17
Keskiviikko lokakuun 3. 2007

Pauliina Parto
Varoittava
esimerkki
T
yttäreni haluaa napakorun, ilmoitti työka-
verini aamukahvilla viime viikolla. Väistä-
mättä mieleeni muistuivat ne ajat kun it-
se olin vielä teini-iässä ja tein saman ilmoituksen
omalle äidilleni. ”Isälle et sitten kerro”, oli hänen
kommenttinsa. Työkaverini perheessä lävistyk-
sistä neuvoteltiin samaan sävyyn kuin omassani-
kin: jos naamaan tulee killutin, jalat eivät ole ruo-
kaillessa enää tämän pöydän alla.
Lävistyksen ottamisen alaikäraja on monessa liik-
keessä 14 vuotta - vanhempien suostumuksella.
Kun täyttää 16, liikkeeseen voi marssia ilman
minkään valtakunnan suostumuksia ja nakuttaa
itsensä vaikka täyteen reikiä. Itse olin napako-
ruinnostuksen aikaan ”jo” 16-vuotias, joten äidin
negatiivinen suhtautuminen ei paljon painanut.
Jälkiviisaus on tunnetusti turhaa, mutta seurauk-
set huomioon ottaen olisi kannattanut jättää koko
napakoru ottamatta.
Lävistys varmaan tehtiin ihan oikein, mutta jos-
tain kumman syystä se ei lähtenyt paranemaan.
Sitkeän kuumalla vedellä ja merisuolalla sekä an-
tiseptisella aineella huuhtelun jälkeenkin lävis-
tys mäti, turposi ja oli arka. Lopulta eräänä yönä
koru oli irronnut kokonaan. Reikä kasvoi tietysti
umpeen, mutta jätti kauniin arven. Kovapäises-
tä luonteestani johtuen en viisastunut tästä ko-
keilusta ollenkaan. Pari vuotta myöhemmin, kun
olin ottamassa ensimmäistä tatuointiani, pyysin
miestä kokeilemaan saisiko hän tehtyä uuden rei-
än napaani. Kaverini katseli kauhusta jäykkänä
vierestä, kun mies yritti puskea neulaa paksun ar-
pikudoksen läpi. Itse en tuntenut mitään, tieten-
kään. Lopulta koru oli jälleen paikoillaan ja lävis-
täjäkin pudisteli päätään. Ei kuulemma ollut noin
vaivalloista napalävistystä ennen tehnyt.
Nyt vuosia myöhemmin navassani on edelleen
kaunis arpi, sillä kasvoihan tuo toinenkin lävistys
ulos. Mikä on tarinan opetus? Miettikää ystävät
hyvät kahteen kertaan, onko sen i-ha-nan lävis-
tyksen ottaminen sittenkään järkevää. Ajatelkaa,
jos olisinkin ottanut lävistyksen nenään enkä na-
paan? Minkälainen arpinen möykky tällä hetkellä
seisoisi keskellä naamatauluani?
Tatuointeja minulla on kaksi, ja suhtautumiseni
niihin on huomattavasti positiivisempi. Toki ta-
tuoinneistakin voi aiheutua ongelmia, jos esimer-
kiksi välineet eivät ole steriilit tai tatuoija on ser-
kun kummin kaima, joka on tehnyt kaksi harjoi-
tuskuvaa appelsiiniin. En voi väittää harkinnee-
ni tatuointieni ottamista kauaa, mutta katunut en
ole hetkeäkään. Odotan jo seuraavaa kesää, kun
voin jälleen laittaa hameen päälleni ja antaa nilk-
kani perhosen nauttia auringosta.
Kaverini katseli kauhusta
jäykkänä vierestä, kun mies
yritti puskea neulaa paksun
arpikudoksen läpi.
Suomalaisnaisilla vääriä
uskomuksia luuston terveydestä
Tuoreessa tutkimuksessa kar-
toitettiin suomalaisnaisten tie-
toja osteoporoosin torjunnas-
ta ja luuston terveyden ylläpi-
dosta. Vaikka suurin osa nai-
sista tiesi kalsiumin yhteyden
luuston lujuuteen, löytyi tutki-
muksessa myös paljon vääriä
uskomuksia. Voiko kalsiumia
syödä kuuriluontoisesti ja en-
tä hapertuvatko luut liitumai-
siksi, jos kalsiumia saa ravin-
nosta liikaa?
