Page 12 - Alueviesti_18

12

Keskiviikko huhtikuun 30. 2008

Takana vuosia thaimaalaisella pakolaisleirillä

Burmalaiset totuttelevat

suomalaiseen arkeen

Punkalaitumen Haukankoskella

Maija Latva

Karenia omana äidinkiele-

nään puhuvat burmalaiset pa-

kolaiset totuttelevat suoma-

laiseen elämänmenoon Pun-

kalaitumen Haukankoskella.

Ensimmäiset pakolaiset saa-

puivat maaliskuun lopussa ja

viimeiset pari viikkoa sitten.

Haukankoskella asuu kaikki-

aan kolme perhettä, yhteensä

20 henkilöä.

Aikuiset ovat parhaillaan

työvoimatoimiston järjestämäl-

lä suomen kielen kurssilla ja

syksyllä alkaa varsinainen ko-

touttamiskoulutus. Järjestelyis-

sä on vahvasti mukana myös

Vammalan seudun Yrityspal-

velun Työvoimaa yli rajojen-

hanke, jossa maahanmuutto-

koordinaattorina toimii Sanna

Pirttimäki. Hän elääkin vahvas-

ti mukana pakolaisten arkipäi-

vässä Punkalaitumella, kuten

Veikko Keskumäkikin, joka on

toiminut aikoinaan vastaanot-

tokeskuksen ohjaajana.

Motivaatio korkealla

Punkalaitumelle saapuneet

pakolaiset ovat eläneet vuosia

$aimaassa, $am Hinin pa-

kolaisleirillä ennen pääsyään

Suomeen. Tällä hetkellä lei-

rillä asuu vielä noin 8000 pa-

kolaista varsin vaatimattomis-

sa oloissa ja pienissä tiloissa. -

$am Hinin leiri on sähkötön

eikä siellä ole myöskään juok-

sevaa vettä, Veikko Keskumä-

ki tietää. Niinpä hän ja Sanna

Pirttimäki ovatkin opettaneet

pakolaisille monia suomalai-

seen arkipäivään kuuluvia asi-

oita, kuten hellan käyttöä, ve-

sihanan toimintaa, WC:n ve-

tämistä ja pyykkikoneen käyt-

töä ihan kädestä pitäen. Sanna

ja Veikko ovat yhtä mieltä sii-

tä, että joukko on sopeutunut

ihmeellisen hyvin uuteen ko-

timaahansa. -Heillä on moti-

vaatio todella korkealla, Veik-

ko Keskumäki toteaa ja kertoo,

että pakolaiset käyvät jo ihan

itsenäisestikin kylän kaupois-

sa hoitamassa asioitaan. -Rii-

siä he tietenkin ostavat paljon,

mutta viime aikoina he ovat

löytäneet suomalaiset nakit ja

ihastuneet niihin kovasti.

Sanna Pirttimäkikin on

huomannut, että burmalaiset



kokeilevat mielellään heille en-

nestään tuntemattomia elintar-

vikkeita ja todettuaan ne hyvik-

si suosittelevat toisilleenkin.

Ei yhteistä kieltä

Burmalaiset elävät Punkalai-

tumella niin normaalia per-

he-elämää, kuin se tällaisessa

tilanteessa on mahdollista. He

tekevät itse ruokansa, pesevät

pyykkinsä ja totuttelevat uu-

den kotimaansa arkeen. Haas-

teelliseksi sopeutumisen tekee

se, että ohjaajilla ja pakolaisilla

ei esimerkiksi ole yhteistä kiel-

tä. -Suomesta löytyy vain kaksi

kareninkielen taitoista tulkkia,

mutta burmaa puhuvia on hie-

man enemmän, Veikko Kesku-

mäki selvittää. Tulkin apua on

tähän mennessä saatu Punka-

laitumelle muutaman kerran ja

se aika on käytetty tehokkaas-

ti virastoissa ja terveystarkas-

tuksissa asioimiseen. -Mutta

elekielellä, kynällä ja paperilla

pääsee pitkälle, Veikko Kesku-

mäki vakuuttaa ja Sanna Pirt-

timäki on täysin samaa mieltä.

-Niin kauan yritetään ja jatke-

taan, kun asia on tullut selväksi

molemmille, hän kertoo.

