7
Keskiviikko marraskuun 28. 2007
Tehovalvonta tavoitti
viisi rattijuoppoa
Vammalassa ja
Punkalaitumella
Poliisi tarkkaili viime viikon-
loppuna erityisen tarkasti liik-
keellä olleiden autoilijoiden
kuntoa. Vammalan poliisin
puhalluksissa kiinni jäi viisi
rattijuoppoa.
Lauantai-iltana äetsäläinen
mies puhalsi poliisin alkomet-
riin 2,7 promillea.
1,4 promillen rattijuoppo
tavoitettiin Varilasta ennen
yhtä yöllä. Liikkeellä oli 1989
syntynyt vammalalaismies, jo-
ka ehti pysäköidä auton koti-
pihaan ennen virkavallan saa-
pumista paikalle.
Punkalaitumen Kanteen-
maassa paikallinen mies ajoi
ojaan lauantaiyönä kahden ai-
kaan. 1943
s y n t y n y t
mies tavoi-
tettiin kotoaan.
Hän puhalsi al-
kometriin 1,6
promillea.
Pienet lu-
kemat puhallet-
t i i n
myös Vammaskosken sillalla
ja Pesurinkadulla.
Sillalla paikallinen 1945
syntynyt mies puhalsi yhdek-
sän aikaan aamulla 0,53 pro-
millea.
Pesurinkadulta tavoitettiin
tamperelainen 1971 syntynyt
kuljettaja. Hänen lukemansa
oli 0,42 promillea.
Katse lompakkoon
Vammalan poliisi kehottaa ih-
misiä pitämään hyvää huol-
ta lompakoistaan asioidessaan
kaupoissa. Viime aikoina Vam-
malassa on sattunut lukuisia
tapauksia, joissa ostoskärryistä
tai avoimista käsilaukuista on
anastettu lompakko.
Oppositiorintama yrittäjissä
Paavo Hakala saa haastajan
irkanmaan Yrittäjien pu-
heenjohtajana jatkaa edel-
leen tamperelainen toimitus-
johtaja Mauri Kivistö. Hänen
paikalleen pyrkinyt Vamma-
lan Yrittäjien puheenjohta-
ja Paavo Hakala hävisi Kivis-
tölle äänestyksessä 22-78, yk-
si hylätty. Hakalaa ei valittu
myöskään hallitukseen, vaan
valituksi tuli vammalalainen
toimitusjohtaja Veijo Hukka-
nen. Syyskokous pidettiin 22.
marraskuuta Tampereella.
Paavo Hakala on tapah-
tuneesta närkästynyt, ja tä-
mä näkynee myös huomenna
torstaina pidettävässä Vam-
malan Yrittäjien syyskokouk-
sessa, jossa paikallishallituk-
sen lisäksi valitaan yrittäjien
puheenjohtaja. Paavo Hakala
on Vammalan Yrittäjien pit-
käaikainen puheenjohtaja yh-
täjaksoisesti jo vuodesta 1987.
Hakala on valittu tehtävään-
sä perinteisesti yksimielises-
ti, mutta nyt hänelle on tiettä-
västi ilmestynyt haastaja, joksi
veikataan toimitusjohtaja Ta-
pani Matintaloa.
Vammalan Yrittäjien yk-
simielinen hallituksen esitys
syyskokoukselle Pirkanmaan
Yrittäjien hallituksen puheen-
johtajaksi oli Paavo Hakala,
evästyksin että ellei häntä va-
lita puheenjohtajaksi, Hakala
valittaisiin hallitukseen. Kävi
kuitenkin niin, että kun pu-
heenjohtajasta oli äänestetty ja
Kivistö voittanut, Pirkanmaan
Yrittäjien vaalivaliokunnan
tamperelaisjäsenet ilmoittivat
ennen valintaa, että Vamma-
lan Yrittäjien virallinen esitys
ei käy vaan hallitukseen vali-
taan Veijo Hukkanen, joka on
ollut Pirkanmaan Yrittäjien
hallituksessa jo yhden kauden
ja myös työvaliokunnan jäsen.
