10
Keskiviikko marraskuun 28. 2007
Juhlinta lisää myös poliisin ja taksin työmäärää
Pikkujoulut saavat ihmiset juhlatuulelle
Aukusti Vatanen
Pikkujoulujen vietto alkaa jo
marraskuun puolella, mutta
varsinainen sesonki on vasta
joulukuun alussa. Monen ka-
lenteriin on merkitty ystävä-
porukan pikkujoulut, mutta
ne varsinaiset viralliset pik-
kujoulut ovat usein työpai-
kan järjestämät. Pikkujoulu-
jen vietto vaikuttaa ravinto-
loihin, takseihin sekä hieman
poliisiinkin.
Työpaikasta riippuen pik-
kujoulujoukkio saattaa ennen
ravintolaan menoa käydä te-
atterissa tai vaikka ajelemassa
mönkijöillä.
Toiset haluavat ravintolas-
ta suljetun kabinetin ja toisille
käy yleinen ohjelma - riippuen
tietenkin paikasta.
Ravintolat huomioivat
pikkujoulut varaamalla se-
sonkiviikonlopuille elävää
musiikkia tai muuta ohjel-
maa.
Erja Karvonen Vammalan
Seurahuoneelta kertoo, että
monen asiakkaan toive on to-
teuttaa pikkujoulut ”perintei-
sen kaavan” mukaan.
Pikkujoulujen vietto kes-
kittyy viikonloppuihin, mut-
ta joukosta löytyy myös niitä
yrityksiä jotka tarjoavat hen-
kilökunnalle ruokailun vii-
kolla rauhallisissa merkeis-
sä. Suomalaisiin pikkujoulu-
muistoihin liittyy usein alko-
holi.
Nykypäivän trendi on, et-
tä pikkujouluihin osallistuvia
työntekijöitä tai asiakkaita ei
juoteta rajattomasti.
-Drinkkiliput ovat yleistyvä
käytäntö. Firmat ostavat tietyn
määrän lippuja ja niiden lo-
puttua jokainen maksaa itse,
kertoo Taina Heikkilä Hotelli
Ellivuoresta.
Majoittamisen
kannal-
ta pikkujoulut eivät aiheuta
suurta lisäystä, mutta tilanne
on selvästi muuttumaan päin.
-Kauempaa tulevat juhli-
jat jäävät nykyisin herkemmin
yöksi, Heikkilä jatkaa.
Maltti on valttia myös
pikkujouluissa
Pikkujoulut näkyvät myös
poliisin piirissä. Päivystävien
partioiden määrään sesonki ei
kuitenkaan vaikuta. Juhlinnan
jakautuessa useammalle vii-
konlopulle suoriutuu poliisi
hyvin tehtävistään.
-Uuden vuoden aattona
on liikkeellä yksi ylimääräi-
nen partio, sillä silloin juhli-
vat kaikki samana iltana, ker-
too vanhempi konstaapeli Mi-
ka Heikkilä Vammalan polii-
sista.
Pikkujoulusesongilla on
omat erityispiirteensä. Pikku-
joulut saavat liikkeelle suu-
ren määrän ihmisiä, jotka ei-
vät juuri muuten ravintoloissa
käy. Silloin kun on liikkeellä
paljon ihmisiä, tapahtuu tie-
tysti enemmän. Moni on var-
masti joskus joutunut todista-
maan pikkujouluissa jonkin-
laisia ylilyöntejä. Pikkujoulu-
mokailuilta välttyy parhaiten,
kun ei tule sokeaksi ilmaiselle
alkoholille, jota juhlissa saate-
taan tarjota.
-Pikkujouluaikaan on liik-
keellä harrastelijajuojia, jotka
ovat lähteneet liikkeelle ilmai-
sen tarjoilun perässä, tietää
Markku Pärssinen Vammalan
taksista.
Studio Tiiu avaa myös Häijäässä
Pikkujoulujuhlija
panostaa hiuksiin
Maija Latva
Häijään uudessa kauppakes-
kuksessa, Häijään Äijässä
avaa ovensa tulevana perjan-
taina myös palveleva partu-
ri-kampaamokauppa Studio
Tiiu.
