Page 16 - Alueviesti_50_2007

16 Keskiviikko joulukuun 12. 2007
Onnen lahja tuo joulun
kehitysmaan lapselle
Moni suomalainen pähkäilee
pian, mitä antaa joululahjak-
si läheiselle, jolla on jo lähes
kaikkea.
Suomen Lähetysseura tar-
joaa vaihtoehdoksi Onnen
lahjaa. Sen avulla lahjan anta-
ja ilahduttaa paitsi läheistään
myös kaukana asuvaa lähim-
mäistä.
Kehitysmaan lapsi pääsee
kouluun, saa puhdasta vettä,
rokotuksen tarttuvia tauteja
vastaan tai ilon käydä pyhä-
koulua. Tai hänen perheensä
saa kaksi lammasta toimeen-
tulonsa tueksi.
Onnen lahjat ovat esimerk-
kejä Suomen Lähetysseuran
todellisista avustushankkeis-
ta. Onnen lahjan tuki ohjau-
tuu valinnan mukaan tervey-
denhuoltotyölle, koulutuksen
edistämiseen, kehitysyhteis-
työlle tai seurakuntatyölle ke-
hitysmaissa.
- Onnen lahjoilla vastaam-
me ihmisten tarpeisiin sekä
täällä kotimaassa että kehitys-
maissa. Ihmiset ovat usein ky-
selleet, onko meillä tarjota tä-
män tyyppisiä lahjoja. Nyt on,
Suomen Lähetysseuran yhte-
yspää1llikkö Janne Ropponen
toteaa.
Onnen lahjat ovat hänen
mukaansa saaneet jo ensim-
mäisinä viikkoina myönteis-
tä palautetta varsinkin seura-
kunnista.
Lampaat maksavat 50 eu-
roa, koulukirjat 20 euroa, ro-
kote 10 lapselle 20 euroa, puh-
das vesi 20 euroa ja vuoden
pyhäkoulun kustantaa 20 eu-
rolla.
Sähköinen tai
perinteinen lahjakortti
Onnen lahja sopii lahjaksi
niin jouluna, ystävänpäivä-
nä, syntymäpäivänä, valmis-
tumisjuhlassa kuin äitien- tai
isänpäivänä.
Onnen lahjoja voi ostaa
nettiosoitteessawww.onnen-
lahjat.!. Onnen lahjan voi
maksaa verkkopankin kaut-
ta. Maksun jälkeen voi valita,
lähettääkö lahjakortin sähkö-
postitse vai tilaako lahjakortin
kotiin postitse niin, että voi
kirjoittaa tervehdyksen oma-
kätisesti ja antaa lahjan henki-
lökohtaisesti.
Perheelle voi lahjoittaa lampaan 50 eurolla. Kuva: Pek-
ka Harne.
Marttojen vinkki:
Suunnitelmallisuus
vähentää joulustressiä
Jouluun on enää pari viikkoa aikaa.
Moni perheenäiti potee stressiä teke-
mättömistä töistä: piparien leipomi-
sesta, kaappien siivouksesta ja lahjojen
hankinnasta. Joulupukki harvemmin
kurkistaa kaapinovien taakse, joten
ehkä on syytä antaa itselleen hieman
armoa. Joulu on ennenkin tullut, vaik-
ka joka nurkkaa ei olisikaan kiillotet-
tu. Myös Martat kannustavat stressit-
tömään jouluun.
Suunnitelmallisuus vähentää jou-
lustressiä. Tee lista joulun töistä.
Mieti, onko kaikki tarpeen. Voisit-
ko tehdä ja hankkia vähemmän?
Kysy perheenjäseniltäsi tai ystävil-
täsi, mikä heille on tärkeintä jou-
lussa. Toteuta yksi toive jokaisel-
ta.
