Page 23 - Alueviesti_10_2008

23 Keskiviikko maaliskuun 5. 2008
Huutokaupat
Kokoukset Avoimet
työpaikat
Vammala
ravitsemustyöntekijä (kesä), yö-
valvoja, kioskimyyjä/kesätyö, keit-
tiötyöntekijä, yrittäjiä, myymä-
läpäällikkö, siivooja, perushoita-
ja/lähihoitaja, tuotantotyöntekijä,
teollisuussiivooja, siivoojia kesä-
töihin, myyntineuvottelija, kone-
sähköasentaja, CNC-koneistaja,
torimyyjä, psykologi, sairaanhoi-
tajia, yhdistelmäajoneuvonkuljet-
taja, lähihoitaja, myyntiedusta-
ja, kumituotetyöntekijät/kesätyö,
suuhygienisti, kassamyyjä, optik-
ko, farmaseutteja, proviisori, joh-
tajan toimet, kesätyö/nuorisotoi-
mi, myyjä (rengasasentaja), kir-
janpitäjä
Kiikoinen
kesätyöntekijä, kunnansihteeri,
pitopalvelu-leipomo yrittäjä
Mouhijärvi
kokki, ajoneuvoyhdistelmänkul-
jettaja
Punkalidun
Friendtex-vaatemyyjä, toimisto-
työntekijä
Äetsä
kiinteistönhoitaja/rakennustyön-
tekijä, hoito- ja kasvatustyönteki-
jöitä lastensuojelulait., rakennus-
apulainen, kesätyöntekijöitä
Huittinen
tekninen johtaja, kesätyöpaikka:
taloushallinto/maatalouselinkei-
no/matkailuneuvoja, sivistyspal-
velukeskus/sosiaalipalvelukeskus/
ympäristöpalvelukeskus/puisto-
työ/vapaa-aika, projektipäällikkö,
myyntineuvottelija, kesätyö elin-
tarviketyöntekijä, matematiikan
fysiikan ja kemian lehtorin sij.,
kosmetiikan suoramyyjä, kirjan-
pitäjä, maanmittausalan opiskeli-
ja, siivooja kesätöihin, työnjohta-
ja VT8 sijaisuus, röntgenhoitajan
vuosilomasijaisuus, maatalous-
työntekijä, kahvilamyyjä, Nati-
ve english teacher, fysiikan ja ke-
mian opettaja, biologian opettaja,
kirvesmies, kokki, mansikkamyy-
jä, puutarhuri, myyntineuvotteli-
joita, sairaankuljettaja, projekti-
päällikkö, pizzanpaistaja, parturi-
kampaaja, raskaankaluston asen-
taja, kanalatyöntekijä
Vampula
työmaapäällikkö, metsäkoneen-
kuljettaja, maatalousmyyjä, rauta-
kauppamyyjä
Perunaa tuttuun tapaan tai aivan uudesti
Suomalaiselle rakas peruna on
saanut kilpailijoita, mutta pe-
runa pitää sinnikkäästi pin-
tansa. Laatu on kohentunut
eikä perunan makuun ole kyl-
lästytty. Perunasta saa niin ar-
kista kuin luksusta, tavallista
tai yllättävää, suomalaista tai
eksoottista.
Jokapäiväisessä kokkauk-
sessa perunan on joudutta-
va pöytään juohevasti. Silloin
keitetään perunat tutusti sel-
laisinaan tai kypsennetään
uunissa lohkoina. Perunaso-
se, kokonaiset uuniperunat,
ranskalaiset perunat ja valko-
sipuliperunat takaavat pientä
vaihtelua.
Perunaviikkoa vietetään
ensi viikolla. Talvisia peruna-
herkkuja maistellessa ei tu-
le ajatelleeksi, että viljelijä on
aloittanut työn nyt nautittavan
perunan hyväksi jo puolitoista
vuotta sitten.
Tällä hetkellä perunatilalla
lajitellaan ensi kesän siemen-
perunoita. Samaan aikaan pa-
kataan ja toimitetaan tilausten
mukaan varastosta viime sato-
kauden perunaa.
Siemenperunoiden idä-
tys vie noin kuukauden. Var-
haisperunat idätetään yleensä
maaliskuussa ja muut perunat
huhtikuussa. Kun maa kui-
vahtaa ja on riittävän lämmin-
tä, perunan istutus avomaalle
voi alkaa.
Varhaisperuna istutetaan
huhtikuun puolella ja varas-
toitavat perunat toukokuun
lopulla. Aikataulu määräytyy
säiden ja maantieteellisen si-
jainnin mukaan. Lounaisosis-
sa maata edetään muutamaa
viikkoa etuajassa muuhun
Suomeen verrattuna.