Paavo Hakala ei äänestyttänyt
asiasta. - Se olisi ollut turhaa,
sanoo Hakala.
Veijo Hukkanen valittiin
ensimmäiselle kaudelleen eli
vuosiksi 2006 ja 2007 Pirkan-
maan Yrittäjien hallitukseen
Vammalan Yrittäjien yksimie-
lisestä esityksestä. Paavo Ha-
kala ei työkiireiltään tuolloin
voinut asettua ehdokkaaksi.
Muuten hän on ollut tätä en-
nen Pirkanmaan hallituksen
jäsen yhteensä 12 vuotta. Vei-
jo Hukkanen ei ole ollut Vam-
malan yhdistyksen hallituksen
jäsen kuluvana vuonna, mut-
ta sitä ennen parikymmentä
vuotta.
Pirkanmaan Yrittäjien syys-
kokouksessa edellisen kauden
varapuheenjohtajia kukaan ei
käynyt haastamaan. Varapu-
heenjohtajina jatkavat Veikko
Kiili Mouhijärven Yrittäjistä,
Kari Tolonen Lempäälän Yrit-
täjistä ja Janne Vuorinen Ne-
kala-Koivistonkylän Yrittäjis-
tä.
Seuraavan kauden vah-
vistetussa toimintasuunni-
telmassa todettiin maamme
nykyisen hallituksen saavan
kannatusta veronkevennyslin-
jauksilleen. Alueellisena haas-
teena toimintasuunnitelmassa
on kirjattuna Pirkkalan lento-
kentän kehittäminen. Logistii-
kalla on kaikkiaan merkittävä
rooli pirkanmaalaisten yritys-
ten toiminnalle.
Toimintasuunnitelmassa
on myös kohdennettu erityi-
sen paljon mielenkiintoa nuo-
ria ja uusia yrittäjiä kohtaan.
Tulevaisuuden Suomi ei me-
nesty kilpailussa ilman teki-
jöitä, ei myöskään ilman ris-
kinottajia, siis yrittäjiä.
Järjestön näkyvyyttä ja vai-
kuttavuutta halutaan paran-
taa Parasta palvelua Pirkan-
maalta -hankkeella. Sen pää-
tarkoituksena on tuoda esiin
palvelujen merkitys yritysten
kasvun vahvistajana ja alueen
menestyksen turvaajana. Li-
säksi aktivoidaan maakunnan
eri tahoja toimimaan uutta
luovan ja laadukkaan palvelu-
liiketoiminnan kehittämiseksi
Pirkanmaalla.
Pirkanmaalaisten yrittäjien
ja pk-yritysten yhteistyötä ja
verkostoitumista parannetaan
esimerkiksi luomalla uusia
alihankinta- ja yhteistyösuh-
teita. Yritysten ja koko maa-
kunnan etuja palvelee myös
se, jos kuluttajat, yritykset ja
julkinen sektori käyttävät en-
tistä enemmän pirkanmaa-
laisten yritysten palveluja.
Veijo Hukkanen vastaa
Veijo Hukkanen oudok-
suu Paavo Hakalan Yrittäjien
verkkosivuilla häneen osoitta-
maa arvostelua. - Minun mie-
lestä Hakala käyttäytyi eri-
tyisen oudosti, koska hän ei
asettunut hallituksen jäsenen
vaaliin, jos oli itse mielestään
Vammalan Yrittäjien ainoa
ehdokas. Vaalivaliokunta eh-
dotti kuitenkin minua, mutta
Hakala vetäytyi tällöin ehdok-
kuudesta. - Miinusta asia olisi
pitänyt äänestyttää koska eh-
dokkaita oli kaksi ja varsinkin
kun Hakala on nyt nostanut
asiasta hälyn.
