Page 19 - Alueviesti_15

19

Keskiviikko huhtikuun 9. 2008

Miesten kokkikurssilta virisi kiinnostus ruoanlaittoon

Suodenniemen Patakunkut

tietävät, millaista on hyvä ruoka

Maija Latva

Mistä koostuu täydellinen il-

lallinen? Tietysti hyvästä ruu-

asta, mutta omasta mielestäni

ainakin yhtä tärkeää on loista-

va seura. Tällaiselle illalliselle

sain osallistua viime tiistaina,

kun Suodenniemen Patakun-

kut kutsuivat minut illallista-

maan Suodenniemen seura-

kuntatalolle.

-Suodenniemellä järjestet-

tiin noin 14 vuotta sitten sil-

loisen Vammalan Opiston toi-

mesta ruoanlaittokurssimiehil-

le. Siitä me sitten innostuimme

niin, että olemme kokoontu-

neet välillä isommalla, välillä

pienemmällä porukalla kerran

kuussa tekemään hyvää ruokaa

ja puhumaan maailman me-

nosta, taustoittaa alusta saak-

ka mukana ollut Reijo Itälinna.

Yksi Patakunkuista on Hotelli

Ellivuoren keittiöpäällikkö Jar-

mo Turppa, jonka kontolle on

luonnollisesti langennut kulloi-

senkin kerran menun suunnit-

telu. -Vedin silloin sen kurssin

ja jatkoin porukassa mielelläni,

koska asunkin Suodenniemel-

lä, Turppa kertoo. Opisto ei siis

enää kurssin jälkeen ole ollut

asiassa mukana, vaan miehet

hoitavat itse järjestelyt.

Hyvää ruokaa ja

mukavaa seuraa

Markku Sahakoski on alkupe-

räinen Patakunkku ja hän ker-

too, että kauha pysyy kädessä

kotonakin. Lähes alusta saakka

mukana olleelle Timo Keskisel-

le ruoan lisäksi tärkeää on hyvä

seura ja porukan yhteishenki. -

Kyllä täältä on tullut paljon ide-

oita, Runebergin tortutkin olen

jomonena vuonna tehnyt koto-

na, hän paljastaa. -Mutta kyllä

vaimo silti taitaa parempaa ruo-

kaa tehdä, hän vielä lisää.

Patakunkut ovat olleet järjes-

telemässä ruokatarjoiluja erilai-

sissa seurakunnan tilaisuuksissa

ja lisäksi kattaneet pöydän ko-

reaksi esimerkiksi naistenpäi-

vän kunniaksi. -Vähän hyvitys-

tä naisväelle, kun Patakunkkui-

hin heitä ei kelpuuteta, Turppa

virnistelee. -Ja se seurakunnan

juhlassa tarjottu lohikeitto oli

niin hyvää, että vielä vuodenkin

päästä kuulin kehuja käydessäni

Kiikoisissa, Keskinen lisää.

Joka kesä Patakunkut järjes-

tävät Putajan rantasaunalla ti-



laisuuden perheilleen. Siellä on

tarjolla suussa sulavaa rosvo-

paistia ja muurinpohjalettuja.

Miehet aloittavat nuotion pol-

ton aamukahdeksalta ja lihat

pistetäänmonttuun iltapäivällä.

-Liha on yleensä possua, mutta

välillä mukana on lammasta ja

hirveäkin, Turppa luettelee.

Patakunkkuja on kosiskel-

tu kokkailemaan muihinkin ti-

laisuuksiin, mutta miehet ovat

tehneet periaatepäätöksen: -

Tilaisuuden on oltava Suoden-

niemellä ja liityttävä jotenkin

yhteiseen hyvään. Rahasta me

emme tätä tee, he vakuuttavat.

Kokkaaminen

kiinnostaa kotonakin

Paluumuuttaja Ossi Vuoren-

maa on mukana ensimmäistä

kertaa, mutta ottaa heti käsit-

telyynsä uuniin laitettavat pe-

runanpuolikkaat. -Öljyä ja pe-

runamaustetta vaan pintaan,

sanoo Turppa ja Vuorenmaa

tekee työtä käskettyä. -Oli kiva

kun kaverit pyytelivät mukaan

tähän porukkaan, mies juttet-

telee perunoita maustaessaan.

Taloprojektinsa juuri valmiiksi

saanut Vuorenmaa kertoo ole-

vansa kiinnostunut ruoanlai-

tosta, erityisesti liharuoat ovat

hänen erikoisalaansa. -Bravuu-

rini on isoäidin lihakääryleet,

hän paljastaa. Reijo Itälinnakin

on perheessään se, kenen kon-

tolle osuu juuri liharuokien lait-

to. -Lisäksi katson mielelläni

television kokkiohjelmia ja ko-

keilenkin, jos resepti kuulostaa

herkulliselta, hän kertoo.

