Page 13 - Alueviesti_18

13

Keskiviikko huhtikuun 30. 2008

Pinnan alla kuohuu

R

uuan hinta nousee. Viime jouluun päättyi 12

vuoden pituinen jakso, jolloin ruuan hinta py-

syi meille kuluttajille reaalisesti samalla tasolla.

Jos EU-jäsenyysaika sieltä vuodesta 1995 on ollut ete-

läisen Suomen viljelijäperheille matalasuhdannetta ja

tukibyrokratiaa on se ruuan ostajille ollut hyvin edul-

lista aikaa.

Nyt, kun energian ja viljan hinnat ovat kohonneet maa-

ilmalla, on ruokakorin hinta kohoamassa rajusti. Viljan

hinnannoususta hyötyy viljan-viljelijä. Toki voi sanoa-

kin, että ”jo on aikakin”. Peltoviljely oli luisumassa myös

täällä Pirkanmaan ja Satakunnan rajoilla osittain näen-

näisviljelyyn, kun sadon määrällä ei ollut taloudellista

merkitystä.

Rakenteellisesti on suuri vaara, että kotieläintuotanto

siirtyy Suomen kartalla etelästä pohjoiseen.

Etelän sikatalous kurimuksessa

Nyt on suuri vaara, että kotieläintilojen määrä supis-

tuu lähivuosina täällä ja koko eteläisessä Suomessa voi-

makkaasti.1970-luvulla maidontuotanto siirtyi poliitti-

sin päätöksin pois lounaisesta Suomesta. Lehmät siir-

tyivät pohjoiseen ja itään. Nyt on alkanut jo tuotanto-

luvuissa näkyä kehitys, että sika, siis sianlihan tuotanto

on siirtymässä pohjoiseen. Tätä vauhdittaa eniten EU:

sta johtuva tukitasoero etelän AB-alueen ja muun Suo-

men C-alueen välillä. Huono sijanlihantuotannon kan-

nattavuus etelässä ja suurten ikäluokkien eläkeikä aihe-

uttaa voimakkaan tuotannosta luopumisaallon.

Investoinnit, uustuotanto painottuu C-alueelle Poh-

janmaalle. Siellä on pysyvä 142-tukijärjestelmä, halpa

rankkirehu Koskenkorvan viinatehtaalta ja joustavampi

viranomaisbyrokratia.

Syntymässä kahdet lihamarkkinat?

Teollisuuden kotimaisen liharaaka-aineen saanti ja

kannattavuus ovat jo tarkalla. Alueemme pienet lihan-

jalostajat ovat joutuneet tähänkin asti satsaamaan li-

han sopimustuottajiin. Nyt myös suuret lihakonser-

nit täällä Etelä-Suomessa ovat suuren haasteen edessä.

Pohjanmaalla toimiva teollisuus saa edullisemmin raa-

ka-aineensa ja myös tulevaisuuden näkymät tuottajien

uusinvestointien takia näyttävät hyviltä. On syntymäs-

sä kahdet lihamarkkinat, mutta jalostetut lopputuot-

teet myydään kuitenkin samoille kuluttajille kauppojen

kautta. Kotimaiseen lihaan tottuneena joudumme kysy-

mään, joutuuko HK ja kumppanit turvautumaan raa-

ka-ainehankinnassa entistäkin enemmän tuon-

tiin ja suuntaamaan liiketoimintaansa pärjä-

täkseen ”vieraille maille”?

Jukka Tuori, agronomi, Satafood

Kehittämisyhdistyksen hallituk-

sen puheenjohtaja Huitti-

nen

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen Huittisissa:

”Ruokakriisi on

mahdollisuus suomalaiselle

elintarviketuotannolle”

Maija Latva

Ruoan kulutustottumusten

muutokset Kiinassa ja Intias-

sa, ylituotannon purkaminen

sekä poikkeukselliset sääolot

eri puolilla maailmaa ovat ai-

heuttaneet ruokakriisin.

Esimerkiksi Aasiassa pää-

ravintona käytetyn riisin hin-

ta on tänä vuonna kaksinker-

taistunut ja viljan viljelyyn

käytetystä peltoalasta yhä

suurempi osa menee biopolt-

toaineeksi käytettävien kasvi-

en viljelyyn.

-Kansainväliset yhteisöt

ovat nyt suurten haasteiden

edessä, totesi Elintarvikete-

ollisuusliiton toimitusjohtaja

Heikki Juutinen vieraillessaan

torstaina Satafood kehittä-

misyhdistyksen kokouksessa

Huittisissa.

Hänen mukaansa tilanne

on kuitenkin mahdollisuus

Suomelle.

-Maassamme varmuusva-

rastointi on aina ollut tuttu

asia, samaa huoltovarmuutta

tulisi kehittää koko EU:n alu-

eella, hän totesi.

Juutinen näkee, että lähi-

tulevaisuudessakin suomalai-

sella elintarviketeollisuudella

on johtava markkina-asema

kotimaassa ja se on merkittä-

vä kansainvälistynyt toimija

myös lähialueilla.

