Page 23 - Alueviesti_1_2008

Basic HTML Version

Torstai tammikuun 3. 2008

Vammalan seudun Voima

etenee voimakkaasti toistasataa

Pauliina Parto

Erityisesti yleisurheilusta ja

hiihdosta tunnettu Vammalan

seudun Voima, tuttavallisem-

min VsV, saavuttaa tänä vuon-

na historiallisen 100 vuoden

merkkipaalun. VsV on yksi

Suomen vanhimmista urhei-

luseuroista, eikä sen tarvitse

hävetä suurempien rinnalla.

Pitkäaikainen Voima-aktiivi

Harri Ahtikoski vakuuttaa, et-

tä parhaillaan elettävästä ”vä-

likaudesta” ja huippujen puut-

teesta huolimatta seura pää-

see lähivuosina yllättämään

menestyksellään. -Meillä ei

ole koskaan ollut yhtä paljon

yhtä hyviä nuoria kasvamassa

kuin nyt.

Vammalan seudun Voima

on ollut voimakkaasti muka-

na eri aikakausien ilmiöissä.

Se on kokeillut rohkeasti eri

urheilulajeja, mutta päästä-

nyt niistä sovinnolla irti, ell-

eivät resurssit ole olleet riittä-

vät. VsV:ssä on kokeiltu yleis-

urheilun ja hiihdon rinnal-

la muun muassa voimistelua,

painia ja nyrkkeilyä. -Jalkapal-

loa pelattiin 50-luvulla, mutta

kun touhu alkoi käydä liian

suureksi, perustettiin VaPS ja

that’s it, Ahtikoski kuvailee.

Parikymmentä vuotta voimis-

saan ollut painiharrastus taas

hiipui 70-luvun puolivälissä

vetäjien puutteeseen.

Valmennustiimillä

potkua toimintaan

Vammalan on erityisen tun-

nettu lentopallokaupunkina.



Harri Ahtikoski ei vähätte-

le lentopallon tai salibandyn

mahtia, eikä suostu edes va-

littamaan, vaikka lajit ehkä

vetävätkin nuoria puoleensa

paremmin kuin yleisurheilu.

-Totta hiivatissa vetää. Sin-

ne nuoret menee, missä heil-

lä on hauskaa ja muuta väkeä

ympärillä. Ihminen on sosiaa-

linen eläin ja yleisurheilu yk-

silölaji. Ahtikosken mukaan

kunkin seuran tulee itse läh-

teä kehittämään omaa toimin-

taansa, mikäli kehitettävää

löytyy. -Pitää antaa arvo myös

muille, eikä vaan haukkua toi-

sia, jos omat rivit harvenee.

Ennen vanhaan meillä kyllä

oli helpompaa, kun Voimalla

oli monopolin asema.

Jotta urheiluseuran jäsenet

menestyvät, tarvitaan taustalle

ammattitaitoinen valmennus-

tiimi. Se on asia, johon Voima

”noin seuraavat sata vuotta”

aikoo keskittyä. Tänä vuon-

na toimintansa aloittaa eri-

tyinen valmennustiimi, johon

mukaan ovat jo lupautuneet

ainakin Rauni Suomela, Ja-

ri Aho, Ringa Junnila, Mikko

Viitamaa, Anne-Mari Finska,

Hannu Kaunisto, Jyrki Välk-

kynen, Ismo Koskinen, Kat-

riina Markkula, Teija Simola

sekä Harri Reunanen. Jouk-

koon kutsutaan myös viime

vuonna valmennusta tehneet

seuran omat nuoret kuten

Evelyn Ruz-

za. Asian-

tuntevan

t i imi n

pyrki-

my k -

senä on

s a a d a

seuran toiminta vastaamaan

valtakunnallista nykytasoa.

SM-maastoihin

1500 kilpailijaa

Vammalan seudun Voiman

juhlavuosi on todellinen seu-

ratoiminnan vuosi. -Vaativa,

sanoo Harri Ahtikoski suo-

raan.

Valmennustiimin synnyttä-

misen lisäksi seuraa työllistä-

vät erilaiset tapahtumat, jois-

ta suurin, SM-maastojuoksut,

tuo Hopun urheilupuistoon

noin 1500 kilpailijaa huolto-

joukkoineen. Toukokuun 17.

päivä nähdään mikä on taso

junnujen ja veteraanien kes-

ken, ja seuraava päivä keskity-

tään miesten ja naisten maas-

tojuoksuun.

