Page 7 - Alueviesti_44_2008

7 Keskiviikko lokakuun 29. 2008
ESP perusti osaston tietotekniikan palveluille
Kehityspäällikkö Ari Hakanen ja kehitysinsinööri Mika Keskikiikonen sanovat ESP:ltä löytyvän asiantuntevia osaa-
jia asiakkaiden tietoteknisiin tarpeisiin.
Hannu Virtanen
Etelä-Satakunnan Puhelin on
perustanut tietotekniikan pal-
veluille osaston, joka pystyy
vastaamaan kaikkiin yrityksen
ja kotitalouden tietoteknisiin
haasteisiin. Osastolta löytyy
osaajia tietoliikenneyhteyksi-
en suunnitteluun, tietojärjes-
telmien asentamiseen, tieto-
koneiden ja yhteyksien huol-
toon ja ylläpitoon sekä käyttä-
jien kouluttamiseen.
Nykyaikainen yritys ei enää
pärjää ilman toimivia laitteita,
ohjelmistoja ja yhteyksiä, sil-
lä laskutuksessa, logistiikassa,
suunnittelussa ja asiakaskom-
munikoinnissa käytetään eri-
laisia ohjelmistoja ja tietolii-
kenneyhteyksiä.
Tietotekniikka on harvan
yrityksen ydinliiketoimintaa,
jolloin sitä ei kannata ylläpi-
tää itse. ESP:n osasto pystyy
tarjoamaan tuen kaikille osa-
alueille. Näin voidaan varmis-
tua siitä, että tietotekniikka
pysyy toimintakuntoisena jo-
ka tilanteessa.
Kehitysinsinööri Mika Kes-
kikiikosen mukaan ESP tarjo-
aa sekä peruskäyttäjien loppu-
käyttäjäkoulutusta että tekni-
siä asiantuntija-aiheita.
-Koulutuksemme on aina rää-
tälöity asiakkaan tarpeiden
mukaan. Näin koulutuspäi-
västä saadaan parempi hyöty
verrattuna tarjolla oleviin niin
sanottuihin avoimiin koulu-
tuksiin.
-Kouluttajamme ovat tottu-
neet toimimaan niin pienissä
kuin suurissakin valtakunnal-
lisissa yrityksissä ympäri Suo-
mea. Palaute on ollut kiittävää,
Keskikiikonen sanoo.
Asennus- ja konsultointi-
palveluissa käytössä on aikaa
säästäviä työkaluja, kuten te-
hokkaat etätyökalut. Useat uu-
distetulla osastolla työskente-
levät henkilöt ovat serti!kaat-
teja saavuttaneita toimijoita.
Kehityspäällikkö Ari Ha-
kasen mukaan ESP on ke-
hittämässä myös täysin uu-
sia palveluita, jotka on pitä-
nyt tähän mennessä hankkia
toiselta puolelta Suomea. Täl-
laisia ovat muun muassa var-
mistus-, etäkäyttö- ja konesa-
lipalvelut.
Lisäksi perinteisesti os-
tettavia palveluita on jatkos-
sa mahdollisuus saada pal-
velupohjaisesti. Tällaisia ovat
muun muassa virustorjunta,
työryhmäohjelmistot ja asiak-
kuudenhallintaohjelmistot.
-Yhdessä Kopteri ADSL -liit-
tymän kanssa nämä palvelut
takaavat yrityksen kilpailuky-
vyn säilymisen nykyajan tieto-
teknisessä maailmassa, Haka-
nen sanoo.
SKV Isännöinti Oy
kouluttaa vastuu-
henkilöitään aktiivisesti
SKV Isännöinti Oy: n Vam-
malan toimiston järjestämä
perinteinen hallitusristeily ke-
räsi jälleen kerran kokoon yli
60 innokasta opinhaluista hal-
lituksen jäsentä ja taloyhtiöi-
den vastuuhenkilöä Viking Li-
ne Amorellalle. Risteilyn oh-
jelma oli laadittu konseptilla
“jokaiselle jotakin”. Esiintyjät
olivat korkeatasoisia ja ristei-
lyn anti hyvä.
Koulutus alkoi SKV Isän-
nöinti Oy:tä edustavan Te-
ro Välkkilän esityksellä SKV:
n asunto-osakeyhtiöiden Ma-
jakka -palvelusta. Majakka on
taloyhtiöiden sähköinen pal-
velu, jonka avulla asukkailla,
osakkailla ja hallintohenki-
löillä on pääsy taloyhtiöiden
tietoihin. Sähköinen palvelu
helpottaa asiointia, kun asi-
oiden hoito ei ole kiinni au-
kioloajoista. Risteilyllä tehdyn
kyselyn perusteella hallitus-
ten vastuuhenkilöt ovat erit-
täin hyvin omaksuneet Ma-
jakka-palvelun omaksi apuvä-
lineekseen.