Juurtumis- ja taimettumis-
vaiheessa viljelijä toivoo kui-
vaa ja lämmintä säätä. Var-
haisperunapenkkien suojaksi
vedetään heti istutuksen jäl-
keen harsot. Jos kaikki menee
hyvin, peruna on toukokuussa
taimella.
Ennen juhannusta päästään
yleensä nostamaan varhaispe-
runaa. Sitten perunaa lähtee-
kin kauppoihin jatkuvasti.
Syyskuussa viljelijä nos-
taa loputkin perunat varas-
toihin, joihin hän on järjes-
tänyt perunalle ihanteelliset
olosuhteet, jotta laatu pysyy
hyvänä.
Varastosta viljelijä pakkaa
perunaa myyntiin tilausten
mukaan usein syys-lokakuul-
ta aina kesäkuulle saakka tai
niin kauan kuin tavaraa riit-
tää.
Perunan hyväksi tehdään
siis perunatilalla työtä kautta
koko vuoden.
Inkojen lahjana
suomalaisiin
ruokapöytiin
Perunan koti on Etelä-Ameri-
kassa. Perunan oletetaan syn-
tyneen risteytymisen tulokse-
na Andeilla kasvavista, sadois-
ta erilaisista Solanum-lajeista.
Viljelykasviksi peruna kehit-
tyi jo tuhansia vuosia sitten.
Inkojen valtakunnassa peruna
oli tärkein viljelykasvi.
Löytöretkien tuloksena
peruna saapui Eurooppaan
1500-luvulla kahta reittiä, en-
sin Espanjaan ja sitten Eng-
lantiin.
Espanjan kautta levisi kuo-
reltaan värillistä ja syväsil-
mäistä perunaa. Englannista
saatiin valkoista, sileäkuorista
perunaa.
Ensimmäisenä peruna ran-
tautui Suomeen Fagervikin
kartanoon Inkooseen. Sen toi-
vat Saksista peltisepät 1730-
luvulla.
Toisaalta Pommerin so-
taan 1756 - 63 osallistuneet
länsisuomalaiset toivat tuli-
aisinaan perunaa. He arvosti-
vat perunaa ravintona, mutta
myös viinanpolttotarkoituk-
sessa.
Aluksi perunaa viljeltiin
vain pappiloissa ja kartanoi-
den puutarhoissa.
Rahvas vieroksui perunaa,
kunnes huomattiin, kuinka
Fagervikissa selvittiin kato-
vuosista perunan turvin mui-
ta paremmin.
Satoisana kasvina perunaa
alettiin suosia, koska jo pieni
viljelyala pystyi ruokkimaan
ison väkimäärän.
Varsinainen perunan lä-
pimurto osaksi suomalaista
ruokaa tapahtui hitaasti. Pa-
pisto valisti kansaa perunasta
Asikkalan kappalaisen Axell
Laurellin näyttäessä esimerk-
kiä.
Peruna nousi arvoon kui-
tenkin vasta 1860-luvun kato-
vuosien seurauksena. Nauris
ja kaali antoivat tilaa perunan
voittokululle.
Peruna löysi paikkansa
suomalaisten ruokapöydissä
nimenomaan suolakalan sär-
pimenä. Myös keittoja, puuro-
ja, laatikoita ja piirakoita opit-
tiin tekemään.
1920-luvulta 1950-luvul-
le saakka peruna sai rinnal-
leen läskisoosin. Sitten pe-
runan suosio alkoi tasaises-
ti vähetä aina 1970-luvulle
saakka, kun lautaselle alet-
tiin saada yhä uusia ruoka-
aineita. Sen jälkeen kulutus
on tasaantunut ja asettunut
reiluun 60 kiloon vuodessa
henkeä kohti.
Perunan
kulutukseen
liittyvää
faktaa:
Perunan kulutus Suo-
messa on pysytellyt vii-
meiset kymmenen vuot-
ta reilussa 60 kilossa hen-
keä kohti. Vuonna 2006
suomalainen söi perunaa
61 kg.
Perinteisen, kuorimatto-
man ruokaperunan lisäksi
perunaa hankitaan erilai-
sina jalosteina, esimerkik-
si pakastettuina ranskan-
perunoina ja perunasui-
kaleina arviolta 10 kg hen-
keä kohti vuodessa.
Yhä useammin peruna
nautitaan ammattikeitti-
ön valmistamana kodin
ulkopuolella.
Perunoiden kokonais-
kulutus 327 milj. kg ja-
kautuu seuraavasti: os-
tot kaupoista 29%, oma-
tarveviljely 10%, peru-
nakuorimot 35% (osa
elintarviketeollisuuteen,
osa suurkeittiöihin) ja
26% muuhun suurta-
louskäyttöön.