-Tiedossa on mahtava

spektaakkeli, joka televisioi-

daan. Työtä se toki vaatii, jot-

ta saadaan liikennejärjestelyt,

majoitukset ja kaikki kuntoon.

Vammalan kaupungille pitää

osoittaa iso kiitos Hopun ur-

heilupuistoon panostamisesta,

sillä se palvelee nyt sekä juok-

su- että hiihtoratana.

Voima järjestää SM-maas-

tot yhdessä Liikuttavat ry:n

kanssa.

Lisäksi juhlavuonna kisa-

taan jo perinteiset Kesä-Ga-

mes -kisat sekä juhlavuoden

Timanttikisat. Kesällä

nähdäänmyös juh-

lakunniakierros,

johon ottaa osaa

muiden muassa

kaupunginjohta-

ja Paavo Salli.

Vammalan seudun Voiman hahmoihin kuuluvat eittämättä Albert Nuutila (vas.) ja

Harri Ahtikoski. Keihäänheittäjä Juho Pitkäkoski edustaa nuorempaa urheilijasuku-

polvea. Miesten edessä legendaariset sarvi-palkinnot sekä Paavo Nurmen patsas.

Voiman enti-

nen urheilija

Tarja Hellä-

koski (s. Nur-

minen) taiteili

vuoden 1985

Timant t i k i -

soihin sym-

paattiset ku-

tunkuvat. Ensi

kesänä samat

kuvat kutsuvat

kisaajia Vam-

malaan.

Voimakkaita vuosikymmeniä

Vammalan seudun Voi-

ma aloitti toimintansa mui-

den 1900-luvun alkupuo-

lella syntyneiden seurojen

tapaan VPK:n alaisuudes-

sa. Alun perin seuran nimi

oli Tyrvään VPK:n Voimis-

telu- ja Urheiluseura Voi-

ma. Vuonna 1917 se muuttui

Tyrvään Voimaksi, 1962 Tyr-

vään-Vammalan Voimaksi ja

lopulta 1968 se sai nykyisen

nimensä. Alkutahdit Voi-

malle lausui porilainen Vilho

Nummelin, joka innokkaana

voimistelijana sai äkkiä pu-

huttua tyrvääläiset puolel-

leen. Seuran jäsenmaksuksi

päätettiin 50 penniä.

Voiman yleisurheilu nou-

si ensimmäisten kymmenen

vuoden aikana melkoisen hy-

välle tasolle. Ensimmäiset SM-

mitalit seuraan saatiin jo 1911,

kun Yrjö Taipale yllätti kaikki

sijoittumalla Kalevan Kisois-

sa sekä 5000 että 10 000 met-

rin juoksuissa kolmanneksi.

Hänen saavutuksensa oli niin

merkittävä, että maan yleisur-

heilun johtopiireissä Taipale

mainittiin jopa yhtenä olym-

piaehdokkaana.

Samana vuonna seuralle

selvisi, ettei aiemmin urhei-

lukenttänä toiminutta toria

voida enää kauaa käyttää uu-

den kivisillan rakentamisen

johdosta. Katseet käännettiin

kohti Kaalisaarta. Rakennus-

lupa heltisi vuonna 1913 ja

työt aloitettiin vuotta myö-

hemmin.

Lievästi

sanoen kuollutta

Vaikka Voiman toiminta käyn-

nistyikin myötäisessä tuulessa,

ei toisen vuosikymmenen al-

ku ollut yhtä suotuisa. Voima

erosi VPK:n yhteydestä vuon-

na 1917 ja voimisteluharjoi-

tukset lopetettiin 1918. Sodan

jälkeen harrastus aloitettiin

uudelleen, mutta osanotto oli

varsin laimeaa.

Jatko ei näyttänyt valoisam-

malta, sillä sihteerinä toiminut

Heikki Veckström kirjasi pöy-

täkirjaan vuonna 1924 seuran

toiminnan olleen ”lievästi sa-

noen, kuollutta”.