Yrityksellä on ennestään
kaksi toimipistettä Vamma-
lassa, Superin liikekeskukses-
sa sekä Torikeskuksessa. Stu-
dio Tiiu panostaa paitsi pe-
rinteisiin palveluihin, myös
monipuoliseen kampaamo-
kauppaan.
-Meille voi tulla vaikka
pelkästään ostoksille, jol-
loin asiantunteva henkilö-
kuntamme opastaa hiustuot-
teiden oikeassa valinnassa,
kertoo yrittäjä Tiiu Lahden-
perä.
Häijäässä asiakkaita pal-
velevat Mervi Kangas ja Sari
Keskinen.
Superin pisteessä työsken-
televät Emmi Sirkiä ja Krista
Ranta ja Torikeskuksessa Mir-
va Merkkiniemi ja Rita Mä-
kelä.
Glamouria
pikkujoulujuhlaan
Mervi Kangas ja Sari Keski-
nen miettivät, että asiakkaat
Yrittäjä Tiiu Lahdenperä sylissään Onni sekä Häijäässä
asiakkaita palvelevat Mervi Kangas ja Sari Keskinen.
Pikkujoulumeikki
saa kimaltaa
Pauliina Parto
Kaunis juhlameikki lähtee
hoidetusta ihosta. Kasvohoi-
don voi tehdä joko kotona
tai varata ajan ammattilaisen
hemmoteltavaksi.
-Meikki levittyy hoide-
tulle iholle paremmin ja esi-
merkiksi ultraäänipuhdis-
tuksen jälkeen iho on hyvin
tasainen ja kuulakas, kertoo
Puistokadun Kemikalion uu-
si kosmetologi Lotta Kämä-
räinen.
Pikkujoulumeikki on luon-
nollisesti voimakkaampi kuin
arkimeikki. Juhlameikissä
kannattaa korostaa joko sil-
miä tai huulia, mutta kuiten-
kin niin, että lopputulos on ta-
sapainoinen.
-Omat värit vaikuttavat
meikkisävyjen valintaan. Se,
minkä väriset hiukset, silmät
tai iho on. Jos ei itse pysty
päättelemään omia värejään,
kannattaa tulla kysymään
neuvoa. Opastamme mielel-
lämme, Lotta muistuttaa.
Vaikka meikkisivellin py-
syisi omassakin kädessä, mo-
ni haluaa silti tulla ammatti-
laisen hemmoteltavaksi en-
nen juhlia.
-Moni asiakkaistamme sa-
noo, että meikattavaksi tule-
minen on heille osa juhliin
valmistautumista. Kotona on
meikin jälkeen helppo laittaa
vaan juhlavaatteet päälle, sa-
noo Ira Kaasalainen.
Valoa ja hohdokkuutta
Kiilto ja kimallus ovat asioi-
ta, joita juhlameikissä saa nyt
olla.
-Glitteri on todella in. Sil-
miin voi tehdä glitterillä ra-
jauksen tai laittaa sitä vaik-
ka ripsiinkin. Jos haluaa vielä
enemmän ekstraa, iholle voi
kiinnittää pieniä irtotimant-
teja.
Iltameikki saa hohtaa,
muistuttavat Puistokadun Ke-
mikalion tytöt.
-Juhlameikissä pitäisi olla
mahdollisimman paljon va-
loa ja hohdokkuutta. Kan-
nattaa mieluummin käyttää
raikkaita sävyjä kuin tummia
ruskeita. Keinovalo saa tum-
man näyttämään äkkiä tunk-
kaiselta.
Silmien pilkettä voi lisätä
irtoripsillä tai vaikkapa ripsi-
permanentilla.
Lotta Kämäräinen on
Puistokadun Kemikalion
uusi kosmetologi. 22-vuo-
tias Lotta on kotoisin Kiu-
ruvedeltä. Kosmetologiksi
hän opiskeli Nivalassa ja
valmistui tänä keväänä. -
Olen viihtynyt Vammalas-
sa todella hyvin, hän iloit-
see.
Pikku-
joulu-
a i k a
s a a
n ä -
k y ä
myö s
k y n -
sissä.Ku-
va: Riimin
Oy/LCN.
