Page 26 - Alueviesti_7_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 13. 2008

Työpaikat esittelyssä

Huittisissa ura- ja rekrytointipäivä

Hanna Heino

Satakunnan ammattikorkea-

koulussa, liiketalouden ja tie-

tojenkäsittelyn toimipistees-

sä Huittisissa järjestettiin hel-

mikuun 5. päivänä Ura ja rek-

ry -tapahtuma. Tapahtumassa

esiteltiin yrityksiä ja mahdolli-

sia tulevia työpaikkoja traden-

omiopiskelijoille.

Tilaisuuden järjestelys-

tä vastasivat koulun markki-

noinnin kolmannen vuoden

opiskelijat, ja ohjaavana opet-

tajana toimi Mikko Lehtonen.

Tilaisuuden avauspuheenvuo-

ron käytti opinahjon koulu-

tusjohtaja Pirjo Heilala.

Ensimmäisenä varsinaise-

na esiintyjänä ääneen pääsi

Yrityspalvelu Enteriä edustava

Tero Patoranta. Yrityspalvelu

Enter tarjoaa aloittaville ja jo

aloittaneille yrityksille yritys-

neuvontaa yhden luukun pe-

riaatteella, eli aloittava yrittä-

jä saa periaatteessa kaiken tar-

vitsemansa avun samasta pai-

kasta. Yrityspalvelu Enterillä

on toimipisteet Huittisissa ja

Porissa. Toiminta on julkisra-



hoitteista. Tämän yhdistyksen

jäseninä on muun muassa 11

kuntaa. Jo yli 15 000 yritystä

on hyödyntänyt Yrityspalvelu

Enterin palveluita.

Pankkiala tarjoaa

työpaikkoja

Pauliina Jalonen puhui meil-

le Nordea-pankista yleisesti

ja yksikkömme alumni eli en-

tinen opiskelija Salla Hakala

omista kokemuksistaan Nor-

deassa työskentelystä. Molem-

pien puheiden perusteella on

helppo uskoa Nordean olevan

työpaikka, joka tarjoaa työn-

tekijöille hyvät edut ja etene-

mismahdollisuudet monipuo-

lisessa, kansainvälisesti toi-

mivassa !nanssipalvelukon-

sernissa. Molemmat kertoivat

pankin myös kaipaavan uusia

osaajia riveihinsä, joten sovel-

tuvalla tutkinnolla varustettu-

jen ja pankkialan työstä kiin-

nostuneiden kannattaa ottaa

yhteyttä.

Huittisten Säästöpankkia

esitteli Toivo Alarautalahti,

joka on ollut kyseisessä pan-

kissa henkilöstöpäällikkönä ja

lakimiehenä vuoden. Pankin

toimenkuvaan kuuluvat kaik-

ki pankkialan peruspalvelut.

Tämäkin pankki on kiinnos-

tunut tulevista tradenomeista

työvoimana. Lisäksi Alarau-

talahti kertoi, että tärkeintä

on työnhakijan oma asenne ja

motivaatio, muut pankkityös-

sä tarvittavat asiat ovat opetel-

tavissa.

Paikallista pankkia esit-

telivät myös Taneli Järvinen

ja Emmi Jalonen Huittisten

Osuuspankista. Molemmat

tradenomit ovat valmistuneet

Huittisista ja päätyneet nope-

asti opiskelujen jälkeen töi-

hin Osuuspankkiin. Esitte-

lyssä kuulimme Osuuspankin

tarjoavan paljon työharjoitte-

lu- ja työmahdollisuuksia tra-

denomeille.

Vuokratyön kautta

vakituiseksi

Vuokratyön puolesta puheen-

vuoron käytti Suvi Salaka-

ri Varamiespalvelu-yhtiöistä.

Tämä yhtiöketju tarjoaa hen-

kilöstövuokraus- ja rekrytoin-

tipalveluita yritysasiakkaille.