1920-luvun lopulle kään-

nyttäessä alkoi pitkän suvan-

tokauden jälkeen toinen yllät-

tävän menestyksekäs ajanjak-

so. Jouko Norén nappasi 1938

Pariisissa seuran toistaiseksi

ainoan EM-mitalin. Kolmi-

loikkaajan hopeamitali irto-

si kilpailusta tuloksella 14,95.

Kotona miehen loikka kantoi

vielä pidemmälle, lukemaan

15,02. Jo ennen Norénin EM-

mitalia seura oli saanut en-

simmäisen suomenmestarin-

sa, kun Heikki Mäkinen hyp-

päsi kolmiloikassa kultaa.

Myös hiihtoharrastus osoit-

ti taantuman jälkeen elpymi-

senmerkkejä, kun uusi vapaan

hiihtotavan tyyli alkoi kiin-

nostaa nuorukaisia. 30-luvul-

la Voimassa kokeiltiin uusina

lajeina pesäpalloa ja suunnis-

tusta sekä mäenlaskua, joka

innosti harrastamaan Tyrvääl-

le 1932 rakennetun hiihtomä-

en johdosta.

Niin ikään 30-luvulla käyn-

nistyi vielä tänäkin päivänä

jatkuva Triangeliottelujen sar-

ja yhdessä Lauttakylän Lu-

jan ja Kokemäen Kova-Väen

kanssa.

Naisosasto heräsi

henkiin

40-luvulta eteenpäin Voiman

toiminta vilkastui edelleen.

Uusia lajeja, kuten nyrkkei-

ly ja suunnistus, otettiin mu-

kaan ohjelmaan. Hiihto ja

yleisurheilu tuottivat jälleen

menestystä.

Naisosasto, joka perustet-

tiin heti seuran synnyttyä, oli

hiipunut vuosien saatossa,

mutta herätettiin uudelleen

henkiin vuosikymmenen lop-

pupuolella. Menestyneimpiin

Voiman naisurheilijoihin kuu-

luvat muun muassa kiekon-

heittäjä, kuulantyöntäjä Seija

Virtanen, 400 metrin juoksija

Sinikka Kyntöjärvi (nyk. Nur-

minen) sekä kestävyyspuolen

Sinikka Punto.

Kuudennella vuosikym-

menellä voimalaisnuorten

taso kohosi, ja SM-mitalit

lisääntyivät. Tytötkin pääsi-

vät tuolloin mitaleiden ma-

kuun. Erityisesti hiihto oli

laji, jossa naiset ja tytöt me-

nestyivät mainosti. Kymme-

nen vuoden aikana he toivat

seuralle 15 piirinmestaruut-

ta. Jo edellä mainittu Sinikka

Punto piti kärkisijaa hallus-

saan aina, kun olympiahiih-

täjä Toini Pöysti oli kilpailus-

ta poissa.

Vuonna 1953 Tyrvään kun-

nan rakennuttama keskus-

kenttä valmistui ja urheilijoi-

den olot paranivat huomatta-

vasti.

90-luku nuorten

menestyjien aikaa

Seitsemäs ja kahdeksas vuosi-

kymmen mentiin nekin voi-

malaisittain menestyksek-

käissä merkeissä. 70-luvulla

näytöt olivat muita satakun-

talaisia seuroja huomattavas-

ti korkeammalla. Hiihdossa

Voima nousi jopa maakunnan

kärkiseuraksi. Voiman uusi

tulonlähde, Albert Nuutilan

vetämä bingo, käynnistyi se-

kin 70-luvulla.

Keskuskentän tila alkoi

80-luvulla olla kehno, ja ki-

vikovat radat herättivät huo-

miota valtakunnallisella-

kin tasolla. Yleisurheilu eli

edelleen voimakasta aikaa,

vaikka Tarja Koskelo lopetti

uransa ja Tapio Kallio siirtyi

Helsinkiin.

90-luvulle merkittävää on

yleisten sarjojen edustajien

väheneminen. Menestystä

niittivät lähinnä nuoret 17-

22-vuotiaiden joukossa. Kes-

kusurheilukenttä uusittiin

1990, mikä paransi kilpai-

lu- ja harjoitteluolosuhteita

huomattavasti. Heti kentän

valmistumisen jälkeen Voi-

ma sai järjestettäväkseen 18-

vuotiaiden tyttöjen ja poiki-

en SM-kilpailut. Juhlavuo-

tenaan 1998 Voima järjesti

SM-viestit, joita silmälläpi-

täen keskuskentälle raken-

nettiin ajanmukainen katso-

mo.

