Page 25 - Alueviesti_24_2008

Basic HTML Version

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Siivous- ja kotipalvelut

Tieisännöinti

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Työtarjouksia

Valokuvaamot

Ruosteenestoa

Puutavaraliikkeitä

T:mi SAMI KOIVU

PUUTAVARAMYYNNISSÄ

• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat

Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827

os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la

ent. Koivulan Sahaa vastapäätä

Tämä hinta on voimassa kun

ilmoitus on lehdessä

yhtäjaksoisesti vähintään

2 kuukauden ajan.

Alueviestin

palvelu-

hakemistossa

ilmoitat

edullisesti

0,39

/pmm/ilm.

+alv 22% yht. 0,48

Puheenvuoro Jokilaakson liitoselvityksestä

Harjavallan Kokemäen, Na-

kilan ja Ulvilan kunnallisval-

tuustojen puheenjohtajat ovat

antaneet seuraavan yhteisen

kannanoton kuntaliitosselvi-

tyksestä käytävään keskuste-

luun:

”Jokilaakson kuntaliitos-

selvityksen päätöksenteko on

edennyt ennalta sovitulla ja

suunnitellulla tavalla. Muka-

na olevien kuntien valtuus-

tot ovat hyväksyneet kunta-

liitosselvityksen käynnistämi-

sen, hallitukset ovat käsitelleet

hankkeen selvitysmiehen va-

linnan ja hankeorganisaation

kokoonpanon yksituumaises-

ti. Yhteydenpito kuntien luot-

tamushenkilö- ja viranhaltija-

johtojen kesken on jatkunut

rakentavassa ja hyvässä ilma-

piirissä.”

Olemme tarkkaan seuran-

neet hankkeen käynnistämi-

sen uutisointia ja tiedotusvä-

lineissä käytyä keskustelua, ja

olleet yllättyneitä siitä negatii-

visesta sävystä, jolla hanket-

ta on haluttu leimata. Suora,

kuntalaisilta saatu palaute sen

sijaan on ollut pääsääntöisesti

myönteistä.

Siksi haluamme edelleen

korostaa, että

-käynnistetyn hankkeen

tavoitteena on selkeyttää kun-

tarakennetta Kokemäenjoki-

laaksossa ja yhteistyössä kaik-

kien nyt olevien, ja tulevien,

kuntayksiköiden kanssa tur-

vata laadukkaat kunnalliset

palvelut kuntalaisille myös tu-

levaisuudessa

-Jokilaakson kuntaliitos-

selvitys tuottaa PARAS-hank-

keen edellyttämällä taval-

la tietoa kuntaliitoksen mah-

dollisuuksista, vaikutuksista

ja malleista. Tätä tietoa tar-

vitaan, jotta kuntien valtuus-

tot voivat aikanaan tehdä jär-

keviä ja perusteltuja päätöksiä

palvelurakenteista. Asioiden

selvittäminen ja tiedon kerää-

minen on kaiken kunnallisen

päätöksenteon perusta.

-Jokilaakson kuntaliitossel-

vityksessä tarkastellaan ennen

muuta kunnallisten palvelura-

kenteiden yhteen kokoamista.

Kansalaisten ostos-, asioin-

ti- tai työssäkäyntiliikkumista

sillä ei pyritä ohjaamaan. Kun-

tarajoilla ei tunnetusti ole näi-

hin asioihin vaikutusta nyt-

kään.

-kuntaliitos on iso asia, jos-

ta kuntalaisten on saatava sa-

noa mielipiteensä, ja vaihto-

ehdoista on käytävä laaja kan-

salaiskeskustelu. Tuloksekas

keskustelu edellyttää, että ar-

vioitavana on pohdittuja rat-

kaisu- ja toimintamalleja, se-

kä laskelmia niiden taloudel-

lisista vaikutuksista. Niitä jo-

kainen voi sitten peilata omiin

kokemuksiinsa ja sen pohjalta

muodostaa mielipiteensä. Sel-

vitysmiehen tehtävänä on tuo-

da keskusteluun näitä malleja

ja laskelmia.