Jos silmiinsä ei halua tasai-
sen pitkää ja tuuheaa rivistöä,
vaihtoehtona on ripsitupsut,
joita voi kiinnittää yksittäin
tuomaan runsautta haluttui-
hin kohtiin.
Iltatyylissä ei pidä unohtaa
myöskään koruja.
-Niitä saa nyt käyttää roh-
keasti. Korumaailma on nai-
sellinen, näyttävä ja runsas.
Jos pikkujouluja varten
hankittu unelmien kotelo-
mekko ei tunnukaan enää
niin sutjakkaalta yllä, tarjoaa
Puistokadun Kemikalio hel-
potusta myös tähän ongel-
maan.
Formostar -syvälämpökää-
reillä nimittäin hoikistuu juu-
ri sen verran, että olo ei enää
tunnu siltä kuin olisi tunke-
massa itseään makkarankuo-
riin.
Kynnet kruunaavat tyylin
Puistokadun Kemikalios-
sa tehdään paljon rakenne-
kynsiä. -Ne ovat viimeis-
tään nyt tulleet jäädäkseen.
Kädet ovat käyntikorttim-
me, Ira Kaasalainen muis-
tuttaa.
Mikäli asiakkaan omat
kynnet ovat hyvässä kun-
nossa, ne voidaan geelata.
Geelaaminen vahvistaa ja
siistii kynttä, jolloin myös
lakka kestää huomattavasti
pidempään.
Varsinaiset rakenne-
kynnet rakennetaan oman
kynnen päälle. Alimmai-
seksi laitetaan jatke,
joka muotoillaan ja
lyhenne-
tään asi-
a k k a a n
toiveiden
mukaan.
J a t k e e n
päälle tu-
lee geeli-
massa, joka
kovettaa kyn-
nen kestäväksi ja
siistiksi.
Kynsien ei mis-
sään tapauksessa tar-
vitse olla superpitkät,
vaan on täysin asiak-
kaan päätettävissä,
millaiset hän omis-
taan haluaa. -Yleisin
harhaluulo tuntuu
olevan, että kynsistä teh-
dään aina todella pitkät,
niin ettei niillä voi enää
tehdä mitään, Ira ja Lotta
tietävät.
Kun kynnet on ”raken-
nettu”, voidaan ne laka-
ta tai koristella lähes mi-
ten tahansa. Myös kynsiin
voidaan kiinnittää pieniä
timantteja tai tarroja sekä
taiteilla niihin erilaisia ku-
vioita.
Ira ja Lotta tietävät itse-
kin, että kun kynsiin ker-
ran tottuu, niitä ilman on
erittäin vaikea olla. -Huol-
toa kynnet tietysti vaativat.
Se, kuinka kauan ne kenel-
läkin kestävät, riippuu
ihan siitä, mitä asi-
akas niillä tekee.
Jatkohoitoa edel-
lytetään kui-
tenkin 3-5
viikon vä-
lein.
haluavat tänä päivänä satsa-
ta juhliin. -Hollywood -tyy-
linen glamour on kova sana
hiuksissakin, kun valmistau-
dutaan pikkujouluihin, Mervi
tietää. Sari lisää, että säihkettä,
kimalletta ja glitteriä ei tähän
aikaan vuodesta säästellä. Ty-
töt painottavat, että kampauk-
sen lopputulokseen vaikuttaa
tietysti juhla-asun lisäksi asi-
akkaan oma tyyli.
Pi k kuj ou luk amp au s t a
suunniteltaessa on hyvä tietää,
että tiukat nutturat ovat tällä
hetkellä hieman out. Hiuksis-
sa saa olla volyymia ja kiharoi-
ta, letitkin ovat trendikkäitä.
Trendikästä on myös yhdistää
kampauksessa sekä suoraa et-
tä kiharaa.
Mervin ja Sarin mukaan
hiuksiin satsataan, kun juhlia
on tiedossa. Kaikki eivät tie-
tysti mene juhlapäivänä kam-
paukseen, mutta suurin osa
käy ainakin päivittämässä vä-
rinsä ja mallinsa muutama
päivä ennen juhlaa.