Sata kultaa

sadassa vuodessa

Voima on saavuttanut sadan vuotensa aikana hienot sata kulta-

mitalia. Hopeaa on kertynyt 141 mitalin verran ja pronssiakin

117. Ohessa kymmenen eniten mitaleja seuraan kahminut.

NIMI

kulta hopea pronssi yht.

Minna Haronoja

Tarja Koskelo

Jonna Välimaa

Mirka Viitamaa

Mikko Viitamaa

Harri Reunanen

Tapio Kallio

Marika Jänkä

Ville-Veikko Hynninen 3

Tuula Kero

Talvella ostetaan

50 miljoonaa tulppaania

Noin 50 miljoonaa leikko-

tulppaania on aloittanut tam-

mikuun myötä tiensä suoma-

laisten koteihin ja sydämiin.

Samalla tammikuun alus-

sa vietettävä tulppaaniviikko

kääntää monen suomalaisen

odotukset kohti kevättä.

-Tulppaani on talven yli-

voimaisesti suosituin kukka.

Tammikuussa niitä ostetaan

noin 15 miljoonaa ja helmi-

kuussa yli 20 miljoonaa. Maa-

liskuun lopulle ajoittuva pää-

siäinen päättää yleensä tulp-

paanikauden. Tämän johdosta

tulppaanikausi tulee nyt ole-

maan kolmisen viikkoa tavan-

omaista lyhyempi, kertoo tie-

dotuspäällikkö Jyrki Jalkanen

Kauppapuutarhaliitosta.

Suomalaiset kuuluvat mui-

den Pohjoismaiden tavoin

maailman kärkikaartiin tulp-

paanien ystävänä. Yhteensä

Suomessa, Ruotsissa, Norjas-

sa ja Tanskassa ostetaan talvi-

kuukausina yli 280 miljoonaa

tulppaania.

-Kaikissa maissa suosion

syyt ovat samanlaisia. Tulp-

paani mielletään nimen-

omaan sydäntalven kukaksi,

se on pirteä, iloinen, värikäs

ja kaiken lisäksi tuo tuulah-

duksen keväästä talven kes-

kelle. Tulppaani on myös hy-

vin edullinen kukka, Jalkanen

muistuttaa.

Tulppaani tuo

hyvän mielen

Kauppapuutarhaliitto on sel-

vittänyt kuluttajien tulppaa-

neihin liittyviä mieltymyk-

siä ja mielikuvia. Tulppaani-

en katsotaan piristävän talvea,

vaikka ulkona olisikin joko

harmaata pimeyttä tai pauk-

kupakkaset. Etenkin ystävän-

päivän lähestyessä tulppaani-

en katsotaan olevan mitä par-

hain keino muistaa ystävää.

Kukkakimpulla saa hyvän

mielen myös itselle, sanovat

useat tutkimuksiin vastanneet

kuluttajat.

Tulppaanit viljellään pää-

osin kotimaassa, sillä vain

näin voidaan varmistaa nii-

den tuoreus ja hyvä kesto ku-

luttajan maljakoissa. Tutki-

musten mukaan kotimainen

tulppaani kestää noin 15 pro-

senttia ulkomailta tuotua leik-

kotulppaania pidempään. Tä-

mä johtuu monista tekijöistä,

esimerkiksi lyhyistä kuljetus-

matkoista, tiuhaan toistuvista

toimituksista kauppoihin, oi-

kea-aikaisesta kukan poimin-

tavaiheesta sekä kookkaiden

sipuleiden käytöstä. Lisäksi

suomalaiset viljelijät tietävät,

millaisia värejä suomalaiset

kuluttajat haluavat. Suosikki-

värejämme ovat keltaiset, pu-

naiset ja oranssit lajikkeet.

Tulppaani piristää talvea, vaikka ulkona olisikin har-

maata. Etenkin ystävänpäivän aikaan juuri tulppaanin

katsotaan olevan mitä parhain keino muistaa toista.

Page 24

Page 22

1...,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22 24