Suomalaistennaisten tietoja
osteoporoosista ja kalsiumista
kartoitettiin lääkeyhtiö Lei-
raksen tilaamassa tutkimuk-
sessa. Sitä varten haastatel-
tiin yhteensä 408 suomalaista
naista, joista kolme neljännes-
tä oli 25-49-vuotiaita ja loput
puolestaan 50-65-vuotiaita tai
vanhempia naisia. Moni tutki-
mukseen osallistunut nainen
ilmoitti olevansa kiinnostu-
nut terveydestään, mutta tie-
dot kalsiumin ja D-vitamiinin
tarpeesta vaihtelivat paljon. -
Tutkimukseen osallistuneista
naisista kaksi kolmasosaa oli
huolissaan siitä, että heidän
ruokavalionsa saattaa sisältää
liian vähän kalsiumia. Lisäksi
koko ryhmästä ainoastaan 25
naista tiesi kalsiumin oikean
suositusmäärän, kertoo mark-
kinatutkija Katja Von Al!han.
Tutkimuksessa
ilmeni
myös, että monet naiset kuvit-
televat tietävänsä kalsiumis-
ta ja sen käytöstä enemmän
kuin todellisuudessa tietävät.
Useilla naisilla on kalsiumista
uskomuksia, jotka eivät pidä
kuitenkaan paikkansa. -Jotkut
tutkimukseen osallistuneet
naiset uskoivat ison kalsiumin
määrän syönnin tekevän luista
liitumaisen haperoita. Lisäk-
si kuviteltiin, että kalsiumin
puutteen huomaa omasta
voinnista tai olosta. Asiantun-
tijoiden mukaan puutetta on
kuitenkin itse melko vaikea
havaita, selvittää Von Al!han.
Osa ei näe
osteoporoosia uhkana
Leiraksen teettämässä tutki-
muksessa haastateltiin sekä
naisia, jotka söivät kalsium-
valmisteita että naisia, jotka
eivät niitä käyttäneet. Heidän
vastauksissaan ja asenteissaan
ilmeni eroja. Naiset, jotka ei-
vät käyttäneet kalsiumia, eivät
kokeneet kalsiumin puutet-
ta tai osteoporoosia uhkana.
- He uskoivat, että hyvän pe-
rusravinnon tulisi riittää kal-
siumin saantiin. He arvelivat
myös, että kalsiumin käytön
voi aloittaa vasta, kun osteo-
poroosin oireita kuten luun-
murtumia ilmenee, Von Al!-
han sanoo.
Tutkimukseen osallistunei-
den kalsiumin käyttäjien tie-
dot olivat lähempänä totuutta.
Useat heistä olivat käyttäneet
kalsiumia pienestä pitäen lää-
kärin tai vanhempien suosi-
tusten pohjalta. Heidän motii-
vinaan kalsiumin käytölle oli
tähtäys tulevaisuuden hyvin-
vointiin ja osteoporoosin eh-
käisemiseen.
D-vitamiinin
merkitys tiedossa
D-vitamiinin merkitys kal-
siumin saannille tiedostetaan
suhteellisen hyvin. Monet tie-
tävät myös, että D-vitamiinia
saadaan kesällä luonnostaan
auringonvalon kautta huo-
mattavasti enemmän kuin tal-
vella.
Osa haastatelluista naisista
kertoi käyttävänsä kalsiumia-
kin kuuriluontoisesti.
-Monet uskoivat, että myös
kalsiumia saadaan enemmän
tiettynä vuodenaikana. Kal-
sium mielletään usein myös
vitamiiniksi, jolloin ajateltiin,
että kalsiumin määrän voisi
palauttaa ennalleen ottamalla
lisäkalsiumia. Asiantuntijoi-
den mukaan näin ei kuiten-
kaan ole, selvittää Von Al!-
han.
-Säännöllinen
lisäkal-
siumin ja D-vitamiinin käyt-
tö takaa sen, että rakennus-
aineiden puutteesta johtuvaa
osteoporoosia ei pääse synty-
mään. Todennäköisesti kum-
mankin käyttö tulisi aloittaa
meillä Suomessa kaikilla nai-
silla jo kouluiässä, koska D-vi-
tamiinin ja kalsiumin riittävä
saanti on meillä aika iso on-
gelma, kommentoi sisätauti-
lääkäri Hannu Väänänen.
Kalsium & D-vitamiini
Kalsium on luun rakennusaine.
Päivittäinen suositus ympäri vuoden 800-900 mil-
ligrammaa.
Kalsiumia on maitotaloustuotteissa sekä joissain
kasviksissa.