Hissit vahvasti esillä
Asianajaja Pekka Suojanen
opasti kuulijoita hallitustyös-
kentelyyn ja kertoi hallitus-
ten jäsenten vastuista ja vel-
vollisuuksista. Asunto-osake-
yhtiölaki kiristyy koko ajan
ja tiedottamisen tarve laki-
asioista lisääntyy. Lakimuu-
tokset aiheuttavat tulevaisuu-
dessa ilmeisesti sen, että talo-
yhtiöiden hallituksiin on yhä
vaikeampi saada väkeä. Uu-
si asunto-osakeyhtiölaki tulee
voimaan 2009- 2010. Voimas-
sa oleva asunto-osakeyhtiöla-
ki on vuodelta 1992.
Hissit olivat vahvasti esillä
tällä hallitusristeilyllä. Aluk-
si Antti Lakka Palmberg Oy:
stä esitteli kuulijoille hissin-
rakentamista talon ulkopuo-
lelle rakennettuun hissikui-
luun. Esimerkkinään hän
käytti Vammalaan As Oy Syl-
väänhoviin rakennettua his-
siratkaisua. Hissin rakenta-
minen lähtee liikkeelle aina
tarvekartoituksesta. Ikään-
tyvä väestö tarvitsee hissiä,
mutta myös lapsiperheen ar-
kea hissi helpottaa, kun saa
lasten vaunut helposti kulke-
maan hissillä.
Jukka Stavenhagen edusti
risteilyllä Kone Oy:n hissirat-
kaisuja. Esimerkkinään hänel-
lä oli As Oy Kirkkoranta, jo-
hon on valmistumassa Kone
Oy:n toimittama hissi, joka
rakennetaan taloon sisälle. As
Oy Kirkkorantaan valmistuva
hissiratkaisu on ensimmäinen
osaketaloon sisälle rakennet-
tava hissi, johon on osakkail-
ta jouduttu lunastamaan neli-
öitä. Neliöiden luovutus osoit-
taa valtavaa yhteishenkeä talo-
yhtiössä.
Hissillä on korottava vai-
kutus koko kiinteistön arvoon
verrattuna vastaavan kokoi-
seen hissittömään kiinteis-
töön. Hissin rakentamisel-
la saadaan ajanmukaistettua
asumista.
Parvekekorjauksista oli
kertomassa Matti Haukijär-
vi Parma Oy:stä. Lisäeristyk-
sestä kuulijoille kertoi Jouko
Kiviaho Ikaalisten Sellueris-
te Oy:stä.
Asiaa kaukolämmöstä
Vammalassa kaukolämpöön
liittyminen on viimeaikoina
ollut varsin vilkasta. Vamma-
lan Lämmön edustaja Pirjo
Riekkinen oli kertomassa kau-
kolämmön tämänhetkisestä
tilasta. Vammalan Lämmös-
tä Vammalan kaupunki omis-
taa 65 prosenttia, Fortum 20
ja Vammalan Vaneri 15 pro-
senttia. Vammalan Lämpö ra-
kentaa verkon ja ylläpitää sitä.
Energia ostetaan Fortumilta.
Lämmityskustannukset
ovat muuttuneet rajusti vii-
meisen viiden vuoden aika-
na. Kaukolämpö on kallistu-
nut 78 %, kun esimerkiksi ke-
vyt polttoöljy on kallistunut
172 %. Kaukolämpö on tällä
hetkellä varteenotettava vaih-
toehto Vammalassa.
Pasi Tamminen LVI- Tam-
minen Oy:stä oli kertomassa
käytännön järjestelyistä kau-
kolämpöön liittyessä. Pasi
Tamminen korosti, että van-
hoja lämmitysmuotoja ei kan-
nata jättää varalle varmuuden
vuoksi vaan vanhat laitteet on
syytä purkaa ja kuljettaa pois.
Kun vanha lämmitysmuoto
puretaan, voidaan tiloja jat-
kossa käyttää esim. varastona.
Huoneistokohtaiset vesi-
mittarit puhuttavat useim-
missa taloyhtiöissä asukkaita.
