Page 10 - Alueviesti_15

10

Keskiviikko huhtikuun 9. 2008

Koirakuiskaaja Pertti Vilander, puoliksi ihminen, puoliksi koira

”Koiran ongelma on yleensä ihminen”

Maija Latva

Suomen ensimmäinen am-

mattimainen ongelmakoirien

kouluttaja Pertti Vilander löy-

si kolme vuotta sitten yhdes-

sä avovaimonsa Seijan kanssa

mieleisensä paikan Kokemä-

eltä, jonne he perustivat Koi-

rakoulu Pevikan. Heillä on

edelleen toimintaa myös Jär-

venpäässä sijaitsevassa koira-

koulussaan, mutta pikkuhiljaa

toiminta on tarkoitus siirtää

kokonaan Kokemäelle. -Pitäi-

si järjestää vähän enemmän

aikaa itselle ja omille koiril-

le, mutta en oikein osaa sa-

noa asiakkaille ei, koska tie-

dän useammassa tapauksessa

pystyväni auttamaan, Vilan-

der kertoo.

Tapaan ”koirakuiskaajan”

keskiviikkoaamuna kello 10.

Aamun aikana mies on vas-

tannut jo 30:een sähköpostiin

ja sen lisäksi puhunut useam-

pien huolestuneiden koiran

omistajien kanssa puhelimes-

sa. -Ensimmäiset vapaat ajat

menevät nyt jo toukokuulle,

hän kertoo.

Koirakoulun sivuilla vie-

railee vuodessa noin miljoona

kävijää ja Vilander on myös

ensimmäinen alan auttaja

Suomessa, joka hankki käyt-

töönsä neuvontapuhelimen.

Traaginen lapsuus

Pertti Vilanderin elämän en-

simmäiset vuodet olivat traa-

gisia. 2-vuotiaana hän puto-

si vauhdissa olleesta autosta

ja joutui sairaalaan, jossa ku-

luikin yhdeksän vuotta. Pian

jo 11 vuotta täyttäneen Per-

tin päästyä kotiin hänen äitin-

sä kuoli ja uuden äitipuolensa



kanssa hän ei tullut lainkaan

toimeen. -En saanut rakkaut-

ta ihmisiltä, olin ulkopuoli-

nen, mies puhelee. Nuoruus-

vuodet menivät hänen omien

sanojensa mukaan ajelehties-

sa, kunnes 18-vuotiaana hä-

nen elämäänsä tuli irlannin-

setteri Nicole. -Pian minusta

tuli puoliksi ihminen, puo-

liksi koira, hän sanoo. Nico-

le oli jo aikuinen. Ja pahata-

painen. -Kaverin isä koulutti

armeijan koiria ja menin ky-

symään häneltä neuvoja, joi-

ta sitten sovelsin Nicoleen hy-

vin tuloksin, Vilander kertaa

vanhoja muistojaan. Armei-

jan koirakouluttaja oli havain-

nut miehen merkillisen kyvyn

ymmärtää koiria ja otti hänet

koulutusoppiin. -Silloin pää-

tin, että minusta tulee maail-

man paras koirien koulutta-

ja, Vilander kertoo. Nyt työtä

on takana 43 vuotta. Ajanjak-

soon mahtuu monta koiraa,

sillä vuoden mittaan Vilan-

der auttaa noin 500 koiraa. -

Vaikka pääsääntöisesti hom-

ma menee niin, että koiran

omistaja tarvitsee sitä koulu-

tusta ja tietämystä enemmän,

hän myöntää.