Kalsiumia ei voi syödä varastoon.
Pysyvä kalsiumin ja D-vitamiinin vajaus synnyttää
osteoporoosia.
D-vitamiinia saa luonnostaan auringonvalosta sekä
esimerkiksi kalaruoista, kalanmaksaöljystä ja mai-
totaloustuotteista.
D-vitamiinin vajauksen on todettu lisäävän riskiä
myös eturauhassyöpään ja rintasyöpään.
Muotikaupan Liitto:
Kengät kuntoon
ja tuulta päin
Koulut ja työt ovat alkaneet ja
kesä on ohi, päätelmän vah-
vistaa vilkaisu sateiseen syys-
säähän. Uusien tai kesäsäily-
tyksestä kaivettujen syys- ja
talvitakkien rinnalle tarvitaan
kasa viileiden säiden asustei-
ta. Myös kenkätilanne tulee
tarkastaa.
Asustefanaatikoille syk-
sy on ihanaa aikaa: kaupoissa
on erilaisia hansikkaita, hattu-
ja, varjoja, huiveja, laukkuja...
Asusteiden yhdistelemisessä
onnistuminen luo täysin uu-
den ilmeen pukeutumiseen.
Huivilla saa nopeasti ja suh-
teellisen pienellä rahalla uusit-
tua ihan koko kokonaisuuden
ilmettä. Kaulaliinat hehkuvat
syksyn muotivärejä kuten har-
maata ja keltaista. Löytyy ruu-
tua ja raitaa sekä materiaaleja
ylellisistä villoista edullisem-
piin vaihtoehtoihin.
Käsineiden kohdalla tar-
jonta ei ole yhtä runsasta kuin
huivien, mutta jokaiselle on
taatusti tarjolla vaihtoehto-
ja. Nahkaiset käsineet ovat
klassikko, ja niiden valinnan
kohdalla kannattaa kiinnit-
tää huomiota ainakin kahteen
seikkaan: vuoren paksuuteen
käyttötarkoitusta silmällä pi-
täen ja nahan laatuun.
Monet suomalaiset vieras-
tavat hattuja, tai ainakin mui-
ta kuin lippalakkeja ja pipoja.
Syksyn tullen on hyvä käydä
katsastamassa millaisia päähi-
neitä muotialan kaupat tarjo-
avat. Hatun pitäminen tai pi-
tämättä jättäminen on usein
tottumis- tai rohkeuskysymys.
Rohkeasti vain kokeilemaan!
Katse kenkiin
Syksy ja talvi vaativat kengil-
tä enemmän kuin kesäkelit.
Käyttöajankohdasta riippu-
matta kengät tulee kuitenkin
suojata materiaalille tarkoite-
tulla hoitoaineella ja suojaus-
suihkeella. Säilytyksen aika-
na on hyvä käyttää kenkäles-
tiä, jotta muoto säilyy. Ennen
säilytykseen laittamista ken-
gät tulisi puhdistaa. Paras säi-
lytyspaikka on kengän oma
laatikko tai vaihtoehtoisesti ti-
lava hylly.
Nahkapohjaisille kengil-
le suositellaan kumipohjaa
kosteisiin olosuhteisiin. Älä
myöskään unohda suutarin
palveluita!
Terveydenhoitaja Aija Lindroos:
Imetysajan alkoholinkäyttö
vaikuttaa äidin ja vauvan
väliseen vuorovaikutukseen
Pauliina Parto
Tuoreen tutkimuksen mu-
kaan äidin käyttämän alkoho-
lin haitoista imetyksen aikana
annetaan ristiriitaisia neuvo-
ja. Lääkärilehdessä julkaistu
tutkimus kertoo, että tervey-
denhoitajat kehottavat äitejä
jättämään alkoholijuomat ko-
konaan imetyksen ajaksi. Val-
mistuvien lääkäreiden ohjeet
ovat sallivampia.
Sosiaali- ja terveysministe-
riön oppaassa ei satunnaista
viinilasillista katsota esteek-
si imetykselle, koska alkoholi
poistuu rintamaidosta samalla
vauhdilla kuin verestäkin. Sen
sijaan runsas alkoholinkäyttö
on haitallista jo senkin vuoksi,
että vauvan käsittely muuttuu
epävarmaksi. Neuvolakirjassa
taas kohtuullisen alkoholin-
käytön haittaa imetyksen ai-
kana pidetään mitättömänä.