Syyskokouksella on oikeus valita tehtäviin keitä tahansa,
on heitä ehdotettu tai ei, sanoo Veijo Hukkanen.
Paavo Hakala ei äänestyttänyt Tampereella hallituspaik-
kaansa. - Se olisi ollut turhaa, hän sanoo.
Vammalassa Sastamala-
ja uimahallibudjetti...
Jatkoa sivulta 5
Vuokratalot myyntiin
Vuokratalojen kunnostukset
poistetaan investointiohjelmas-
ta, koska vuokra-asuntokan-
ta siirretään ulkoiselle vuokra-
asuntojen ylläpitäjälle. Suunni-
telmavuosille tulevat myös kau-
pungin vuokra-asuntokannan
myymisestä syntyvät tulot.
Hopun vanhainkodin keit-
tiön muutostyöt myöhenne-
tään ohjelmakauden ulkopuo-
lelle vuodelta 2015 (800 000
euroa). Stormin opetuskeskus
sisältyy suunnitelmaa vuosille
2012-2013 (5,3 miljoonaa eu-
roa, nettomeno 3,2 miljoonaa
euroa). Hankkeen toteuttami-
nen edellyttää valtionosuuden
saamista. Sen sijaan Karkun
koulun 630 000 euron inves-
toinnit eivät sisälly ohjelman.
Kirjan keskus -hanketta ke-
hitetään kunnostamalla kau-
pungin hankkimaa Bäckma-
nin kiinteistöä.
Talonrakennuksen ylläpi-
toinvestointien tasoksi on mer-
kitty 550 000 euroa vuodessa.
Säästö on 50 000-100 000 eu-
roa vuodessa. Maanostoihin on
varauduttu ensi vuonna, koska
kaupungilla on vireillä useita
kauppaneuvotteluja. Maanhan-
kintaan onmerkitty 400 000 eu-
roa vuonna 2008 ja sen jälkeen
100 000 euroa vuosittain.
Yli miljoonan
tasapainotus
Kaupunginhallitukselle maa-
nantaina esitetty talousarvio-
ehdotus sisältää 1,1 miljoonan
euron käyttötalouden tasapai-
notukset. Esityksessä netto-
menot ovat 66,6 miljoonaa eu-
roa. Kasvua Suodenniemen ja
Vammalan vuoden 2006 yh-
teenlasketuista tilinpäätöslu-
vuista on 4,9 miljoonaa euroa
(7,9 prosenttia) ja vuoden 2006
talousarvioista 6,3 miljoonaa
euroa (10,5 prosenttia).
Kunnallisvero
19 prosenttia
Tulorahoitus perustuu 19 pro-
sentin kunnallisverolle sekä
valtion budjetin mukaisille
kuntakohtaisille valtionosuus-
laskelmille.
Verotulojen kasvu vuoden
2007 talousarviosta on 1,8
miljoonaa euroa (4,5 prosent-
tia) ja valtionosuuksien kasvu
3,4 miljoonaa euroa (13,2 pro-
senttia). Talousarvion lukui-
hin sisältyy palkkaratkaisuun
liittyvä valtionosuuksien ko-
rotus, joka on arviolta 0,5 mil-
joonaa euroa.
Teknisen lautakunnan ja
liikelaitosten esityksissä rahoi-
tusosuuksilla vähennetyt net-
toinvestoinnit vuodelle 2008
olivat alun perin 9,5 miljoo-
naa euroa. Käyttöomaisuuden
myyntituottoja arvioitiin ker-
tyvän 0,2 miljoonaa euroa.
Talousarvioesityksessä net-
toinvestointien määrä on 9,1
miljoonaa euroa, josta Hopun
kuntoutusyksikkö on 2,4 mil-
joonaa euroa ja Lounais- ja
Luoteis-Pirkanmaan vesihuol-
tohanke 3,6 miljoonaa euroa.