Illan päätteeksi pääsen naut-

timaan lihavartaista, joissa mu-

rean kasslerin lisäksi on bataat-

tia ja kesäkurpitsaa. -Kasvikset

ovat olleet päivän öljy-valkosi-

puli -marinadissa, Turppa ker-

too. Vartaisiin laitettaessa kas-

visten päälle on vielä rouhittu

merisuolaa. Uuniperunoiden

päälle on tarjolla maustettua

tuorejuustoa. Hyvää ruokaa ja

loistavaa keskusteluseuraa. Pu-

humme tietysti päivän kohu-

uutisesta, ulkoministeri Kaner-

van erottamisesta, mutta myös

kalastuksesta, Itämerta saas-

tuttavasta teollisuudesta, Suo-

men sotakorvauksista ja kun-

taliitoksista. Illallisen päätteeksi

nautimme vielä kahvia ja jääte-

lökakkua. Mukavan illan päät-

teeksi kotia kohti lähti ajele-

maan kylläinen toimittaja.

Helppo broilersalaatti

4 hengelle (ohje: Jarmo Turppa)

Broilerin rintaa tai -suikaleita 400g

pekonia 150g

tuoretta ananasta, vesimelonia, kurkkua, tomaattia

jääsalaattia

Kypsennä broileri ja paista pekoni rapeaksi. Jäähdyte-

tään, kypsän pekonin annetaan kuivua talouspaperin

päällä. Salaatti kootaan kulhoon kerroksina:pilkottua

salaattia, tomaattia lohkoina, ananasta, kurkkua suika-

leina, melonin paloja, broilerpalat ja pekoni murrettui-

na paloina vuoron perään.

Kastikkeeksi curryllä ja hunajalla maustettua kermavii-

liä, jonka annetaan maustua pari tuntia jääkaapissa. Tar-

jotaan lämpimän patongin kera. Viiniksi sopii esimer-

kiksi argentiinalainen Nieto Senetiner Merlot.

•

Heikit Kivikkola (oikealla) ja Ylitalo sa-

laattitalkoissa.

Vartaiden aineksia tikuttamassa Hotelli

Ellivuoren keittiöpäällikkö Jarmo Turp-

pa (oikealla) ja Reijo Itälinna.

Ossi Vuorenmaa on tuore Patakunkku.

Hyvää ruokahalua!

Suodenniemen Patakunkut tarjosivat hyvää ruokaa ja loistavaa keskusteluseuraa.

Suunnitelmissa oli tehdä uunijäätelöä, mutta jostakin

syystä valkuisvaahto ei suostunut kovettumaan. -Tä-

nään tehtiin tuotekehittelyä ja valmistettiin juokseva

marenkikastike jäätelökakulle, Turppa keksi.

”

Puhumme tietysti

päivän kohu-uutisesta,

ulkoministeri Kanervan

erottamisesta, mutta

myös kalastuksesta,

Itämerta saastuttavasta

teollisuudesta, Suomen

sotakorvauksista ja

kuntaliitoksista.

Yleisöltä

Perintöverouudistus

edelleen sivuuttamassa

suomalaisen metsän?

Metsätilojen rinnastaminen

maataloutta harjoittaviin ti-

loihin ja muihin yrityksiin on

kirjattu istuvan hallituksen

ohjelmaan. Esitys jättää met-

sätilat perintöverouudistuk-

sen ulkopuolelle on huonosti

harkittu ja vahingollinen.

Nykyisin hallituspolitiik-

ka linjataan hyvin vahvasti jo

hallitusohjelmasta päätettäes-

sä. Tämän tietäen metsätalo-

udessa on eletty veromuutos-

ta odottaen ja siihen luottaen.

Myös maa- ja metsätalousmi-

nisteri on useita kertoja selvä-

sanaisesti ilmoittanut uudis-

tuksen toteutuvan.

Metsänomistajakunnan

päät ovat Suomessa hyvin har-

maantuneet, keski-ikä ylittää

jo 60 vuotta ja alle 40-vuotiai-

ta omistajissa on alle 10 pro-

senttia. Taloudellinen toime-

liaisuus yleensä laskee ikään-

tyessä ja juuri tämä näkyy

maamme metsätaloudessa tä-

nään. Metsätalouden piiris-

sä yleisesti nähdään neuvonta

keinona lisätä hakkuu- ja hoi-

tomääriä kohti tavoitteita. Se

onkin totta, kunhan neuvot-

tavat ovat vastaanottavassa ja

aktiivisessa elämänvaiheessa.

Tämä ikäihmisiä aliarvioimat-

ta, poikkeuksia on. Keskimää-

rin vuodet kuitenkin tekevät

tehtävänsä ja rauhoittavat.

Metsäteollisuus on jo jon-

kin aikaa ollut huolissaan raa-

ka-aineen saatavuudesta. Vii-

meisen vuoden ajan on osa

maamme metsäomaisuudes-

ta ollut tilanteessa, jossa hal-

tijat valmistautuvat henki-

sesti omistajanvaihdokseen.

Sen jälkeen hakkuut ja hoito-

työt käynnistyisivät uuden ja

aktiivisen omistajan toimes-

ta. Nykyinen omistajapolvi ei

ole valmis eikä halukas puun-

myyntiin.