Salakari kehui yritystä myös

hyväksi paikaksi aloittaa työ-

ura, sillä vuosittain jopa 20 %

vuokratyövoimasta solmii va-

kituisen työsopimuksen toi-

meksiantajan kanssa. Lisäksi

vakituista paikkaa odotelles-

sa pääsee esittelemään omaa

osaamistaan työnantajille

vuokratyösuhteen kautta.

Kaukaisimmat puhuja-

vieraat olivat taas alumneja.

Tradenomi Sami Alppiran-

ta työskentelee nykyisin TB-

WA\PHS-ryhmään kuulu-

vassa PHS\-mainostoimistos-

sa. Tässäkin yrityksessä saat-

taisi kuulemma olla paikkoja

osaaville tradenomeille. Tra-

denomi Ari-Pekka Mononen

työskentelee Lempäälässä Te-

linemestari Oy:ssä. Hän työs-

kentelee talouspäällikkönä ra-

kennustelineitä valmistavassa

yrityksessä. Hänen työnku-

vaansa kuuluvat kaikki talous-

hallinnon työt yrityksessä.

Ari-Pekka kehui koulutustaan

hyödylliseksi ja kehotti nykyi-

siäkin opiskelijoita ottamaan

opiskelustaan kaiken irti.

Taloushallinto on

varteenotettava

vaihtoehto

Taloushallinnon työpaikois-

ta kertoi Festum Oy Poris-

ta. Yritystä esitteli Anna-Ma-

ri Rantanen, joka työskente-

lee Festum-konserniin kuu-

luvassa Festum Talouspalvelut

Oy:ssä järjestelmäkonsulttina.

Festumin työntekijöiltä edel-

lytetään soveltuvaa perustut-

kintoa, jollainen tradenomin

tutkintokin on ja sen lisäksi

kommunikaatiotaitoja, ihmis-

suhdevalmiuksia, kielitaitoa

sekä tietotekniikkataitoja.

Päivän lopuksi meille pu-

hui Heikki Mustila Keskos-

ta. Mustila on Länsi-Suomen

alueen ruokakauppojen rek-

rytointipäällikkö ja huolehtii

K-kauppiaista. Mustila kertoi

Keskon jatkuvasti uusia ih-

misiä hakevasta kauppiaskou-

lutusohjelmasta. Tähän kou-

lutukseen päästäkseen tarvi-

taan soveltuva pohjakoulutus

sekä sen lisäksi yrittäjämäistä

asennetta ja omatoimisuutta,

kaupallista ajattelutapaa sekä

aitoa halua palvella asiakasta.

K-kauppiaaksi ryhtyminen on

helpompaa ja turvallisempaa

kuin itsenäiseksi yrittäjäksi

ryhtyminen, koska Kesko tar-

joaa valmiin liikeidean ja ket-

jun vahvan tuen.

Päivän tärkein anti oli esi-

tellä opiskelijoille työpaikkoja

ja työnantajia, joihin traden-

omit mahdollisesti voisivat

tulevaisuudessa työllistyä. Li-

säksi tarkoitus oli antaa myös

alumnien, jo valmistuneiden

koulumme entisten opiskeli-

joiden, kertoa miten he ovat

työllistyneet. Koko päivä vä-

litti varsin positiivisen kuvan

työmarkkinoista tällä hetkellä.

Päällimmäiseksi jäi tunne, että

työpaikkoja on ja että me tule-

vat tradenomit olemme työn-

antajien kannalta kiinnostavia

työntekijöitä. Tästä on hyvä

jatkaa opiskelua.

Kirjoittaja on SAMK:n

Huittisten toimipisteessä opis-

keleva tradenomiopiskelija

Nordeaa esittelemässä Maria Ylitalo ja Salla Hakala. (Kuva: Nelli Aalto.)

Keskon Heikki Mustila kertoo mahdollisuuksista ryhtyä

K-kauppiaaksi. (Kuva: Nelli Aalto.)