Vuosien 2008-2012 inves-
tointiohjelma sisältää yhteen-
sä 33,4 miljoonan euron net-
toinvestoinnit eli keskimäärin
6,7 miljoonaa euroa vuodessa
vuodessa . Käyttöomaisuuden
myynnistä saatavat tuotot ovat
samalla ajanjaksolla yhteensä
2,5 miljoonaa euroa.
Vuosikate 5,4 miljoonaa
Vuoden 2008 tuloslaskelman
vuosikate on 5,4 miljoonaa
euroa ja ylijäämä 1,7 miljoo-
naa euroa.
Investointeja jää rahoitetta-
vaksi vuosikatteen jälkeen 3,4
miljoonaa euroa, josta miljoo-
na euroa katetaan rahavaroista
ja 2,4 miljoonaa euroa lainan-
otolla. Vammalan lainamäärä
on vuoden 2008 lopussa 33,7
miljoonaa euroa. Suunnitelma-
vuosien käyttömenojen kasvuk-
si on arvioitu sisäasiainministe-
riön peruspalvelutarkastelun
pohjalta 5,1 prosenttia ja vero-
tulopohjan ja valtionosuuksien
kasvuksi 3,4 prosenttia.
Muutoksia
kaupunginhallituksessa
Kaupunginhallitus pienensi ta-
lousarvion käyttötalouden net-
tomenojamaanantaina: erikois-
sairaanhoito 116 000 euroa, Sa-
spe 191 000 euroa (tarkistettu
palvelusopimus ja Saspen ulko-
puolisista ostoista tarkennettu
arvio) ja liikenneväylät 300 000
euroa (senioritalojen myynti-
tulo).
Näin käyttötalouden netto-
menot kasvoivat: yhdyskunta-
huolto 10 000 euroa (asema-
kaavoitusohjelman kohteita ei
myöhennetä) ja perusopetus 50
000 euroa (tuntikehys). Käyt-
tötalousmenojen vähennys on
yhteensä 547 000 euroa.
Investointeihin tuli lisäys:
uudet kaava-alueet, Lammas-
mäentie 160 000 euroa.
Muutosten jälkeen vuosi-
kate on 5 979 000 euroa ja yli-
jäämä 2 224 000 euroa. Brut-
toinvestoinnit ovat 9 713
000 euroa ja nettoinvestoin-
nit 9008000 euroa.
Vammaskosken erityiskoulu lakkaa
Vammalan sivistyslautakunta
esittää kaupunginhallitukselle
ja edelleen -valtuustolle, että
Vammaskosken erityiskoulu
lakkautetaan ensivuoden elo-
kuun alusta lukien.
Vammaskosken erityis-
koulu on toiminut osana
Muistolan koulurakennuk-
sessa toimivaa koulukoko-
naisuutta. Tähän kokonai-
suuteen liitettiin elokuun
alusta 2005 myös siihen asti
Hopun koulurakennukses-
sa toiminut vammaisten eri-
tyisopetus.
Peruskorjattu Muistolan
koulurakennus on kokonai-
suus, johon mahtuu kaksi-
toista vuosiluokkien ensim-
mäisestä kuudenteen pe-
rusopetusryhmää ja pääosa
Vammalassa tarvittavista eri-
tyisopetuksen pienryhmistä,
erityisluokista, joten Vam-
maskosken erityiskoulu voi-
daan täysin palvelleena lak-
kauttaa.
Molemmilla kouluilla oli
oma rehtori 1.11.2000 asti, jol-
loin Muistolan koulun rehtori
Jouni Inna siirtyi koulunjoh-
taja Seppo Aakkulan jälkeen
johtamaan Varilan koulua.
Samasta ajankohdasta lukien
Vammaskosken koulun reh-
tori Mauri Esko ryhtyi hoita-
maan myös Muistolan koulun
rehtorin tehtäviä. Eskolle on
myönnetty eläkeiän täyttymi-
sen vuoksi ero rehtorin virasta
1.7.2008 alkaen.