Studio Tiiun tytöt paljasta-
vat, että väreistä päätellen ke-
vään hiusmuoti tulee olemaan
rohkeaa. -Nyt on ollut pinnalla
suhteellisen luonnolliset värit,
mutta kevättä kohti mennään
huomattavasti voimakkaam-
paan suuntaan, Sari tietää.
Kotiäidin päiväkirja
Enemmän lapsia,
vähemmän aikaa
Johanna Pihlava
En todellakaan voi verrata
itseäni kehenkään suurper-
heen äitiin, mutta tämän ta-
lon on täyttänyt hulina. Aa-
mulla kun herätään Ronjan
kanssa, ensimmäinen tehtä-
vä on saada tytölle vaatteet
päälle, tietenkin niitä vaale-
anpunaisia ihanuuksia. Sit-
ten alkaakin jo pikku diivan
napa huutaan evästä. Syö-
pöttelyn jälkeen hän jatkaa
vielä uniaan. Minä pistän aa-
mukahvit tippumaan, pesen
ja keitän neidin tuttipullot.
Tällä välin Lauri huutelee jo
sängyssään. Pojalle vaatteet
niskaan - tässä menee het-
ki aikaa koska pukeminen ei
ole koskaan mukavaa Laurin
mielestä. Olisi niin mukavaa
hillua koko päivä unihaala-
rissa ja märässä vaipassa.
Vihdoin ja viimein poika
on puettu ja äidin verenpai-
netta nostatettu. Sitten oli-
si vuorossa aamupala. Ron-
ja herää yleensä aina kun pi-
täisi Laurin kanssa syödä. Ei
siinä muuten mitään mutta
kun neiti herää niin kiukkui-
sena. Lauri ei varmaan osaa
kohta syödä ilman jonkun
kitinää. Minä syötän Lauria
ja jalalla heijaan Ronjan sit-
teriä.
Sitten olisi taas vuoros-
sa Ronjalle maitoa ja vaipan
vaihtoa. Kello kierähtää yht-
äkkiä yhteentoista, jolloin
Lauri syö ruokansa. Aamu-
kahvit on edelleen juomatta,
pannussa on vaan järkyttä-
vän pahaa ylikuumentunut-
ta kahvin näköistä nestet-
tä. Loppupäivän ohjelmassa
siintää rattailu, jonka tarkoi-
tuksena on saada isoveik-
ka päiväunille. Kuinka olla-
kaan, lapset eivät nuku sa-
maan aikaan. Lauri nukkuu
kiltisti kaksi tuntia ulkona ja
Ronja vaatii huomiota sen
kaksi tuntia sisällä.
Väli-
pala ker-
too kellon ole-
van suurin piirtein kolme,
ei se niin tarkkaa ole mutta
lähimain kumminkin. Sitten
tarkotuksena olisi taas men-
nä pihalle, riippuu säästä ai-
ka paljon. Lauri nyt olisi pi-
halla säällä kun säällä, mutta
minä en kyllä sateessa lähde,
silläkään uhalla, että Ronja
nukkuu ulkona hyvin, eikä
herää kun hänet kannetaan
kantokassissa sisälle. Tässä
vaiheessa päivää voi jo saa-
da juotua ihan tuoreetkin
kahvit.
Kuuden aikoihin Lauri
syö taas ja leikkii (lue: sot-
kee) iloisesti ja hulluttelee ja
hassuttelee. Lauri alkaa olla
t o -
si ki-
vassa iäs-
sä, kun on ym-
märtänyt huumorin, ja huu-
moria tarvitaan myös silloin
kun se esiuhma nostaa pää-
tään.
Kahdeksalta syödään ilta-
puuro ja rauhoitellaan me-
noa unia varten. Yhdeksäl-
tä Lauri on pusujen ja hali-
en kera sängyssä ja nukah-
taa sinne itsekseen. Ronjaa
saa hyssytellä vielä tunnin
verran, että tyttö nukahtaa
kunnolla. Päivästä jää noin
puoli tuntia aikaa istua soh-
valla ilman, että joku tarvit-
see jotain.
Tiedänpä ainakin, ettei
minusta koskaan tule suur-
perheen äitiä.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32