SPOY osti

painon Kangasalta

Kangasalan Lehtipaino Oy:n

koko liiketoiminta on siirty-

nyt helmikuun alussa tehdyl-

lä kaupalla Satakunnan Paino-

tuote Oy:lle. Kaupassa Kanga-

salan Lehtipaino Oy:n hen-

kilökunta, painosopimukset

ja asiakashinnastot sekä sito-

vat tarjoukset ovat siirtyneet

SPOY:lle.

Kauppa ei koskenut toimi-

tiloja. Kangasalan Lehtipaino

Oy:n painamien lehtien tuo-

tanto on suunniteltu siirtyväk-

si asteittain Kangasalta SPOY:

n tiloihin Kokemäelle.

Sateinen tammikuu nosti

vedenpintoja Pirkanmaalla

Poikkeuksellisen lämpimän ja

sateisen sään seurauksena ovat

järvien vedenpinnat nousseet

Pirkanmaalla koko alkuvuo-

den ajan, ja vedenkorkeudet

ovatkin reilusti ajankohdan

keskiarvojen yläpuolella. Vir-

taamat ovat suuria koko Pir-

kanmaalla, ja muun muassa

Tammerkosken ja Kokemäen-

joen voimalaitoksilla on jou-

duttu juoksuttamaan vettä ohi

turbiinien.

Säännösteltyjen järvien ve-

denpinnat ovat kääntymäs-

sä laskuun kevättalvisen ve-

denpintojen alentamisen eli

kevätkuopan teon alkami-

sen myötä. Helmikuun sateet

vaikuttavat oleellisesti siihen,

kuinka suurena vedenpinnan

lasku on tulvasuojelun näkö-

kulmasta toteutettava.

Säännöstelemättömien jär-

vien vedenpintojen odotetaan

nousevan vielä jonkun ver-

ran ennen kääntymistään las-

kuun.

Jos helmi- ja maaliskuus-

sa satava lumi ei jää maahan

vaan sulaa lämpimän sään

johdosta, voi varsinainen su-

lamisvesien aiheuttama kevät-

tulva jäädä vaatimattomaksi.

Aura-auto on tiellä

turvallisuutemme takia

Aura-auton kohtaaminen var-

sinkin pimeällä tiellä vaatii

tarkkaavaisuutta.

Liikenneturva muistuttaa,

että aura-auton kuljettajan

on usein ajettava huomatta-

van keskellä tietä, voidakseen

puhdistaa myös tien keski-

osan vaarallisen lumivallin.

Aura-autoa kohdatessa on vä-

hennettävä nopeutta ja väis-

tyttävä lähelle tien reunaa sa-

malla kuitenkin varoen tien

reunassa kulkevaa kevyttä lii-

kennettä.

Mieti kaksikin kertaa,

onko ohittaminen

tarpeellista

Vuosittain sattuu muutama

paha onnettomuus, kun malt-

ti aura-auton takana ajami-

sessa on loppunut ja kuljet-

taja lähtee ohittamaan, vaik-

ka näkyvyys on lähes nollas-

sa. Erityisesti pakkaslumisina

talvipäivinä aura-auto nostat-

taa lumipilven, jonka läpi ei

voi nähdä muuta liikennettä.

Ohittamaan ei sokkona saa

lähteä, eikä ole tarvekaan, kos-

ka muutaman minuutin pääs-

tä aura-auton kuljettaja laskee

taakse tulleen jonon ohi.

Erityisen tarkkana ohitus-

tilannetta kärkkyessä on olta-

va silloin, kun aura puhdistaa

bussipysäkkialueen ja jatkaa

matkaansa samalla vauhdil-

la. Kun aura kurvaa pysäkille

vauhdilla, se ei suinkaan tar-

koita sitä, että kuljettaja tarjo-

aa tietä takaa tuleville.

Kaksiajorataisella tiellä jou-

dutaan hyvän lopputuloksen

saamiseksi käyttämään kahta

peräkkäin ajavaa aura-autoa.

Käytännössä auraus tapah-

tuu niin, että kaksi aura-autoa

ajaa peräkkäin, etummainen

aura-auto ohituskaistalla ja

jälkimmäinen oikeanpuolei-

sella kaistalla.