Joululahjaksi voi antaa aikaa ja
elämyksiä. Lupaudu esim. pese-
mään ikkunoita, olemaan lasten-
vahtina, tekemään lumitöitä…
Elokuva- ja teatteri-ilta tai jää-
kiekko-ottelu ilahduttaa sekä an-
tajaa että saajaa.
Älä osta lahjoja yli varojen tai luo-
tolla.
Siisti koti tuo juhlan. Älä kuiten-
kaan liioittele joulusiivouksessa.
Jos pidät askartelusta, etsi ennen
lumen tuloa metsästä materiaalia
jouluisiin koristeisiin.
Jouluvaloja ei kannata pitää koko
ajan päällä. Sammuta valot yöksi
ja valoisan ajaksi.
Tärkeämpää on, mitä syöt uuden
vuoden ja joulun välillä kuin se,
mitä syöt joulun ja uuden vuoden
välillä.
Joulu voi olla vaatimaton tai ylen-
palttinen, harras tai riehakas –
pääasia on, että siitä nauttii.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Painonvartijan joulu
ei ole pelkkää kieltäytymistä
Laihduttajankaan ei tarvit-
se kieltäytyä jouluherkuista,
mutta runsaan ruokatarjon-
nan kohdalla voi tehdä valin-
toja. Jos joulusyömiset ja -juo-
miset aloittaa jo pikkujoulu-
kauden alussa, vuoden vaih-
teeseen mennessä ehtii kiloja
kertyä. Herkuttelu on vain yk-
si joulun nautinnoista ja ma-
kuaisti vain yksi viidestä ais-
tista.
Painonhallinnan kannal-
ta on tärkeää rajata joulu sen
oikeaan ajankohtaan - aattoon
ja juhlapyhiin. Jos herkuttelee
vain kolme varsinaista päivää
eikä ahmi kaikkia mahdollisia
juhlapöydän antimia, ylimää-
räisiä kiloja ei tarvitse pelätä.
-Kolmen päivän herkuttelu
tuskin kaataa kenenkään pai-
nonhallintaa, varsinkin kun
perinteinen suomalainen jou-
luruoka laatikoineen ja kaloi-
neen sopii hyvin laihduttajan
ruokavalioon. Jos taas aloittaa
suklaan, piparien ja juustojen
kaltaisten jouluherkkujen na-
postelun glögin kera jo mar-
raskuun alussa, ylimääräisiä
kiloja on todella vaikea vält-
tää, Painonvartijoiden ryh-
mänohjaaja Susanna Nyman
varoittaa.
Valikoiden ja nauttien
Jouluherkuttelu kannattaa siis
rajata paitsi ajallisesti, myös
laadullisesti. Jouluruokia ei
pidä syödä vain tavan vuoksi,
vaan valita joukosta ne, joista
eniten pitää.
-Jos ei esimerkiksi pidä jou-
lutortuista, niitä on turha syö-
dä vain siksi, että ne kuuluvat
jouluun. Joulupöydän voi ra-
kentaa aineksista, joista itse
todella pitää, Susanna Nyman
vinkkaa. -Perheessä esimer-
kiksi jokainen voi valita kolme
lempiruokaansa, jotka ehdot-
tomasti haluaa joulupöytään.
Kun keskittyy muutamaan
jouluherkkuun, ja syö ne hi-
taan nautinnollisesti, syömi-
nen kohtuullistuu. Aterioiden
välistä napostelua kannattaa
välttää joulunakin ja säilyttää
ruokarytmi niin, että syö kun-
nolla 3–4 kertaa päivässä. Tut-
tu lautasmalli on hyvä ohje-
nuora joulupöydässäkin.
Paitsi ruoka, myös hyvä
juoma kuuluu joulupöytään, ja
sen myötä kalorimäärät voivat
huomaamatta kohota huimas-
ti. Alkoholin kulutusta kan-
nattaa siis tarkkailla myös pai-
nonhallinnan näkökulmasta.