Timo Moisio oli Vexve Oy:n
Vesiverron edustajana kerto-
massa hallitusten vastuuhen-
kilöille vedenmittauslaitteis-
ta, joiden valmistuksessa ja
suunnittelussa Vesiverto on
edelläkävijä Suomessa. Mit-
tarit tuovat mukanaan oikeu-
denmukaisuutta taloyhtiöön,
jokainen maksaa sen mää-
rän jonka kuluttaa. Huoneis-
tokohtaisten vesimittarien on
todettu vähentävän huomat-
tavasti veden kulutusta talo-
yhtiöissä.
Energiatodistus
pakolliseksi
Varsin ajankohtaisesta ai-
heesta, energiatodistukses-
ta, oli puhumassa Raksystems
Oy:stä Tapio Kuurimo. Ener-
giatodistus tulee pakollisek-
si ensi vuoden alusta yli kuu-
den huoneiston taloyhtiöihin.
Jo nyt on todennäköistä, että
kaikkiin taloyhtiöihin ei saa-
da Suomessa energiatodistus-
ta vuoden vaihteeseen men-
nessä. Tämä ongelma johtuu
siitä, että maassamme ei täl-
lä hetkellä ole riittävästi päte-
viä energiatodistuksen tekijöi-
tä. SKV:llä asiat ovat kuitenkin
järjestyksessä ja energiatodis-
tukset valmistuvat säädetys-
sä ajassa.
SKV Isännöinti Oy:n Vammalan toimiston hallitusristeily keräsi jälleen runsaan osanottajajoukon kuulemaan ajan-
kohtaisista asioista.
Teollinen verkosto
nivoo yrityksiä yhteen
Verkostoon kuuluvilta
yrityksiltä kuultua
Sastamalan Seudun Yrityspal-
velu Oy:n hallinnoima TEOL-
LINEN verkosto -hanke on ot-
tanut tehokkaan startin kol-
mevuotistaipaleelleen. Ensim-
mäisen puolen vuoden aikana
verkostoon on liittynyt neli-
sen kymmentä puu-, metalli-
ja kumialan yritystä eri puolil-
ta Lounais-Pirkanmaata.
Pohjatyön nykyiselle ver-
kostotoiminnalle loivat seu-
tukunnalla aikaisemmin toi-
mineet metallin Camilla-ver-
kosto sekä kumi- ja muovia-
lan Kumilla-verkosto. Näiden
alakohtaisten yritysverkosto-
jen nimissä tehdystä kehittä-
mistoiminnasta saatujen hy-
vien kokemusten perusteella
lähdettiin luomaan laajempaa
verkostoa, jossa yhdistyvät
seutukunnan tärkeimmät teol-
lisuudenalat.
-Teollisen verkoston kokoa-
minen ja ylösajo käynnistyi-
vät jo viime vuoden puolella,
mutta varsinainen toiminta al-
koi keväällä 2008 Te-keskuk-
selta haetun ESR-tukipäätök-
sen saavuttua, kertoo hank-
keen projektipäällikkö metal-
li- ja puualaan erikoistunut
Pasi Rännäli.
Teollisen verkoston selkeä-
nä kokonaistavoitteena on yri-
tysten kannattavuuden ja kil-
pailukyvyn parantaminen. Li-
säksi verkoston toimilla py-
ritään vaikuttamaan myös
ammattitaitoisen työvoiman
riittävyyteen seutukunnalla.
-Näin pyrimme omalta osal-
tamme edistämään tulevan
Sastamalan kaupungin ja sen
ympäristön kehittymistä sekä
alueen positiivista väestökehi-
tystä. Haluamme tuottaa pysy-
vän toimintamallin, joka toi-
mii vielä senkin jälkeen, kun
hanke joskus aikanaan päät-
tyy, toteaa Pasi Rännäli.
Koulutusruletti
pyörii vilkkaasti
Hankkeen toinen projekti-
päällikkö, kumialan pitkän
linjan ammattilainen, Ai-
no-Riitta Joutsen kertoo, et-
tä ensimmäisen puolen vuo-
den aikana on järjestetty yri-
tyskohtaisia täsmäkoulutuk-
sia, konsultaatioita sekä koko
verkostolle suunnattuja yh-
teisiä koulutustilaisuuksia.
Syyskuun loppuun mennessä
hankkeen toimenpiteisiin on
osallistunut 171 henkilöä.