Viimeinen toivo

ennen piikkiä

Pertti Vilanderin koirankou-

lutusmetodi perustuu koiran

omaan logiikkaan ja lauma-

käyttäytymisen ymmärtämi-

seen. -Koulutuksemme on yk-

silöllistä, koiran ja omistajan

välisen suhteen rakentamis-

ta. Ennen koulutuksen aloit-

tamista suoritamme koiral-

le käyttäytymistestin, jonka

avulla määrittelemme koiran

luonteen sekä koiran ja omis-

tajan välisen luottamuksen

ja suhteen. Onnistumispro-

senttimme on noin 95, koska

testaamme kaikki koirat en-

nen kirjallisen koulutussopi-

muksen tekemistä, Vilander

selvittää. Hän lisää, että käyt-

täytymistestin tulos kertoo

usein myös senkin, jos koiraa

ja omistajaa ei pystytä autta-

maan. Yhtä kaikki, useammil-

le ongelmakoirien omistajille

Pertti Vilander on se viimei-

nen toivo ennen nukutuspiik-

kiä.

Omistaja

syynä ongelmiin

Yleensä koiran ongelmakäyt-

täytymisen taustalta löytyy ih-

minen. -Jos koira ei tiedä ole-

vansa koira, tulee ongelmia,

Vilander painottaa ja muistut-

taa, että koira pyrkii aina lau-

mansa johtajaksi. Ja monissa

perheissä onnistuukin sen te-

kemään. Usein ihmiset myös

valitsevat väärän rodun. -Jos

perheessä ei metsästetä ja ote-

taan metsästyskoira, niin var-

masti on ongelmia luvassa,

hän esimerkillistää.

Aina vika ei kuitenkaan ole

omistajassakaan, vaan jalos-

tuksen aiheuttamaa luonne-

vikaisuuttakin koirista löytyy.

-Näille tapauksille ei voi tehdä

koulutuksellisestikaan mitään,

Vilander myöntää. Tällaisis-

ta tapauksista Vilanderilla on

eniten esimerkkejä mustista

ja punaisista cockerspanieleis-

ta. -Tätä rotua en halua mi-

tenkään leimata, mutta näistä

esimerkkejä löytyy enemmän

kuin muista roduista, hän to-

teaa.

Helpoista ja yleensä vä-

hiten ongelmia aiheuttavis-

ta roduista Vilander mainit-

see esimerkkeinä maltankoi-

ran, coton de tulearin, tiibe-

tinspanielin ja isoista roduista

leonberginkoiran.

”Tänne” ja ”ei” käskyjä

on toteltava tilanteessa

kuin tilanteessa

Pertti Vilander painottaa, et-

tä kasvatusta ja koulutusta ei

saa koskaan sekoittaa keske-

nään, sillä ne ovat kaksi täysin

eri asiaa. -Kasvatus on koiran

jokapäiväistä elämää, joka al-

kaa koiran syntyessä. Alussa

kasvattajina ovat koiran emo,

pentuesisarukset ja viralli-

nen kasvattaja. Myöhemmin,

pennun uudessa kodissa kas-

vatukseen vaikuttavat pennun

elinympäristö ja tärkeimpänä

koiran omistaja, josta pitäisi

tulla pennun elämän keskipis-

te, Vilander selvittää ja muis-

tuttaa, että koira ei kuitenkaan

missään tapauksessa saa olla

keskipiste.

Koulutus puolestaan on

erilaisten temppujen opetta-

mista koiralle. - Koiranpen-

tu on hyvin kasvatettu silloin,

kun se osaa ehdottoman var-

masti käskyt ”tänne” ja ”ei”. Ja

niitä käskyjä koiran on totelta-

va, tilanteessa kuin tilanteessa,

Vilander huomauttaa. Pennun

luoksetulo-opetus aloitetaan

sisällä, rauhallisessa tilantees-

sa. Pentua kutsutaan innosta-

valla äänensävyllä ja heti sen

tultua kosketusetäisyydelle

palkitaan se makupalalla ja

hyväilyillä. Harjoitusta voi-

daan toistaa sattumanvaraises-

ti pitkin päivää. -Koiranpen-

nun tulee totella ihmisemon-

sa kutsua yhtä varmasti, kuin

villikoiran- tai sudenpennun

emoaan. Villissä luonnossa

vitkastelu voi johtaa hengen-

lähtöön, Vilander toteaa.