EU-maista Suomi on pe-
runankulutuksessa si-
jalla 14. Latvia, Liettua,
Portugali, Puola, Britan-
nia ja Irlanti pitävät kär-
kipaikkoja.
Perunankulutuksen arvi-
oidaan lisääntyvän myös
riisimaina tunnetuissa
valtioissa, koska peruna
on sadontuottokyvyltään
riisiä parempi ja perunal-
la on hyvä ravintoarvo.
•
•
•
•
•
•
Uuniperunat
8 Rosamunda-perunaa
1,5 kg karkeaa suolaa
Lisäksi:
3 rkl margariinia, öljyä tai voita
Pese ja harjaa perunat huolel-
lisesti, koska myös kuoret syö-
dään. Poista mahdolliset kol-
hut tai muut vialliset kohdat.
Pistele perunoiden kuoriin
haarukalla muutamia kertoja.
Levitä suola uunivuokaan
ja painele perunat kokonai-
sina suolaan. Kypsennä 200 -
225 -asteisessa uunissa noin
tunnin ajan. Tee perunoihin
terävällä veitsellä ristiviillot.
Puserra sisustaa hieman esiin
ja lisää sisustan mehevöittä-
miseksi jokaiseen pienet no-
kareet rasvaa.
Valmista alla olevien ohjei-
den mukaan yksi tai useampia
täytteitä sillä välin, kun peru-
nat kypsyvät uunissa.
Savukalatäyte:
200-250 g lämminsavustettua
kalaa, esim. savupallasta,
lohta, siikaa
1,5-2 dl ranskankermaa
1 pienehkö punasipuli
1 rkl sitruunamehua
0,5 dl tuoretta, hienonnettua
tilliä tai ruohosipulia
mustapippuria
Paloittele ruodoton ja naha-
ton savukala kulhossa haaru-
kan avulla melko hienojakoi-
seksi.
Sekoita joukkoon ranskan-
kerma, hienonnettu sipuli, sit-
ruunamehua, tilliä tai ruoho-
sipulia ja rouhaise mausteeksi
mustapippuria. Tarkista maku.
Palvikinkkutäyte:
2 dl maustamatonta jogurttia
2 dl raejuustoa
100 g palvikinkkua
1 maustekurkku
mustapippuria
0,5 dl tuoretta,
hienonnettua persiljaa
Sekoita jogurtti ja valutettu
raejuusto keskenään. Leikkaa
palvikinkku ja maustekurkku
pieniksi kuutioiksi ja sekoi-
ta edellisiin aineksiin. Mausta
seos pippurilla ja persiljalla.
Sienitäyte:
200 g herkku- tai siitakesieniä
1 pieni sipuli
2 rkl margariini- ja öljyseosta
mustapippuria
0,5 dl tuoretta, hienonnettua
persiljaa tai kirveliä
1 tl balsamietikkaa
2 dl ranskankermaa,
maustamatonta tuorejuustoa
ripaus suolaa
Viipaloi sienet ja hienonna si-
puli. Paista sieni-sipuliseos-
ta vähässä rasvassa pannul-
la, kunnes sienten kosteus on
haihtunut. Mausta pippurilla,
yrtillä ja balsamicolla. Kuu-
menna joukkoon ranskanker-
ma tai tuorejuusto ja mausta
tarvittaessa suolalla.
Punajuuritäyte:
2 pienehköä punajuurta
100 g chevre-vuohenjuustoa
neljännes purjoa
puolikas päärynää
1 – 2 dl kermaviiliä
ripaus sokeria
mustapippuria
(0,5 dl hienonnettuja
cashewpähkinöitä)
Kuori ja raasta punajuuret hie-
noksi raasteeksi.
Murenna kulhossa vuohen-
juusto ja lisää joukkoon puna-
juuriraaste.
Hienonna purjo, raasta
kuorittu päärynä ja lisää nä-
mä seokseen.
Sekoita joukkoon kerma-
viili ja mausta ripauksella so-
keria ja mustapippuria.
Voit lisätä täytteeseen hie-
nonnettua pähkinää.
Mikrouuniperuna ja
kalkkunakastike
1 iso peruna (tai 2 pientä),
esim. Rosamunda, Van Gogh,
Asterix
Kalkkunakastikkeeseen:
1 dl raejuustoa
1 rkl kevytmajoneesia
1 tl sinappia
mustapippuria
3 viipaletta kalkkunaleikkelettä
puolikas punaista paprikaa
ruohosipulia
Pese peruna huolellisesti ja
pistele perunaan haarukal-
la reikiä. Kypsennä perunaa
mikroaaltouunissa täydellä
teholla 3 - 4 minuuttia.