Jotta ajokaistojen puhdis-

taminen onnistuu riittävän le-

veältä, käytetään aura-autoissa

etuaurojen lisäksi sivuauraa.

Sivuaura on aura-auton kyl-

jessä ja leventää näin aura-au-

toa ja samalla puhdistuvaa tie-

tä noin 1,5 metriä. Sivuauran

leveyttä voidaan säätää aura-

uksen aikana portaattomasti.

Myös etuauran siipi ulottuu

vajaan metrin aura-auton ul-

kopuolelle.

Myös muilla teillä aura-au-

ton ohittaminen vaatii erityis-

tä tarkkaavaisuutta, koska au-

rauksen yhteydessä nouseva

lumipilvi estää mahdollisen

vastaan tulevan liikenteen nä-

kemisen.

Ohje

autoilijoille:

Kun saavutat kaksi peräk-

käin ajavaa aura-autoa älä

lähde ohittamaan, vaan

odota kunnes aura-au-

tojen kuljettajat viestivät

ohittamismahdollisuu-

desta käyttämällä suun-

tamerkkiä ja pudottamal-

la aurausnopeuden sellai-

seksi, että lumi ei tuiskua.

Aja riittävän kaukana

aura-autosta, jotta näet

mitä ympärilläsi tapahtuu.

Ota huomioon, että aura-

auton ajonopeus ei ole va-

kio. Aura-auto hidastaa

muun muassa alikulku-

tunneleiden kohdilla, jot-

ta lumi ei lentäisi siellä

kulkevien niskaan. Lisäk-

si aura-auto joutuu hidas-

tamaan muun liikenteen

(esim. jalankulkijat) sekä

erinäisten tierakenteiden

ja laitteiden (esim. liiken-

nemerkit) takia. Aura-au-

to päästää ohitseen taka-

na tulevat autot aika ajoin

panemalla vilkun päälle

ja jäämällä odottamaan

esimerkiksi linja-autopy-

säkille.

Kun kohtaat vastaan

tulevan aura-auton varau-

du tilanteeseen hiljentä-

mällä ajonopeuttasi, kos-

ka sivuuttaessasi aura-au-

ton näkyvyys on olematon

auran nostattaman lumi-

pilven takia.

Koulumatkat nuorten syyniin

Liikkis-kilpailussa nuoret rat-

kaisevat, miten koulumatkat

saadaan turvallisiksi, ympä-

ristöystävällisiksi ja liikuntaa

lisääviksi. Parhaat työt palki-

taan 500–1000 eurolla, jonka

nuoret voivat käyttää ideansa

toteutukseen.

-Autolla vai kävellen, kypärä

vai ilman, oikopolku vai turval-

lisempi reitti? Nämä päivittäi-

set valinnat nostetaan kilpailun

avulla esille, selventää Anu Iiva-

nainen Nuorten Akatemiasta.

Liikkis-kilpailuun voivat

osallistua kaikki nuorten ryh-

mät yläkouluista, lukioista ja

amiksista. Kilpailutyön teko-

tapa on vapaa. Säännöt saa

osoitteesta

www.nuortenaka-

temia.!/note. Kilpailu päättyy

31.3.2008.

Pirkanmaa kartoitti menestys-

tekijänsä vuoteen 2020 asti

Pirkanmaa menestyy tule-

vaisuudessa, jos maakun-

nan liikenteellistä ja logistis-

ta asemaa vahvistetaan veto-

voimatekijänä, voimavaroja

suunnataan työvoiman saata-

vuuden turvaamiseen koulu-

tusta ja esimerkiksi työperus-

teista maahanmuuttoa kehit-

tämällä.

Menestystä syntyy myös,

kun voimavaroja suunnataan

yritysten toimintaedellytysten

kehittämiseen.

Näin uskoo aluekehityk-

sen kanssa tekemisissä oleva

laaja vaikuttajajoukko Pir-

kanmaan maakuntasuunni-

telmatyön pohjaksi tehdyssä

kyselyssä.