Ei-sana on aivan yhtä tär-

keä kuin tänne-sanakin ja sil-

lä on tarkoitus saada pentu lo-

pettamaan se toiminta, jota

se parhaillaan on ollut teke-

mässä. -Jos kielto ei tehoa, ota

pentua niskasta kiinni ja ravis-

ta kipakasti toistaen ei-sanaa.

Pennun säikähtäessä ja eh-

kä vinkaistessakin siirry pois

pennun luota ja kutsu sitä ys-

tävällisesti. Kun pentu tulee,

kehu ja helli sitä. Tämä kaikki

on loogista toimintaa: villikoi-

raemokin murahtaa liian rai-

sulle pennulle ja jos pentu ei

tottele, emo näykkäisee pen-

tua. Rankaisemisen jälkeen

emo siirtyy pois pennun lä-

heisyydestä ja ”teeskentelee”

välinpitämätöntä, jolloin pen-

tu epävarmana tulee emonsa

luo hakemaan hyväksyntää,

Vilander opastaa.

Jos aiot hankkia koiran:

Mieti rotu tarkkaan. Jos et tarvitse metsästys- tai vahti-

koiraa, älä missään tapauksessa valitse sellaista rotua.

Valitse kasvattaja huolella. Kasvattajien joukko on var-

sin kirjava.

Valitse sopiva pentu. Parhaiten valinta onnistuu, kun

joukosta otetaan sivuun sekä kiltein että villein ja va-

litaan lopuista.

1.

2.

3.

Ennen koulutuksen aloittamista koiralle tehdään käyttäyty-

mistesti, jonka avulla määritellään koiran luonne sekä koiran

ja omistajan välinen luottamus ja suhde. Kuvassa Pertti Vilan-

der ja ”haalaritesti”

Liikkuvan ihmishahmon lähestyminen kohti koiran

omistajaa ja eläimen reagoiminen tilanteeseen kertoo

kouluttajalle tärkeitä asioita.

Pertti Vilanderin ja Seija-Helena Lepistön Kennel Pevikan kasvattaa myös es-

panjanvesikoiria. Pertillä sylissään 4,5 kuukauden ikäinen Pevikan bond.

Jackrusselinterrierit ovat pieniä ja touhukkaita kaverei-

ta.

”

Kasvatus on koiran jokapäiväistä

elämää, joka alkaa koiran syntyessä.

Huittisten Pohjola-Norden

isännöi piirin kokousta

Arja Lehtonen

Pohjola-Nordenin Varsinais-

Suomen ja Satakunnan pii-

ri ry:n sääntömääräinen ke-

vätkokous pidettiin lauantai-

na Huittisissa. Edustettuina

oli seitsemän yhdistystä piirin

alueelta. Kokouksen puheen-

johtajana toimi Arja Lehto-

nen Huittisten Pohjola-Nor-

denista.

Ennen kokousta vs. kau-

punginjohtaja Kalervo Iso-

Ahola esitteli kaupungin lyhy-

esti ja ytimekkäästi.

Kokouksessa hyväksyttiin

toimintakertomus ja tilit vuo-

delta 2007. Puheenjohtaja Bo

Grönholm totesi vuoden ol-

leen toiminnaltaan niin vil-

kas, että tälle vuodelle piirille

on myönnetty lääneistä suurin

toiminta-avustus.

Tämän vuoden projekteis-

ta Bo Grönholm toi esille ke-



säkuussa tehtävän Göteborgin

matkan, jolloin myös tutustu-

taan Tjörnissä sijaitsevaan ak-

varellimuseoon.

Tjörn puolestaan on Ste-

nungsundin naapurikunta, ja

myös Huittisten ystäväkunta.

Syksyllä järjestetään perintei-

set Pohjolan Pidot, joiden pi-

topaikka alkaa muodostua

ongelmaksi osallistujamäärän

kasvaessa.

Kokouksessa ojennettiin

liiton myöntämä hopeinen

ansiomerkki yhdistyksen pe-

rustajajäsenelle ja pitkäai-

kaiselle sihteerille Pirjo Iso-

Aholalle.