Täytettä varten sekoita
raejuusto, kevytmajoneesi ja
mausteet. Paloittele kalkkuna-
leikkele ja paprika ja sekoita
raejuustoon. Tee perunaan ris-
tiviilto, lusikoi ja nauti peruna
kastikkeen kanssa. Lisäkkeek-
si sopivat kurkku- ja tomaatti-
lohkot tai vihersalaatti.
Perunarösti
3 keitettyä perunaa, esim. Van
Gogh, Asterix, Nicola, Velox
1 pieni sipuli
ripaus suolaa
2 rkl maitoa
öljyä
Kuori keitetyt ja jäähtyneet pe-
runat. Raasta karkeaksi raas-
teeksi. Sekoita perunaraasteen
joukkoon hienonnettu sipuli
ja suola.
Kuumenna öljy pinnoitetul-
la paistinpannulla. Painele pe-
runaraaste kevyesti pannulle.
Valuta maito perunaraasteen
päälle. Paista miedolla läm-
möllä kummaltakin puolelta
kauniin kullankeltaiseksi.
Perunarösti sopii erinomai-
sesti liharuokien lisäkkeeksi.
Vuokrata halutaan
Palvelukseen halutaan
Oikaisu
Osuuspankeista kertoneen ju-
tun tulostaulukko-osassa oli
viime viikolla virhe Karkun
Osuuspankin kohdalla. Bo-
nukset eivät laskeneet 5,2 pro-
senttia vaan lisääntyivät 85,8
prosenttia.
Alueviestin numerossa 8,
Marttilan oppilaiden kirjoit-
tamassa ystävänpäiväjutussa
oli virhe, jonka he haluavat oi-
kaista.
Ystävärunon oikea riimitys
menee näin:
Ystäväni paras hauska on,
sekä verraton.
Aina saapuu auttamaan
jos, vain jotain tarvitaan.
Ystävä ei huijaa toista
milloinkaan ei tee moista.
(Veera Haapaniemi 2. lk).
Lisäksi jutusta oli jäänyt
pois neljännen luokan voitta-
jat runokilpailussa. He olivat
Katri Niemi ja Heikki Riipi-
nen.
Oppilastoimittajat pahoit-
televat.
Lavialainen Eija Heinola
eduskunta-avustajaksi
24-vuotias lavialainen Ei-
ja Heinola aloitti helmikuun
lopulla kansanedustaja Oiva
Kaltiokummun kokopäiväise-
nä eduskunta-avustajana.
Yhteiskuntatieteiden yliop-
pilas Heinola opiskelee par-
haillaan valtio-oppia Jyväsky-
län yliopistossa.
Hän on Keskusta -aktiivi
sekä Satakunnassa että Jyväs-
kylässä.
Oiva Kaltiokumpu valit-
si avustajansa erityisesti Sa-
takunta -tuntemuksen perus-
teella. Kaltiokumpu työsken-
teli alkuvuoden ilman avus-
tajaa.
Pirkanmaalla lähtölaukaus perjantaina
Maa- ja kotitalousnaisten
hyvän olon viesti käynnistyi
Maa- ja kotitalousnaisten val-
takunnallinen Hyvän olon
viesti käynnistyi eilen. Yhdis-
tykseltä yhdistykselle kulke-
valla viestillä halutaan kan-
nustaa maaseudun naisia pi-
tämään huolta itsestään ja
toisistaan sekä korostaa yh-
distysten merkitystä yhteisöl-
lisyyden luojana.
Pirkanmaan viestikapula
lähetetään matkaan Teiskossa
Makkaratalkoiden merkeis-
sä perjantaina 7. maaliskuu-
ta. Ranta-Mattilassa tehdään
silloin ehtaa kotitekoista mak-
karaa.
Samalla makkaramaakarit
vaihtavat viestinviejää ja ka-
pula siirtyy kapeelaisten mu-
kana Näsijärven kevätjäille,
missä yhdistysväki kartuttaa
hyvänmielen pakkia Pilkkita-
pahtumassa.
Viestikapula jatkaa mat-
kaansa yhdistykseltä toiselle.
Kun kapulaa vaihdetaan, so-
vitaan samalla jotakin muka-
vaa yhteistä toimintaa tai vain
rentoa yhdessäoloa. Tarkoitus
on, että yhdistykset tutustuvat
toisiinsa ja verkostoituvat.
Maa- ja kotitalousnais-
ten 16 piirikeskuksen alueil-
la kiertävien viestikapuloiden
mukana kulkee kirja, johon
kootaan hyvän mielen ajatuk-
sia. Tuntoja ja kuvia voi tallet-
taa myös Hyvän mielen -blo-
giin. Pirkanmaan viestikapu-
la saapuu maaliin Tampereelle
22. marraskuuta ja koko maan
viestit kootaan yhteen Maa- ja
kotitalousnaisten Keskuksen
varsinaiseen kokoukseen.