-Viimeisen 10 vuoden ai-

kana suomalaisen elintarvike-

tuotannon tuottavuuden kas-

vu on 3,1 prosenttia ja se on

hyvä saavutus, Juutinen muis-

tutti. Tuottavuuden kasvu on

vaatinut monenlaisia muu-

toksia. Esimerkiksi henkilös-

tömäärä on vuodesta 1998

vuoteen 2006 pudonnut lä-

hes 7000 henkilöllä, mutta il-

man toimenpiteitä kansainvä-

listä kilpailukykyä ei olisi saa-

vutettu.

Juutinen näkee suomalai-

sen elintarviketeollisuuden

vientinäkymät hyvinä tulevai-

suudessakin.

Esimerkiksi viime vuon-

na vienti kasvoi 17 prosent-



tia. Pk-sektorilla on Juutisen

mukaan nähtävissä ihan uut-

ta intoa kasvuun ja sitä selit-

tää osaltaan yrityksissä tehdyt

sukupolvenvaihdokset. Nuo-

remmat johtajat ovat ottaneet

haasteen vastaan.

-Vientimahdollisuutemme

on hyvät, sillä meiltä löytyy

paljon hyviä tuotteita, Juuti-

nen painotti.

Hukkasen uunivalmis

lohifilee on Vuoden

tähtituote -finalisti

Satafood Kehittämisyhdistyk-

sen toimitusjohtaja Eila Tör-

mä iloitsee Satafoodin asia-

kasyritysten menestyksestä.

-Vuodesta 2002 lähtien elin-

tarviketeollisuus on kasvanut

Satakunnassa muuta maa-

ta nopeammin ja myös raa-

ka-ainetuotanto keskittyy yhä

enemmän Satakuntaan ja Var-

sinais-Suomeen, Törmä sel-

vittää.

Hänen mukaansa Pk-yri-

tykset ovat löytäneet myös

kansainväliset markkinat. -

Suurin haaste liittyy jatkuvaan

kilpailukyvyn parantamiseen

yhä kiristyvässä markkinati-

lanteessa sekä kustannusten

nousupaineessa, hän myön-

tää.

Eila Törmä odottaa jännit-

tyneenä viikon päästä järjes-

tettäviä elintarvikepäiviä, sillä

siellä Vuoden 2008 tähtituote

-tittelistä kilpailee myös Sata-

foodin asiakasyrityksen kans-

sa yhteistyössä kehitetty tuo-

te.

-Finalistimme on Kalaliike

V. Hukkasen uunivalmis lohi-

!lee, Törmä paljastaa.

”

Maassamme

varmuusvarastointi on

aina ollut tuttu asia, samaa

huoltovarmuutta tulisi

kehittää koko EU:n alueella.

Putaja sai kyläkirjan

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Erkki Juutinen (vasemmalla), Satafood Kehittämisyhdistyksen toimi-

tusjohtaja Eila Törmä ja Satafood Kehittämisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Tuori keskustelivat sa-

takuntalaisen elintarviketeollisuuden positiivisesta kehityksestä.

Maija Latva

Putajasta ja putajalaisista on

tehty kyläkirja, joka julkistettiin

viime sunnuntaina Putajan ke-

vätmarkkinoilla. -Kirjan tavoit-



teena on jättää kirjoitettu muis-

to sekä menneistä ajoista että

tästä hetkestä, kertoo kirjapro-

jektin vetäjä Erkki Vuorinen.

Kirjatoimikunnassa ovat

olleet mukana myös Mirjami

Putajan kyläkirjasta löytyy mielenkiintoista historiaa,

mutta tulevaisuuttakaan ei ole unohdettu. Kirjaprojek-

tin vetäjä Erkki Vuorinen on tyytyväinen mies kahden

vuoden uurastuksen tuloksesta.

Lounasranta, Esa Sarpoma ja

Matti Suominen. Kirjoittajina

ovat lisäksi olleet Hely Hakala,

Alex Leppänen, Olavi Lounas-

ranta, Marja-Liisa Nurminen,

Päivi Pihlajamäki, Airi Sar-

poma, Jorma Toivonen, Pent-

ti Vaahtera ja Tauno Vuoren-

niemi.

-Piirrokset on tehnyt Pentti

Vaahtera ja valokuvia on kai-

veltu usean putajalaisen pöy-

tälaatikoista, Vuorinen jatkaa.

Parasta aikaa Putajassa -kir-

jan on kustantanut kylän int-

ressien ajaja, Putajan Ponsi.

-Kirjassa esitellään myös

Putajan Ponnen laatima ky-

lästrategia, joten siinä mieles-

sä kirja suuntaa myös tulevai-

suuteen, Vuorinen selvittää.

Hän harmittelee, että kirjas-

ta jouduttiin jättämään pois

hyvää materiaalia, jota kertyi

paljon projektin aikana.

-Se on kuitenkin tallessa ja

arkistoitu. Ties vaikka tehtai-

siin vielä toinenkin kyläkirja,

Vuorinen visioi.

Kirjasta on otettu 500 kap-

paleen painos. Sitä on myyn-

nissä Suodenniemen Säästö-

pankissa sekä JH-Compute-

rissa.

Page 13 - Alueviesti_18_2008