Page 25 - Alueviesti_43_2008

Yleisöltä
Sastamalan uusi uimahalli -
terveyskeskuksen etäpiste
Uinnilla ja vesiliikunnalla on
paljon tutkittua positiivistä
terveysvaikutusta. Ihminen-
hän painaa esim. vesijumpas-
sa, vesijuoksussa vaan n. 8 %
painostaan. Tämä mahdollis-
taa sen, että lihaksiin, luus-
toon ja niveliin kohdistuva ra-
situs ei ole vaurioittavaa vaan
kuntouttavaa ja kivutonta.
Toisin kuin useinkin juoksu ja
hölkkä. Myös tasapainon hal-
linta on helpompaa.
Veden hydrostaattinen pai-
ne, veden noste ja vastus tekee
liikkumisen täysin poikkeavaksi
verrattuna maalla liikkumiseen.
Uinti ja vesiliikunta on aero-
binen ja suhteellisen kevyt lii-
kuntamuoto. Se vaikuttaa edul-
lisesti myös verenkiertojärjes-
telmään ja hengityselimistöön
(hapenottokykyyn). Tutkimuk-
sissa on todettu aerobisen lii-
kunnan edullinen vaikutus ah-
distuneisuuteen ja masentunei-
suuteen. Ihminenhän on fyysi-
nen. psyykkinen ja sosiaalinen
kokonaisuus.
Uiminen ja vesiliikunta on
harvinainen liikuntamuoto sik-
si, että se sopii kaikenikäisille
ja- kuntoisille, mitä ei voi sanoa
mistään muusta
liikkumisen muodosta. Sik-
si se on merkittävä kansalaisten
liikuntalaji, joka tulee heijastu-
maan myös Sastamalan kau-
pungin tulevien vuosien ter-
veydenhoitomenoihin.
Vammalassa on uimahal-
lin rakentamisesta puhuttu
1960 luvun puolivälistä saak-
ka. 20 vuotta sitten päätettiin
tilata arkkitehdiltä piirustukset
mutta rakentamatta jäi. Kak-
si vuotta sitten valtuusto päätti
suurella enemmistöllä apulais-
kaupunginjohtaja Jaakko Erjon
esityksestä, että uimahallin ra-
kentaminen aloitetaan 2009 ja
että se otetaan käyttöön 2011.
Eli uimahallin tekemisen ai-
ka on nyt. Olemme tiedotusvä-
lineistä saaneet lukea ja kuulla,
miten nyt jos koskaan on edul-
lista panostaa rakentamis inves-
tointeihin. Maamme hallituskin
painottaa julkisia yhteisöjä nyt
investoimaan tulevaisuuden ra-
kentamiseen.
Ammattikoulun tilaisuuteen
kutsutut uimahallirakentami-
sen asiantuntijat pitivät uutta
hallia ekohallina, energian kulu-
tuksenosalta suomen huippuna.
Energiatehokkaaksi sen tekee
mm. rakentamisessa poikkeuk-
sellisen vahvat lämpöeristeet,
veden ja lämmön talteenotot,
kaukolämpö, rautaveteen upo-
tetut lämmönottoputket, au-
rinkolämpöpaneelit. Vuosittai-
sesta käyttökuluista tehdäänkin
uusi arvio.
Uimahalleja ei ole enää vuo-
siin tehty pelkästään päästä pää-
hän uitaviin, vaan hallit ovat
viihtyisiä vesiliikuntakeskuksia.
Jo vuosia on uusista halleista
tehty kävijämäärätutkimuksia.
Uimahallin alueen asukkaiden
lukumäärä kerrotaan 5,5:llä,
jolloin Sastamalahallin vuosit-
tainen kävijämäärä on 100 000
/ vuosi. Nykyisten 40 -vuotiai-
den minihallien, FC:n omista-
man Keikyän ja Kiikan hallin
yhteinen kävijämäärä on 35 000
/ vuosi.
Sekä terveyskeskuksen, että
uimahallitoiminnan yhteinen
tavoite onmahdollisimman ter-
ve kansalainen. Terveyskeskuk-
sen periaate sairauksien ennal-
taehkäisy, hoito ja kuntoutus.