Lasillinen (12 cl) punaviiniä
sisältää 90 kaloria, pullo kes-
kiolutta 120, lasillinen liköö-
riä tai konjakkia (4 cl) 90-120
kaloria. Jouluun ja pikkujou-
luun kuuluvan glöginkin voi
valmistaa monin eri tavoin ja
siten vaikuttaa myös sen kalo-
rimäärään.
Kevyitä lahjoja ja
hyötyliikuntaa
Ruokalahjaksi ei myöskään
tarvitse kääriä turhia kalorei-
ta. Perinteisen suklaarasian
sijaan voi ilahduttaa mauste-
valikoimalla, pullollisella bal-
samiviinietikkaa tai purkilli-
sella itse säilöttyjä sieniä. -Jos
haluaa pysytellä suklaassa, voi
suuren suklaarasian korva-
ta muutamalla käsintehdyllä,
kauniiseen rasiaan pakatulla
konvehdilla, Susanna Nyman
ehdottaa.
Herkuttelun vastapainok-
si on hyvä lisätä liikuntaa. Sii-
hen joulunaika tarjoaa monta
mahdollisuutta; kauppakassit
voi kantaa kotiin ja joulusiivo-
us tai lumityöt kannattaa ot-
taa hyötyliikunnan kannalta.
Välipäivinä ehtii sohvalla ma-
koilun lisäksi mainiosti lasten
kanssa luistelemaan ja pulk-
kamäkeen tai puolison kanssa
reippaalle kävelylenkille.
-Joulusta pitää nauttia,
mutta kaikkia nautintoja ei
tarvitse kierrättää suun kaut-
ta. Joulun aistii myös tuoksu-
jen sekä kuulo-, näkö- ja tun-
toaistin avulla, Susanna Ny-
man muistuttaa.
Joulutorttujakin voi tuunata
Vaikka kiire lisääntyy, on lei-
pominen edelleen monelle
suomalaiselle mieluista ajan-
vietettä. Erityisesti joulun ai-
kaan pölyttyneetkin kaulimet
kaivetaan esiin ja joulupöy-
tään loihditaan tortut ja pipa-
rit. Perinteisten jouluherkku-
jen tuunaus on uusin leivon-
tatrendi.
Joulunaika tuo tutut tuok-
sut keittiöön. Joululeivonnai-
set, kuten joulutortut, leivo-
taan yhä kotona, vaikka kau-
pat myyvät myös valmiita
herkkuja. Monen ihmisen jou-
lun pelastavat valmiit taikinat,
joiden avulla kokematonkin
joululeipuri onnistuu loihti-
maan perinteiset leivonnaiset.
Yksi joulun suosituimmista
herkuista on perinteinen jou-
lutorttu. Kokki Sami Garam
arvaa syyn tortun suosioon.
-Eiköhän yksi suurin syy ole
siinä, ettei torttuja saa muina
vuodenaikoina. Laatikkojen ja
kinkun tapaan myös joulutor-
tut kuuluvat olennaisesti jou-
luun – ja vain siihen.
Koska joulutortuissa täy-
te on sivuosassa, on tai-
kinan va-
litse-
minen tärkeää. Lehti-, tort-
tu- ja voitaikinaa voi kaikkia
käyttää joululeivonnassa,
mutta vain jälkimmäinen on
leivottu voihin. Lehti- ja tort-
tutaikinat ovat siis laktoositto-
mia. -Hyvän taikinan tunnus-
merkki on kuitenkin se, että
siinä on käytetty paljon ras-
vaa ja jauhoja, Garam vinkkaa
joulukokeille.
Tuunaa torttua
täytettä vaihtamalla
Vaikka joulutorttu kuuluu
monien jouluun, löytyy joulu-
pöydästä aina muutama, jolle
luumutäyte ei maistu. Myös
perinteisten torttujen ystävät
kaipaavat joulupöytään uusia
herkkuja. Vadelma-manteli-
tortut onnistuvat kun luumu-
marmeladi korvataan mante-
lirouheella, vadelmamarme-
ladilla ja vadelmilla mauste-
tulla ranskankermalla. Sami
Garam ehdottaa joulutortun
täytteeksi syksyn sadon hedel-
miä. Hyvä täyte onnistuu esi-
merkiksi survotuis-
ta omenoista.