Metsätalous on Suomessa

elinkeinotoimintaa, joko pää-

toimista tai sivutoimista, joka

tapauksessa elinkeinon har-

joittamista. Tämä tunnuste-

taan verotuksessakin kirjan-

pitovelvollisuuksineen. Muus-

sa yritystoiminnassa ei myös-

kään edellytetä toiminnalta

päätoimisuutta tai tiettyä ko-

koa? Tämän vuoksi metsäta-

lous pitää rinnastaa maatalo-

utta harjoittaviin tiloihin ja

muihin yrityksiin.

On virhe nähdä kysymys

pelkkänä verovapauden an-

tamisena yhdelle omaisuusla-

jille. Tavoitteena perintövero-

uudistuksessa pitää olla elin-

keinotoiminnan edellytysten

vahvistaminen. En siis oleta,

tai halua, helpotuksia ilman

ehtoja. Rajausten ja vaatimus-

ten on ohjattava metsätalo-

uden kehitystä elinkeinona.

Ehdottomasti siihen kuuluva-

na näen tilojen pirstomiskiel-

lon eli tiloja ei saa jakaa. Val-

tiovallan kannattaisi miettiä

muitakin keinoja, joilla roh-

kaista ja edistää tilakoon kas-

vattamista ja tilusrakenteen

parantamista.

Muutosten taloudellinen

vaikutus? Vuotuiset hakkuu-

tulot vaihtelevat nykyään 1,5

-2 miljardin euron välillä.

Teollisuuden kaipaamien lisä-

hakkuiden, 10-15 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa, hak-

kuutulo on suuruusluokkaa

400 miljoonaa euroa. Tähän

lisätään puunkorjuu- kuljetus-

ym. tulot. Verotuloja valtiol-

le kertyy vähintään 120-150

miljoonaa euroa vuositasol-

la. Kannattaisikohan keventää

perintöverotusta ja kannustaa

aktiivista puuntuotantoa?

Puun markkinoille tuloa

voidaan edistää myös muilla

edullisilla tavoilla. Metsävä-

hennyksen käytön helpotta-

minen ja laajentaminen kan-

nustaisi nimen omaan laaje-

nevan metsätilan toimintaa

ja edun saaminen edellyttäisi

puunmyyntiä. Tämä on myös

hallinnollisesti sekä helppo

että edullinen kannustin. Yh-

teisomistustilojen, erityises-

ti vanhojen perikuntien, pur-

kaminen ja metsäomaisuuden

siirtäminen aktiivisiin käsiin

pitäisi tehdä kannattavaksi ja

houkuttavaksi.

Yhteismetsät ovat myös

varteenotettava vaihtoehto,

niiden syntymisen helpotta-

miseksi onkin toimenpiteitä

suunnitteilla. Kannattaa huo-

lehtia, että niistä tulee riittä-

vän houkuttelevia, jotta todel-

lisia tuloksia saavutetaan.

Verotuksesta keskustelles-

sa kannattaa muistaa että ve-

rotuksen taso ei yksin määrää

lopputulosta. Toiminnan laa-

juus eli veropohja on ratkaise-

vassa osassa. Kannattaa edis-

tää kasvua.

Jukka Pusa

Pirkanmaan

Kokoomuksen maa- ja

metsätalouspoliittisen

toimikunnan pj.

myös metsätalousyrittäjä

Kaatoiko poliittinen

ajojahti Kanervan

Viimepäivien puheenaiheen

antanut ”sopulien” suurhyök-

käys veti maton alta ulko-

ministeri Ilkka Kanervalta.

Kuva pelin inhottavuudes-

ta selviää monelle vasta, kun

ymmärtää, että todellinen lo-

anheittäjä on Hymy-lehti. Se

ilmeisesti, saatuaan aihevin-

kin, myöskin maksoi jutunai-

heestaan.

Hymy ei ole suinkaan en-

sikertaa asialla ihmisiä mur-

jomassa. Valitettavaa onkin,

että kansalaiset eivät tunnu

ymmärtävän mitä valtape-

li likaisemmillaan voi olla.

Ei siinä vaa’assa miehen an-

teeksipyyntö paljon paina. Ei

myöskään yksityisyyden suo-

ja eikä maan etu, ihmisenä

olemisen oikeudesta puhu-

mattakaan.

Kokoomus, joka puolu-

eena innostui tuomitsemal-

la Kanervan oman kilpen-

sä kirkastamisesta, hävitti

maaltamme todellisen Suo-

men asioiden osaajan ja an-

siokkaan sekä ahkeran ulko-

ministerin. Tämä on sitä po-

litiikkaa raadollisimmillaan,

johon tämä ”Nato-Eu-kapi-

talismi”–puolue oli valmis,

kun rehellisyys maan asioi-

den hoitamisessa alkoi as-

tua poliittisen imagon ja val-

tapelin varpaille. Sääli, sillä

jälleen on maailma nähnyt,

miten eräässä maailman si-

vistyneimmistä valtioista,

Suomessa, asioita hoidetaan.

Ei siinä Kokoomuksen kilpi

ainakaan kirkastunut, Katai-

sen kyynelistä huolimatta.

Aulis Murto

Lisää yleisöltä sivulla 23

Page 19 - Alueviesti_15_2008