Nämä tärkeät asiat toteutuvat
myös tulevassa Sastamalan ui-
mahallissa.
Unto Tupila
Suomi nostettava henkisestä kriisistä
Onnen hetkiä ei saada aikaan
poliittisilla päätöksillä. On-
nellisuuden kokee jokainen
yksilöllisesti. Kun ihmisil-
tä kysytään, mikä tekee hei-
dät onnelliseksi, useimmiten
vastaus on, että onnellisuus
tulee jokapäiväisistä pienis-
tä asioista. Sen sijaan hyvän
elämän rakentamiseen tarvi-
taan myös poliittisia päätök-
siä ja yhteistä vastuunottoa
tulevaisuudesta.
Viime vuosikymmenten
rajuilla yhteiskunnan muu-
toksilla on ollut suuri vaiku-
tus lasten, nuorten ja perhei-
den hyvinvointiin. Edelleen
valtaosa lapsista ja nuoris-
ta kuuluu perheisiin, joiden
hyvinvoinnin edellytykset
ovat säilyneet kohtalaisina.
Nämä perheet pystyvät luo-
maan edellytyksiä turvalli-
selle ja kannustavalle lasten
ja nuorten kasvulle.
Mutta monien perheiden
elämässä muutokset ovat ol-
leet jopa dramaattisia. Lama-
vuodet “pakottivat” arvioi-
maan uudelleen sosiaalitur-
van tasoa ja laajuutta. Myös
vanhemmuus ja palkkatyön
kasvavat vaatimukset tör-
määvät usein toisiinsa. Työ-
ja perhe-elämän yhteensovit-
taminen on muodostumassa
yhä suuremmaksi vanhem-
muuden, lasten kasvun sekä
myös sukupuolten välisen ta-
savertaisuuden toteutumisen
haasteeksi.
Kun 90-luvun alun la-
ma vei pankkeja konkurs-
siin Suomessa ja nyt sama
on edessä Yhdysvalloissa ja
muualla suuressa maailmas-
sa, niin päättäjät ymmärtä-
vät, että veronmaksajien va-
roja on sijoitettava miljardi-
kaupalla roskapankkeihin ja
muihin julkisiin markkina-
talouden tukitoimiin. Mutta
kun maa on ajautunut ”psy-
ko-sosiaaliseen” lamaan, ku-
ten nyky-Suomi, niin vastaa-
via miljardien tukipaketteja
ja muuta voimakasta julkis-
ta tukea pelastustoimiin ei
ole esitetty.
Syvästä henkisestä ja so-
siaalisesta kriisistä kertoo
esimerkiksi se, että masen-
nuksen vuoksi eläkkellä on
35000 ihmistä, tai että Sta-
kesin tietojen mukaan vuon-
na 2007 otettiin huostaan lä-
hes 10000 lasta. Kodin ulko-
puolelle sijoitettuja lapsia oli
noin 16000. Jokelan ja Kau-
hajoen kaltaiset traagiset ta-
pahtumat ovat vain jäävuo-
ren huippu lasten ja nuorten
ongelmissa.
Jos Suomessa todella otet-
taisiin vakavasti psykososiaa-
liset ongelmat, niin nyt val-
tioneuvoston ja eduskunnan
johdolla laadittaisiin miljar-
dien tukipaketti, joka suun-
nattaisiin kunnille tästä la-
masta ja kriisistä pois pää-
semiseksi ja elpymisen var-
mistamiseksi. Samalla myös
säädettäisiin lait, joilla kiel-
lettäisiin kaikkinainen väki-
valta- ja muun roskaviihteen
ja elektronisen krääsän suun-
taaminen lapsille ja nuorille
“elinkeinovapauden” oikeu-
tuksella.
Se, mihin kunnan varo-
ja suunnataan, on aina ar-
vovalinta usean vaihtoeh-
don välillä. Nyt olisi oltava
tosi valmius priorisoida so-
siaali- ja terveys- sekä sivis-
tys- ja koulutoimi ensisijai-
siksi asioiksi ja kriisitoimien
kohteeksi valtion ja kuntien
budjeteissa. Kaikki liikenevät
varat tulisi kohdistaa hyvin-
voinnin kannalta aivan pe-
rusasioihin, kuten peruster-
veyden- ja sairaanhoitoon,
koulujen resursseihin, van-
hempien ja vanhemmuuden
tukemiseen.