-käynnistetyn hankkeen

puolesta puhuu moni asia. Ne

eivät vain ole, syystä tai toises-

ta, päässeet julkisuuteen.

Jokilaakson kaupungin pe-

rustamista puoltavia seikkoja:

Syntyvä kaupunki on yli

35.300 asukkaan kuntayksik-

kö, joka täyttää PARAS-lain

5.§:n vaatimukset ja mah-

dollistaa mm sosiaali- ja ter-

veyspalvelujen järjestämisen

yhdistetysti oman itsenäisen

kuntayksikön toimesta.

Syntyvä kaupunki on yh-

dyskuntarakenteeltaan tasa-

painoinen, jota yhdistää val-

tatie 2, rautatie ja muut lii-

kenneväylät, sekä joki, joka

muodostaa uudelle kunnalle

imagollisesti, historiallisesti ja

kulttuurisesti yhdistävän, lei-

mallisen elementin.

Syntyvän kaupungin neljä

taajamaa sijaitsevat tasaisesti

noin 10 km:n etäisyydellä toi-

sistaan. Niiden välille jää tilaa

laajenevalle asutukselle, kas-

vavalle monipuoliselle yritys-

toiminnalle ja virkistykselle.

Taajamien läheisyys mahdol-

listaa kunnallisten peruspal-

velujen tuottamisen jatkos-

sakin tasavertaisesti kaikille

kunnan asukkaille.

Syntyvän kaupungin moni-

puolinen ja vahva elinkeino-

rakenne mahdollistavat talou-

den kasvun ja kehityksen alu-

eella. Kaupunki muodostaa jo

nyt yhtenäisen työssäkäynti-

alueen. Myös kunnallistalou-

den pohja on vakaa ja se luo

hyvät edellytykset niin yritys-

ten toiminnalle kuin kunnal-

listen palvelujen ylläpitämi-

sellekin.

Liittyvien kuntien kunnal-

liset kulttuurit ovat pitkälti sa-

mankaltaisia. Syntyvän kau-

pungin päätöksenteko voi si-

ten rakentua turvalliselle poh-

jalle, jossa kuntalaisten ääni

tulee kuuluville, jossa eri alu-

eiden intressit tasavertaisesti

huomioidaan ja jossa yhteis-

työ jo nyt eri poliittisten ryh-

mien kesken on toimivaa ja

osa arkipäivää.

Syntyvän kaupungin koko

on monilla mittareilla arvioi-

den ihanteellinen. Kuntalii-

ton selvitysten mukaan asu-

kasmäärältään 20.000-40.000

asukkaan kunnat kykenevät

tuottamaan palvelunsa talo-

udellisimmin, asukkaat ovat

tyytyväisempiä kunnallisiin

palveluihin ja kunnallisen de-

mokratian toteutumiseen, ja

asukasviihtyvyys on monis-

sa suhteissa parempaa kuin

suuremmissa ja toisaalta pie-

nemmissä kuntayksiköissä.

Mikään uuden kaupungin ns

vanha osa ei ole ylivertainen

muihin nähden, jolloin alu-

eellinen demokratia toteutuu

parhaiten.

Kuntaliitos selkeyttää kun-

tarakennetta maakunnassa.

Sen tavoitteena on Satakun-

nan elinvoimaisuuden lisää-

minen ja niin Porin seutukun-

nan kuin koko maakunnankin

vahvistaminen. Syntyvä kau-

punki on valmis laajaan yh-

teistyöhön kaikkiin suuntiin

maakunnan sisällä ja sen ul-

kopuolella. Tärkeintä on kui-

tenkin oman alueen kunnal-

listen palvelujen turvaaminen

ja niiden kehittäminen.