Mikkolan perinnöllä
rahoitetaan Hopun
kuntoutuskeskusta
Perillisittä vuonna 2002 kuol-
leen Matti Johannes Mikkolan
jäämistöstä on valtio Vamma-
lan kaupungin anomuksesta
luovuttanut kaupungille Kau-
kolan kylässä sijaitsevan Mik-
kolan tilan talouskeskuksen
rakennuksineen ja pihapiirei-
neen.
Talouskeskukselle ei kau-
punki löytynyt käyttöä, jo-
ten se on myyty viime kesänä.
Saatu kauppahinta, 45 000 eu-
roa, käytetään kaupunginhal-
lituksen maanantaina teke-
mällä päätöksellä Hopun van-
hainkodin kuntoutusyksiköön
rakentamiseen.
Palvelusäätiö rakentaa vammaisille
palvelutalon Vammalaan
Kaupunginhallitus päätti maa-
nantaina, että Vammalan kau-
punki osallistuu perusturva-
lautakunnan ehdotuksen mu-
kaisesti Kehitysvammaisten
palvelusäätiön asumispalve-
luiden rakentamishankkee-
seen ja selvittää asumispalve-
luiden tarpeessa olevat asiak-
kaat. Rakennuspaikka sijaitsee
Aarnontien varrella.
Perusturvalautakunta kilpai-
lutti kehitysvammaisten ympä-
rivuorokautiset asumispalvelut
heinä-elokuussa 2007. Kilpai-
lutuksen kohteena oli sekä itse
yksikkö että siinä järjestettävä
toiminta. Perusturvalautakunta
päätti kuitenkin kokouksessaan
29.8. olla hyväksymättä yhtään
tarjouskilpailussa annettua tar-
jousta, koska annetut tarjouk-
set eivät ole vertailukelpoisia.
Lisäksi perusturvalautakunta
päätti kilpailuttaa uudelleen ke-
hitysvammaisten ympärivuoro-
kautiset asumispalvelut.
Päätöksen jälkeen perustur-
vajohtajaan otettiin yhteyttä
Kehitysvammaisten palvelusää-
tiöstä ja esitettiinmahdollisuut-
ta rakentaa heidän toimestaan
kehitysvammaisten palveluyk-
sikkö Vammalaan. Säätiö vas-
taisi rakentamisesta ja siitä ai-
heutuvista kustannuksista. Pal-
velusäätiöllä on mahdollisuus
saada valtion asuntorahastolta
(ARA) avustusta yksikön ra-
kentamiseen. Vammalan kau-
punki kilpailuttaisi yksikön val-
mistuttua palveluntuottajan.
Kehitysvammaisten pal-
velusäätiön johtaja Markku
Virkamäki kävi esittelemässä
suunnitelmaa ja Kehitysvam-
maisten palvelusäätiön toimin-
taa perusturvalautakunnan ko-
kouksessa. Palvelusäätiön ar-
vion mukaan asumisyksikön
rakentaminen voitaisiin mah-
dollisesti aloittaa jo loppusyk-
systä 2008, jos ARA:n avustus
rakentamiseen myönnetään.
Aloitusajankohtana parem-
pi olisi kuitenkin kevät 2009,
jolloin yksikön suunnitteluun
jäisi enemmän aikaa. Mikäli
rakentaminen aloitettaisiin jo
syksyllä 2008 olisi yksikkö val-
mis loppukeväästä 2009. Myö-
hemmin aloitettaessa yksikkö
olisi valmis loka-marraskuussa
2009. Alustavan suunnitelman
mukaan yksikköön tulisi 12-15
asumispalvelupaikkaa.
Vammalaan on jo useam-
man vuoden yritetty saada
kehitysvammaisten asumis-
palveluja tarjoava yksityisen
palvelun tuottaja. Asumispal-
veluiden lisääminen ja kehit-
täminen mahdollistaisivat ny-
kyistä avohuoltopainotteisem-
man ja tarkoituksenmukai-
semman palvelutarjonnan.