Tulisi myös luopua sii-
tä illuusiosta, että yksioikoi-
nen “taloudellisen tehokkuu-
den” edistäminen takaa suu-
rimman mahdollisen onnen
suurimmalle mahdollisel-
le joukolle. Mikä todellinen
hyöty jatkuvasta kilpailus-
ta lopulta on, jos se ajaa yhä
useammat ihmiset ahdistuk-
sen ja pahoinvoinnin syöve-
reihin? Nykyisin markkina-
ja mainosmaailma pääsee ai-
van liian paljon määrittele-
mään jo pikkulapsille, mitä
muka on hyvä elämä, onnel-
lisuus ja hyvinvointi. Ja seu-
rauksena on niiden vasta-
kohta, huono elämä, onnet-
tomuus ja pahoinvointi.
Leena Kukkonen-Lahtinen,
Stormi
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Tieisännöinti
Työtarjouksia Työtarjouksia
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Siivous- ja kotipalvelut
Rakennuspalvelut Ruosteenestoa
Olen kuullut, että Asemaka-
dulta lähtee hyvin palvellut
otto-automaatti. Perustelu-
na on kuulemma se, että Ap-
teekki ei haluaisi sitä täytettä-
vän öiseen aikaan heidän ti-
lojensa kautta. Ymmärrän to-
ki sen, mutta miksi vasta nyt,
onhan automaatti ollut siinä
jo useamman vuoden? Voisi-
ko siihen olla jokin muu vaih-
toehto kuin sulkeminen. Olen
myös kuullut, että Asemaka-
dun toinen yrittäjä olisi val-
mis siihen, että automaatti si-
joitettaisiin hänen tilojensa
yhteyteen. Yrittäjä vaan jou-
tuisi omasta pussistaan mak-
samaan remontin, mitä au-
tomaatin asennus aiheuttaisi.
Harvalla yrittäjällä kait on sel-
laisia rahoja? Eikö automaa-
tin ylläpitäjä voisi vähän tul-
la vastaan?
Miksi sitten automaatin
poistuminen saa minut tart-
tumaan kynään? No, siksi et-
tä automaatti sijaitsee Vam-
maskosken pohjoisella puolel-
la, missä itsekin asun. Kiukut-
taa se, että tätä pohjoispuolta
yritetään autioittaa ja siirtää
kaikki palvelut keskelle kau-
punkia. Tälläkin puolella on
elämää. Keskustassa on lähek-
käin 3 automaattia, joista ai-
nakin yksi omaa huonon lä-
hellepääsyn. Asemakadun au-
tomaatille on helppo poiketa.
Olen myös kuullut, että se on
toiseksi eniten käytetty auto-
maatti Vammalassa. Pohjois-
puolella on pari koulua, toi-
mivia yrityksiä ja rautatiease-
ma. Väitän, että montaa muu-
takin kiukuttaa automaatin
poistuminen. Olen myös ym-
märtänyt, että ihmisten halut-
taisiin käyttävän enenevässä
määrin kortteja maksuvälinei-
nä. Kaikki eivät sitä halua eikä
kaikki näitä kortteja saakaan.
Junassa ei käy Visa elctron-
kortit, joten junalla matkus-
taessa pitää olla käteistä mu-
kana, nyt kun Vammalassa ei
voi asemaltakaan lippua enää
ostaa. Pohjoispuolella asuvat-
kin käyttävät joskus junaa ja
he joutuvat nyt hakemaan ra-
han keskustasta. Turhaa aja-
mista edestakaisin. Olen myös
ymmärtänyt, ettei se ” kortin
vinguttaminen ” ole yrittäjäl-
lekkään mielekästä. Olen an-
tanut Automatialle palautetta
sekä kysynyt, miksi. Vielä en
ole saanut vastausta.
Kirsi Laakso
Näkemiin Otto?