuodelta 1710. J.v.d. Aveelenin kuvat julkaistiin Ruotsin suuruutta julistavassa teoksessa ”Svecia an-
tiqua et hodierna”. Väitöskirjan kuvitusta.
4
viikkoa
–
4
kiloa!
”Onnistuminenon
ihanaa!”
Suvi, –34kg
Jos et pääse ryhmään
, tilaa laihdutuspaketti kotiisi, puh. (09) 5423 4555 tai
miehelle suunniteltu MP5-laihdutusmateriaalipaketti, puh. (09) 5423 4567.
Lisätietoja:
Helsinki(09)54234567
Oulu(08)338571
Tampere(03)2132900
Turku(02)2513890
Kaikkienryhmienkokoontumisajat ja-paikat:
aikatauluttaipuh.(09)500500
Eura
Kauttuan ala-aste,
ke
18.30
Huittinen
Kauppaoppilaitos, Risto Rytinkatu 70,
ti
18.00
Vammala
Ystävänpirtti, Marttilankatu 1,
ma
18.30
Laihdusinäkin!
Aloita Power
Start
nyt normaalin viikkomaksun hinnalla; maksat
vain 9,95
!
(norm.27,95
!
) – säästät 18
!
! Etu voimassa
30.9.2007 asti tällä ilmoituksella.Leikkaa talteen ja tuo ryhmään!
Nyt aloituslahjana Liikunta-DVD!
Selvitteillä olevasta uudesta kaupungis-
ta käytettiin ensiksi työnimeä Rautavesi.
Nyt se on Sastamala. Ja saa puolestani ol-
la vastakin.
Sastamalla on oma sijansa Suomen his-
toriassa. Kokemäenjoki Rautavesineen ja
muine vesineen on halkonut sitä vuosisa-
toja. Sastamalan alue ulottui paljon laa-
jemmalle kuin joen rantamille. Sastama-
lan muinaisten asukkaiden nautinta-oi-
keudet hyvinkin kauas.
Sastamalan kirkko, paikallaan yhä, oli
hengellisen elämän keskus pitkään. Siitä
sirpaloitui kappeliseurakuntia joista sit-
temmin tuli usein myös itsenäisiä kuntia.
Itse asiassa nyt ollaan kokoamassa yhteen
vain yhtä osaa muinaisesta Sastamalasta.
Äetsän kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila
kirjoitti viikko sitten Alueviestissä kannat-
tavansa Rautavettä uudeksi nimeksi ja pe-
rusteli näkemystään laajasti omalta kan-
tiltaan. Toivon, että Mäki-Tanila ei koe
nyt laajentunutta kuntaselvitystä arvo-
valtatappioksi, esimerkiksi sen vuoksi et-
tä aloite tuli Äetsästä ja Punkalaitumelta.
Turha kokea jos kokee. Kaikilla asioilla on
ideoijansa ja kumminsa. Kunnanjohtajan
osuutta ei tässä varmaan kukaan edes yri-
tä kiistää.
Se että uuden kunnan nimeksi tulisi Sasta-
mala, olisi mielestäni myös mainittava ele
Vammalalta. Se ei yritä tuputtaa Vammala
nimeä uuden kokonaisuuden nimeksi eli
ei vaikuta itsekkäältä. Sitä se ei ollut vuo-
denvaihteessakaan kun Suodenniemi liit-
tyi Vammalaan. Liitos oli tekeillä olevaan
verraten niin pieni, ettei nimenmuutok-
seen ollut oikeastaan edes aihetta.
Nyt luodaan uutta, hävittämättä vanhaa.
Sastamala nimenä on myös osa sitä säily-
tettävää vanhaa, joten sitä on turha nafta-
loida muistojen kaappiin.
Toijala ja Viiala tekivät tahollaan mieles-
tänit viisasti. Vanha Akaa, vuosikymme-
net jo lähes kadoksissa ollut, kelpasi mo-
lemmille eikä täysin outo muuallakaan
Suomessa.
Samoin on laita Sastamalan.
Erkki Petman
Sastamala,
hyvä nimi