Sen sijaan sammumispistees-
sä olevan äidin maidossa al-
koholia on jo haitallinen mää-
rä. Runsaasta käytöstä suure-
na haittana on vauvan laimin-
lyönnin vaara.
Terveydenhoitaja
Aija
Lindroos Huittisten seudun
terveydenhuollon kuntayhty-
mästä kertoo, että äitiysneu-
volassa otetaan perheen alko-
holinkäyttö puheeksi jokaisen
raskaana olevan kanssa. -Al-
koholilla on haitallisia vaiku-
tuksia sikiöön raskauden ai-
kana sekä tulevan äidin ja
isän vanhemmuuden kehitty-
miseen, Lindroos muistuttaa.
-Vauvan synnyttyä äitiys ja
vauva täyttävät elämän. Vau-
valle suositellaan täysimetys-
tä kuuden kuukauden ajan,
jolloin elämä keskittyy kotiin
ja vauvanhoitoon. Tänä aika-
na vähäisellä ja satunnaisella
alkoholinkäytöllä ei ole mer-
kitystä imetykseen, kuten juh-
lien onnittelumaljoilla tai la-
sillisella viiniä ruoan kanssa
juhlapäivällisellä, Aija Lind-
roos sanoo.
Vähäinenkin
säännöllinen
käyttö haittaa
Lääketieteen kandidaatti Alek-
sis Pohjola, apulaisylilääkäri
Riitta Alaja ja professori Kaija
Seppä katsovat tutkimuksessa,
että neuvonta ei saisi olla risti-
riitaista mutta kylläkin yksilöl-
listä. Suurin osa äideistä ei ole
alkoholin riskikäyttäjiä, ja sa-
tunnaisen viinilasillisen kiel-
tämiselle heiltä ei oikein löydy
perusteita. Sen sijaan huma-
lajuomisen omaksuneille äi-
deille rajoitukset ovat tarpeen.
Myös Huittisten seudun ter-
veydenhuollon kuntayhtymän
terveydenhoitaja Aija Lind-
roos myöntää, että turvallista,
selkeää rajaa alkoholin käytöl-
le imetyksen aikana on vaikea
kenenkään asettaa. -Vähäisel-
läkin, mutta säännöllisellä al-
koholinkäytöllä, on haittaa
imetyksen aikana. Alkoholi
kulkeutuu rintamaidon kaut-
ta vauvaan ja vauva on herk-
kä alkoholin vaikutuksille, sil-
lä vauvan psykomotorinen ke-
hitys, kasvu ja aivojen kehitys
on ensimmäisen elinvuoden
aikana vielä kesken. Alkoholi
poistuu rintamaidosta samaa
tahtia kuin äidin verestä, eli
yksi annos kahdessa tunnissa.
Tämä on huomioitava, jos on
kerralla nauttinut useampia
annoksia alkoholia, Lindroos
muistuttaa.
Alkolla vaikutusta
äidin ja vauvan
vuorovaikutukseen
Apulaisylilääkäri Maija Riitta
Orden Kuopion yliopistolli-
sesta sairaalasta viittaa Lääkä-
rilehden pääkirjoituksissa joi-
hinkin tutkimuksiin, joiden
mukaan alkoholinkäytöllä
imetyksen aikana saattaisi olla
pitkäaikaisiakin haittoja lap-
sen keskushermostolle ja kas-
vuun. -Joidenkin tutkimusten
mukaan lapsi pystyy myös ais-
timaan alkoholin maun äidin-
maidossa. Tämän taas on aja-
teltu lisäävän mahdollisesti
lapsen myöhempää kiinnos-
tusta alkoholia kohtaan, tote-
aa Orden.
Terveydenhoitajat neuvo-
lassa ovat varhaisen vuoro-
vaikutuksen tukemisen asian-
tuntijoita. Vauvan ensimmäi-
sen elinvuoden ajan tiheillä
neuvolakäynneillä seurataan
tarkasti lapsen kehitystä ja hy-
vinvointia. -Imetysajan alko-
holin käytöllä on vaikutus äi-
din ja vauvan väliseen vuoro-
vaikutukseen. Äiti ei havaitse
vauvan lähettämiä viestejä, ei
tulkitse niitä oikein eikä vas-
taa niihin. Vauva vaistoaa her-
kästi, jos imetystilanne on al-
koholin takia kömpelö, epä-
varma tai turvaton, sen takia
vauvaa tulisi imettää ja hoitaa
selvin päin, Aija Lindroos to-
teaa.
1...,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16 18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,...32