Nykyisten kuntien pal-

veluksessa on ammatillises-

ti osaava ja sitoutunut henki-

löstö. Se antaa hyvän pohjan

luoda uuden kaupungin or-

ganisaatiosta nykyaikainen ja

dynaaminen, asukkaitaan laa-

dukkaasti palveleva.

Uusi kunta kykenee myös

vastaamaan paremmin henki-

löstön ikääntymiseen liittyviin

haasteisiin ja riittävän suurena

yksikkönä kilpailemaan kiris-

tyvillä työmarkkinoilla niuk-

kenevista työvoimaresursseis-

ta.

Syntyvä kaupunki saa 7,560

miljoonaa euroa ns porkkana-

rahaa. Sen käytöstä ja suun-

taamisesta neuvotellaan ja so-

vitaan kuntaliitosselvityspro-

sessin kuluessa.

03.06.2008

Harjavallan KV:n pj

Heli Eskanen

Kokemäen KV:n pj

Harri Kivenmaa

Nakkilan KV:n pj

Martti Pöysti

Ulvilan KV:n pj

Sirkka Saari

Yleisöltä

Energiamittari lainaksi

Vammalan kirjastosta

Vammalan kaupunginkirjas-

tosta voi nyt lainata energian-

kulutusmittaria kuivissa sisä-

tiloissa olevien kotitalouslait-

teiden sähkönkulutuksen mit-

taamiseksi. Mittari on Fortum

Sähkönsiirto Oy:n omaisuut-

ta ja sen lainaus kirjastosta on

asiakkaille maksutonta. Mitta-

rin laina-aika on yksi viikko.

Jatkuva kuivuus on ProAgria

Satakunnan mukaan hidasta-

nut kasvustojen kehitystä var-

sinkin poutivilla maalajeilla.

Orastuminen on ollut epäta-

saista ja orastuneillakin pel-

loilla näkyy jo kuivuudesta

johtuvia oireita.

Sateet olisivat nyt todella

tarpeen, jotta kasvustojen ke-

hitys turvattaisiin.

Osalla pelloista kasvustojen

elpymiskyky on heikentynyt ja

sateetkaan eivät enää pysty el-

vyttämään kasvustoja hyvään

kasvukuntoon.

Jos kuivuus jatkuu pitkään,

lisääntyy heikkokuntoisten

kasvustojen määrä. Hikevim-

millä maalajeilla maaperän

vettä on riittänyt pitempään ja

kasvustojen kunto on selvästi

parempi.

Eri lohkoilla suuret erot

Eri viljelylohkojen välillä voi-

kin olla suuria eroja kasvuston

kunnossa. Sadetuksella ei juu-

ri saada apua kuivuuteen, sillä

sadetuskalustoa on tiloilla vä-

hän ja vesistöjä, joista saatai-

siin kasteluvettä, ei usein ole

peltojen läheisyydessä.

Säilörehun korjuu on alka-

massa kuluvalla viikolla. Kui-

vuudesta ja toukokuun kyl-

mistä öistä johtuen sadosta

odotetaan keskimääräistä pie-

nempää.

Korjuun jälkeiset sateet

ovat tärkeitä myös nurmille,

jotta toinen säilörehusato pää-

see kasvuun. Kuivuus on vai-

kuttanut myös laitumien kas-

vuun ja suunnitellut laidunalat

eivät ole pystyneet tuottamaan

tarvittavaa rehumäärää.

Vihannesmailla on

tuholaisia liikkeellä

Vihanneksilla kuivuuden ta-

kia itäminen on ollut heik-

koa ja taimettuminen on epä-

tasaista. Myös tuholaisia, ku-

ten luteita, kirppoja ja kaali-

ja porkkanakärpästä on ollut

keskimääräistä enemmän.

Tuholaisten torjuntaan on

kiinnitetty tavallista enem-

män huomiota ja tuholaisti-

lanne ammattiviljelyksillä saa-

taneen pysymään kurissa.

Jatkuva kuivuus hidastanut

kasvustojen kehitystä

Page 26

Page 24

1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28,29,30,31,32