Kehitysvammahuollon pal-
veluiden piirissä olevia kehi-
tysvammaisia asuu Vamma-
lassa itsenäisesti 17, kotona
vanhempiensa kanssa yhteen-
sä 54, joista 26 on täysi-ikäisiä,
laitoshoidossa 19, erityishuol-
topiirien asumispalveluissa 12,
yksityisissä asumispalveluissa
6 ja perhehoidossa 5. Monien
kotona asuvien täysi-ikäisten
kehitysvammaisten hoidosta
vastaa heidän vanhempansa ja
vanhempien ikääntyessä syn-
tyy tarvetta palveluiden järjes-
tämiseen kodin ulkopuolella.
Tällä hetkellä asumispalvelui-
hin odottaa kolme kotona asu-
vaa täysi-ikäistä kehitysvam-
maista. Lisäksi Ylisen kuntou-
tuskeskuksessa laitoshoidossa
olevista asukkaista osa sel-
viäisi myös asumispalveluissa.
Arvion mukaan laitoshoidosta
voitaisiinkin siirtää 4-5 henki-
löä asumispalveluihin.
Vammalan kaupunki
vastustaa Tampereen
jätevesien laskuaikeita
Vammalan kaupunki on huo-
lissaan erityisesti Pirkanmaan
keskuspuhdistamon vesistö-
vaikutuksista.
YVA-ohjelmassa vesistö-
vaikutusten arviointi esitetään
alueellisesti ja sisällöltään sup-
peasti viitaten tekeillä oleviin
asiakirjoihin.
Kaupunginhallitus antoi
maanantaina lausunnon, jos-
sa se toteaa, että vesistövaiku-
tukset tulisi selvittää vaihto-
ehtoisten purkupaikkojen ala-
puolella Kokemäen vesistössä
ainakin Pirkanmaan ja Sata-
kunnan rajoille asti. Samoin
tulisi selvittää puhdistamon
normaalin toiminnan aikaiset
ja lisäksi erityisesti mahdolli-
sessa häiriötilanteessa synty-
vät riskit purkuvesistölle.
Kaupungin lausuntoa Tam-
pereen Veden Pirkanmaan
keskuspuhdistamohankkeen
ympäristövaikutuksista on
pyytänyt Pirkanmaan ympä-
ristökeskus. Ohjelmassa on
esitetty vaihtoehtoiset jäteve-
den kalliotunneli- ja viemä-
rilinjat sekä puhdistetun jäte-
veden vaihtoehtoiset purku-
paikat.
Keskuspuhdistamon vaih-
toehtoisia sijoituspaikkoja on
kaksi; Pirkkalan lentokentän
pohjoispuoli ja Nokian Kouk-
kujärvi, joilla on kuitenkin
yhteiset kolme vaihtoehtoista
purkupaikkaa: Kulovesi sekä
Nokianvirran ja Selkäsaaren
välinen alue Rajasalmen sillan
molemmin puolin.
Keskuspuhdistamon liitty-
jämääräksi on arvioitu mitoi-
tusvuonna 2040 noin 460 000
asukasta.
Lausunnossaan Pirkan-
maan alueellisesta vesihuol-
lon kehittämissuunnitel-
masta vuonna 2005 Vamma-
lan kaupunki on ilmoittanut
vastustavansa sellaista jäte-
vesien käsittelyvaihtoehtoa,
jossa Pirkanmaan keskeis-
ten alueiden jätevesien pur-
kupaikka sijoitettaisiin No-
kianvirran alapuoliseen ve-
sistöön.
Keskitetyssä jätevesien
käsittelyvaihtoehdossa pur-
kuvesistönä tulee olla Pyhä-
järvi, jolloin puhdistamon
kuormittava vaikutus ha-
jaantuu riittävän laajaan ve-
sistöön.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32