Kotimatkalle lähtevät ”lau-

kutettiin” paikallisyhdistyksen

puheenjohtaja Elina Laineen-

ojan ja sihteeri Anne Kan-

kaanrannan toimesta kou-

lutus- ja kulttuurikaupunki

Huittista esittelevällä materi-

aalikassilla.

Kuvassa piirin puheenjohtaja Bo Grönholm, Huittisten

Pohjola-Nordenin perustajajäsen ja pitkäaikainen pu-

heenjohtaja Arja Lehtonen sekä nykyinen puheenjohta-

ja Elina Laineenoja. Kuva: Anne Kankaanranta.

Johanna Oras

palkittiin Ranskassa

Johanna Oras on saavuttanut

ensimmäisen sijan ranskalai-

sen taidejärjestön Federation

nationale de la culture fran-

caisen järjestämässä kansain-

välisessä kuvataidekilpailussa

vuoden tulokas-sarjassa.

Tässä sarjassa palkitaan ne

taiteilijat, joiden teokset ovat

ylivertaisia, tuoreita ja joiden

tuotantoa seurataan suurella

mielenkiinnolla. Kilpailuun

hän osallistui teoksella ”#e

Fantasy of Louis Vuitton”. Tä-

hän kilpailuosioon osallistui

kaikkiaan 72 taiteilijaa. Näistä

viisi sijoitettiin paremmuus-

järjestykseen.

Juryn jäsenet kiittelivät

teoksen kurinalaista kompo-

sitiota ja asetelmassa olevan

esineistön realistisen huolitel-

tua siirtämistä kankaalle.

Heidän mukaansa taiteili-

jan piirtäminen on hallittua,

paletti elegantti ja tasapainoi-

nen.

Valoefektit, perspektiivit ja

lasien läpikuultavuus tekevät

teoksesta mestarillisesti hal-

litun.

Siveltimenjälki on rauhalli-

nen mutta samalla pirteä.

Juryn puheenjohtajana toi-

mi nykytaiteen kriitikko Do-

minique Chapelle.

Vammalan Rotaryklubista

piirinsä Vuoden

Nuorisovaihtoklubi

Viikonvaihteessa Turussa pi-

detyssä Rotarypiiri 1410:

n piirikonferenssissa

Vammalan Rotaryklu-

bin edustajana klu-

bipresidentti Mauno

Westergren vastaan-

otti v. 2007-2008

Nuorisovaihtoklu-

bi-kunniakirjan.

Länsi-SuomenRo-

tarypiiriin 1410 kuu-

luu 62 Rotaryklubia.

Tänä vuonna Vammalan

klubi lähettää kokovuotiseen

nuorisovaihtoon kolme nuor-

ta, kohdemaina esimerkiksi Ja-

pani ja Australia. Kuusi nuorta

menee kesävaihtoon, kohtei-

na esimerkiksi USA ja lukuisat

Euroopan maat. Loppukesästä

Vammalan klubi järjestää kan-

sainvälisen nuorisoleirin täällä

Vammalassa.

Teemana on lentopallo,

kuinkas muuten. Kuusitois-

ta nuorta ympäri Eurooppaa

viettää kaksi viikkoa täällä se-

kä perheissä että leirillä. Tal-

vella klubilla oli jokavuotinen

kansainvälinen vaihto-oppilai-

den talvipäivä Ellivuoressa.

Touko-

kuun lopul-

la Vammalan klubin vieraak-

si saapuu USA:sta viiden hen-

gen ryhmä tutustumaan kau-

punkiin.

58-vuotias Vammalan Ro-

raryklubi on vuosien saatos-

sa lähettänyt kokovuotiseen

nuorisovaihtoon kuutisen-

kymmentä nuorta eri puolil-

le maailmaa. Yhtä monta ul-

komaalaista nuorta on tullut

tänne Vammalaan. Kesävaih-

tareiden määrä on kaksin-

kolminkertainen. Vammalan

Rotaryklubi on siis todellinen

Nuorisovaihtoklubi.

Page 10 - Alueviesti_15_2008