-Tätä voi maustaa vielä sini-
homejuustolla. Kannattaa ko-
keilla erilaisia yhdistelmiä, sen
kautta löytää uusia juttuja, Ga-
ram rohkaisee.
Myös muotoilussa
voi leikitellä
Joulutorttujen tuunauksen
ei tarvitse jäädä vain täyttee-
seen. Myös muodolla voi lei-
kitellä ja esimerkiksi pukin
lahjasäkkiä muistuttavat nyyt-
titortut syntyvät helposti ni-
pistämällä taikinaneliön päät
yhteen. Puolikuun muotoiset
tortut syntyvät omalla tort-
tumuotillaan tai leikkaamal-
la taikinasta isoja ympyröitä,
jotka täytetään ja käännetään
kahtia. Erilaiset muodot sopi-
vat myös erottelemaan eri ma-
kuiset tortut.
Kiireinen joululeipuri lei-
poo yhdestä taikinasta ison
piirakan, jonka ”kanneksi”
kaulitaan myös taikinaa. Tort-
tupiirakan voi täyttää perin-
teisellä luumumarmeladilla
tai tehdä suolaisen piirakan
esimerkiksi kinkkutäytteellä.
Vinkiksi kotikokeille: Uu-
den vuoden aikaan maistu-
vat erilaiset suolaiset herkut.
Juhlaillan pöytään sopivat fe-
takuut ja sinihomejuustotäh-
det tehdään piparkakkumuot-
tien avulla. Muotoillut taiki-
nat paistetaan uunissa, jonka
jälkeen kauniisti kohonneet
tähdet ja kuut täytetään juus-
totäytteellä.
Perintei-
sen luu-
muhi l -
lon voi
ko r v a -
ta vaikka
syksyn he-
d e lmi l l ä .
Myös muo-
doilla voi leikkiä.
Miten
jouluherkut
rantautuivat
Suomeen?
Suomessa ei ollut vielä 1800-lu-
vun puolella mitään koko kan-
saa yhdistävää jouluruokaa,
vaikka jouluna syötiin parem-
min kuin arkena. Yleistä koko
maassa oli naudan, lampaan tai
sian tarjoilu kuivattuna, savus-
tettuna tai paistettuna.
Graavilohi: Hapattamista käy-
tettiin kalan säilömisessä apu-
na erityisesti maan pohjois- ja
itäosissa 1800-luvun jälkipuo-
liskolle asti ja maan länsiosissa
1600-luvulle. Nykyinen graavi
lohi (gravad lax) -sana onmuis-
tona haudatusta hapanlohesta.
Joulukinkku: Nykyajan joulu-
kinkun yhteyksiä vanhempiin
perinteisiin ei tunneta. Kinkku
lienee kahden perinteen ristey-
tys, jossa yhdistyy herrasväen
tapa syödä possua ja kansan ta-
pa nauttia paistettua takajalkaa.
Sianliha nousi johtoasemaan
vasta 1900-luvulla esimerkiksi
1920- ja 1930-luvulla pöydässä
saattoi olla lampaanlapa.
Laatikot: Lanttu- ja peruna-
laatikko olivat uusia tulokkaita
1800-luvun lopun pitopöydäs-
sä ja niitä käytettiin harvoin ar-
kiruokana. Vanhin ja tavallisin
laatikkoruoka on perunalaatik-
ko. Vielä 1700-luvulla peltilaa-
tikko olisi ollut satumaisen kal-
lis paistoastia talonpojalle, mut-
ta 1800-luvun nykyaikainen
teollisuus mahdollisti uuden-
laisten tuotteiden ostamisen.