Haasteellinen tehtävä

Suomen kieltä burmalaisille

opettaa itsekin maahanmuut-

tajataustainen Olga Aho. Hän

myöntää, että tehtävä on var-

sin haasteellinen ja välillä ras-

kaskin, mutta palkitseva. -He

ovat niin innokkaita, ahkeria ja

motivoituneita, että olemme il-

man yhteistä kieltäkin päässeet

jo valtavasti eteenpäin, opetta-

ja iloitsee. Suomen kielen ope-

tusta on arkipäivisin seitsemän

tuntia ja joukko on opettajansa

mukaan koko ajan aktiivisesti

mukana. -Yleisemmät terveh-

dykset, numerot, viikonpäivät

ja kuukaudet sekä ajanmää-

ritykset eilen, tänään ja huo-

menna alkavat jo sujua, Olga

Aho kertoo ja jatkaa, että seu-

raavaksi keskitytään yhä enem-

män arkipäivän asioiden hoita-

miseen liittyvään sanastoon.

Pienin täyttää

pian vuoden

Aikuisten opiskellessa ihan

pikkuiset ovat päivähoidossa

ja vähän isommat, joiden kou-

luun tutustuminen ei vielä ole

alkanut, leikkivät ja pyöräile-

vät pihamaalla. Lapsia Hau-

kankoskella hoitava Hanna-

Riitta Pärssinen kertoo, että

tänään on ruokana ollut riisiä,

perunaa, possupataa ja salaat-

tia. -Hyvin maistuvat nykyään

jo peruna ja possupatakin,

hän kertoo. Pienin pakolaisis-

ta täyttää pian vuoden ja juh-

lia on jo työntekijöiden kes-

kuudessa suunniteltu. -Kyllä

kakkuun kynttiläkin laitetaan,

kuten meillä Suomessa on ta-

pana, Sanna Pirttimäki suun-

nittelee.

Punkalaitumelaiset ovat ot-

taneet uudet naapurinsa hyvin

vastaan ja Veikko Keskumäki

kiittelee myös siitä, että kerä-

ykset ovat tuottaneet burma-

laisille vaate- ja käyttötava-

raa mukavasti. -Joku aina ky-

selee, mitä voisi heille tuoda.

Jos nurkkiin on jäänyt vaikka

käyttämättömiä polkupyöriä,

ne olisivat kovasti tarpeen,

hän vinkkaa.

Mikä tämä on? Keskiviikkona harjoiteltiin ihmisen ruumiinosia.

Aikuiset opiskelevat joka arkipäivä seitsemän tuntia ja ovat opettajansa Olga Ahon

mukaan erittäin innokkaita ja aktiivisia.

Pienimmät lapset ovat aikuisten opiskellessa päivähoi-

dossa. Tässä tarkastelussa on suomalainen kuvakirja.

Isommat lapset keinuvat ja pyöräilevät mielellään.

M

etsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuo-

jennusta ei saatu vietyä hallituksessa läpi,

vaan alkuperäinen esitys kaatui kokoomuk-

sen ja vihreiden vastustukseen. Metsätilojen ei katsottu

olevan yritystoimintaa. Pettymys oli suuri, koska met-

sätaloudessa on eletty veromuutosta odottaen ja siihen

luottaen.

Täysin ilman huomiota eivät metsätilat kuitenkaan jää-

neet, vaan niiden verovähennysoikeutta tullaan paran-

tamaan. Puun myyntitulosta tehtävä vuotuinen metsä-

vähennys korotetaan 40 prosentista 60 prosenttiin. Sa-

malla metsävähennyksen kokonaismäärää korotetaan

50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenos-

ta. Hehtaarirajoituksia ei huojennuksiin liity. Vähennys

otetaan käyttöön takautuvasti eli sen voi tehdä jo vuo-

den 2008 verotuksessa. Myös tilakohtainen metsävä-

hennys muuttuu omistajakohtaiseksi.

Veroratkaisujen tulisi kannustaa metsän käyttöön var-

sinkin nyt kun Venäjän puutullit uhkaavat Suomen

metsäteollisuutta. Metsä ei ole pankki, joka kasvaa kor-

koa ilman jatkuvaa hoitoa. Sukupolvenvaihdoksia edis-

tämällä saadaan metsätiloja hoitamaan nuorempaa su-

kupolvea eli sellaisia ihmisiä, joilla riittää intoa ja viitse-

liäisyyttä hoitaa metsiä tuottavasti ja ylisukupolvisesti.