Kyselyn kohteena olivat

mm. Pirkanmaan kunnat ja

seutukunnat, kuntayhtymät,

oppilaitokset, valtion keskus-

ja piirihallinto, muut merkit-

tävät maakunnalliset järjes-

töt ja yhteisöt sekä poliittiset

päättäjät.

Kaksivaiheisesta kyselys-

tä nousi esiin 19 kehittämisen

aihealuetta.

Näistä kaikki vastaaja-

ryhmät pitivät tärkeimpänä

liikenteellisen ja logistisen

aseman vahvistamista veto-

voimatekijänä, Pirkanmaan

keskeisen sijainnin hyödyn-

tämistä, Pirkanmaan runko-

ja muun tieverkon sekä rai-

deliikenteen kehittämistä ja

ylläpitämistä ja kaupunkiseu-

dun liikenteen ongelmakohti-

en poistamista.

Työvoiman saatavuuteen

olisi vastaajien mukaan suun-

nattava voimavaroja koulu-

tusta ja esim. työperusteis-

ta maahan muuttoa kehittä-

mällä.

Myös yritysten toiminta-

edellytyksiä tulee kehittää.

Muita tärkeitä kehittämis-

alueita vastaajien mielestä

ovat viihtyisän työ- ja asuin-

ympäristön kehittäminen,

työmatkaliikenteen sujuvuus

sekä turvallisten ja viihtyi-

sien asuinalueitten suunnit-

telu.

Kuntien yhteistyötä palve-

lutuotannossa ja kuntaraken-

teiden kehittämisessä sekä

maankäytön suunnittelussa ja

elinkeinopolitiikassa tulisi te-

hostaa.

Pirkanmaan liitto jatkaa

maakuntasuunnitelman si-

sältörungon valmistelua tu-

losten pohjalta. Sitä tullaan

työstämään vuorovaikuttei-

sesti maakunnan toimijoiden

kanssa.

Maakuntasuunnitelman

valmistelussa varaudutaan ot-

tamaan myös huomioon ke-

väällä 2008 käynnistyvä kan-

sallisen ohjelmarakenteen uu-

distamistyö.

Maakuntasuunnitelma hy-

väksytään maakuntavaltuus-

tossa vuoden 2009 aikana.

Kyselyn toteutti Pirkan-

maan liiton toimeksiannosta

Shop’In Research Oy.

Vastausten tiivistelmä löy-

tyy pdf-muodossa osoitteesta:

http://www.pirkanmaa.!/suo

mi/pdf/Pirkanmaan_menes-

tys.pdf

Painopistealueet

Kymmenen Pirkanmaan me-

nestyksen kannalta tärkeintä

kehittämisen painopistealu-

etta:

Vahvistetaan liikenteel-

listä ja logistista ase-

maa vetovoimatekijänä

Suunnataan voimavaroja

työvoiman saatavuuden

turvaamiseen koulutus-

ta ja esim. työoerusteista

maahanmuuttoa kehittä-

mällä

Suunnataan voimavaroja

yritysten toimintaedelly-

tysten kehittämiseen

Panostetaan enemmän

viihtyisän työ- ja asuin-

ympäristön kehittämi-

seen: kehitetään työmat-

kaliikenteen sujuvuutta,

suunnitellaan turvallisia

ja viihtyisiä asuinalueita

Tehostetaan kuntien yh-

teistyötä palvelutuotan-

nossa ja kuntarakenteiden

kehittämisessä

Tehostetaan kuntien yh-

teistyötä

maankäytön

suunnittelussa ja elinkei-

nopolitiikassa

Panostetaan nykyisten

vahvuuksien kehittämi-

seen

Kehittämistoiminnas-

sa otetaan huomioon il-

mastonmuutos ja energi-

an saannin turvaaminen

Suunnataan resursseja uu-

sien vahvuuksien aktiivi-

seen etsimiseen

Voimavaroja suunnataan

nykyistä enemmän kan-

sainvälistymiseen

10.

Page 27

Page 25

1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28,29,30,31,32