Maa- ja metsätilojen kohdalla perinnönjako ei ole ol-

lut oikeudenmukaista esimeriksi tilanteessa missä kak-

silapsisessa perheessä sisaruksista toinen on saanut pel-

lot ja toinen vain metsää. Metsää perinyt on joutunut

maksamaan perintöveroa, mutta pelloista onkin saatu

merkittäviä huojennuksia. Yhtä epäreilu perintövero

on silloin, kun toinen lapsista perii 20 hehtaaria met-

sää ja toinen samanarvoisen kerrostalo-osakkeen. Met-

sätilan omistajalle pitää luoda samat edellytykset kuin

muille yrittäjille ja maatiloille.

Hallitus on tehnyt kevään aikana useita hyviä metsä-

poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi ensiharvennushakkui-

den määräaikaisesta verovapaudesta on sovittu. Myös

metsien suojelun uusi linjaus ansaitsee täyden tunnus-

tuksen. Se korostaa vapaaehtoisuutta ja täyttä rahallista

korvausta. Linjaus on aivan erihenkinen kuin Naturan

pakkolaki. Lisäpanostus rataverkostoon ja alempiastei-

sen tieverkoston kunnostaminen auttaa puukuljetus-

ten lisäksi maaseudun muutakin elinkeinotoimintaa ja

asuttuna pitämistä. Metsäalan koulutukseen ja työvoi-

man saatavuuteen ollaan satsaamassa lisää.

Metsätalous on edelleen tärkeä tekijä Suomen kansan-

taloudessa ja sen osuus vientituloista on merkittävä.

Vaikka Nokian menestys on jättänyt metsätaloutta hie-

man varjoonsa, metsien merkitys työllistäjänä on yhä

suuri. Puukaupasta saatavat tulot kannattelevat moni-

en kuntien taloutta. Metsätalousyrittäjyys on yritystoi-

mintaa siinä kuin muukin yrittäminen. Tällä yrittämis-

muodolla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys

maaseudulle.

• Mikko Alatalo

Metsävero-

paketti

korjaa

perintö-

verotuksen

epäkohtia

Vuorossa nyt

lämmin vappu

Ilmatieteen laitoksen 28. huh-

tikuuta laatiman ennusteen

mukaan vappuna ja helators-

taina on lämmintä.

Vappuyön alin lämpötila

on maan etelä- ja keskiosas-

sa 5 ja 10 asteen ja maan poh-

joisosassa 0 ja 5 asteen välil-

lä, mutta Lapissa voi lämpö-

tila paikoin laskea pakkasen

puolelle.

Vappupäivän ylin lämpöti-

la on enimmäkseen 15 ja 19

asteen välillä. Rannikoilla on

usein näin keväällä sisämaata

kylmempää. Sää on melko au-

rinkoista ja poutaista.

Kuiva sää on kuivattanut

maaston ja tulen kanssa tulee

olla varovainen vappua viet-

täessä.

Ilmatieteen laitoksen vap-

pusäätilastojen mukaan läm-

pötila on keskimäärin vappu-

päivänä maan etelä- ja keski-

osassa hieman yli kymmenen

astetta ja maan pohjoisosas-

sa 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä

lämpötila laskee maan keski-

ja pohjoisosassa vielä vapun

aikaan keskimäärin pakkasen

puolelle, maan eteläosassa yö-

lämpötila on tavallisesti asteen

tai pari plussan puolella.

Viime vuonna vappua vie-

tettiin koleassa säässä. Maan

itäosassa satoi ennen vappua

märkää lunta, ja sitä oli maas-

sa vielä vappuaamunakin. Na-

vakka pohjoistuuli oli vappu-

aattona hyytävä. Vuonna 2005

oli vappusää kolea ja lunta ja

räntää satoi paitsi maan itä- ja

pohjoisosassa, myös etelässä.

Muut “valkeat vaput” sattuivat

vuosina 1999, 1995 ja 1985.

Viimeksi vappua vietettiin

keväisen aurinkoisessa säässä

vuonna 2006, kun lämpötila

nousi maan etelä- ja keskiosas-

sa reilusti yli 15 asteen. Kesäi-

siä vappuja vietettiin myös

vuosina 2002 ja 1998. Tuolloin

lämpötila nousi maan etelä- ja

keskiosassa monin paikoin yli

20 asteen.

Page 12 - Alueviesti_18_2008