Koulutukset ovat kohden-
tuneet mm. tietotekniikkaan,
palkkahallintaan, kemikaali-
lainsäädäntöön, koneiden ja
järjestelmien käytön hallin-
taan, työturvallisuuden edis-
tämiseen, laatujärjestelmiin
sekä johtamiseen. Lisäksi on
järjestetty yritysten sisäisiä
henkilökunnan moniosaa-
mista laajentavia koulutuk-
sia. Muutamissa yrityksissä
on parhaillaan on menossa
erilaisten järjestelmien päivi-
tystä ja rakentamista. -Aivan
uutta on yrityksille suunnat-
tu suuren suosion saavutta-
nut ruotsin kielen tasokoulu-
tus, kertoo Joutsen.
Tulevasta toiminnasta Ai-
no-Riitta Joutsen mainitsee
ensi vuoden maaliskuussa
pidettävät verkoston sisäiset
alihankintamessut. -Toivom-
me verkoston keskeisen toi-
minnan ja vuoropuhelun li-
sääntyvän entisestään ja mes-
sujen tavoitteena onkin, että
yrittäjät tutustuvat parem-
min myös naapurin toimin-
taan, mainitsee Aino-Riitta
Joutsen.
Teknikum Yhtiöt/
Jukka Tuominen:
Positiivisen vireen omaava
Teollinen verkosto on lähte-
nyt vauhdilla liikkeelle. Ver-
koston yhtenä tavoitteena
on lähentää paikallisia yri-
tyksiä ja niiden henkilöstöä
toisiinsa, koska emme vielä
tunne toisiamme tarpeek-
si, jotta voisimme rakentaa
toimintokohtaisia yhteis-
työryhmiä.
Kaikissa yrityksissä suo-
ritetaan esimerkiksi osto-
ja ja pääperiaatteetkin lie-
nevät samantyyliset, mutta
yhteistyöllä voisi löytää sa-
mojen komponenttien tai
raaka-aineiden ostoissa yh-
teisiä tehokkaampia verkos-
toja, jotka parantaisivat os-
totoimintoja yksittäisissä
yrityksissä.
Epsira Oy/
Tuomo Tihveräinen:
Alkutunnelmat ovat erittäin
myönteiset. Kaikki ovat in-
nolla mukana ja mielestä-
ni verkoston toimivuus riip-
puu mukana olevien yritys-
ten aktiivisuudesta ja ha-
lukkuudesta yhteistyöhön.
Asetelmat ovat hyvät vah-
van teollisen verkoston ke-
hittämiselle seutumme yri-
tysten kesken.
SHT-Tukku Oy/
Hannu Lehtonen:
Meitä toiminnassa on ilah-
duttanut projektipäälliköi-
den aktiivisuus ja ammatti-
taito. Sekä Pasi Rännäli et-
tä Aino-Riitta Joutsen ovat
olleet aktiivisia ja auttaneet
kaikenlaisissa kysymyksissä.
Toinen ilahduttava asia on
jo itsessään saman alan yrit-
täjiin ja heidän toimintaansa
tutustuminen. Samoin työ-
voimahallinnon ja koulutus-
puolen edustajat ovat olleet
ilahduttavan aktiivisia tar-
joamaan erilaisia mahdolli-
suuksia henkilöstön kehittä-
miseen ja hankintaan.
Lojer Oy/Ville Laine:
Verkostotoiminta on kehit-
tänyt alueen yritysten välis-
tä yhteistyötä, synnyttänyt
jopa liikesuhteita. Yksittäi-
set yritykset ovat hyötyneet
oppilaitosyhteistyöstä, sekä
kehittäneet omaa osaamis-
taan verkoston järjestämis-
sä koulutuksissa. Teollisesta
verkostosta on tullut kiinteä
osa Vammalan alueen teol-
lisyritysten kehittämistoi-
mintaa.
Pirkanmaan
Te-keskus/
Leena Tuunanen:
Sastamalan seudun vahvuu-
tena ovat aktiiviset paikal-
liset pk-yritykset sekä tiivis
yritysverkostotoiminta. On
totuttu tekemään yhteistyö-
tä eri toimijoiden kesken
ja pk-yrityksissä on panos-
tettu toiminnan kehittämi-
seen. Henkilöstön osaami-
sen kehittäminen nähdään
tärkeäksi osaksi koko yri-
tyksen liiketoiminnan ke-
hittämistä.
Hankkeen haasteena on
saada aivan pienet yrityk-
set mukaan kehittämistyö-
hön. Pk-yritysten kannalta
on tärkeää, että kehittämis-
hankkeessa saatu uusi osaa-
minen otetaan hyötykäyt-
töön ja kehittämistoimilla
on suora kytkentä yrityksen
arkeen. Lisäksi on pystyt-
tävä arvioimaan hankkeen
ansiosta yrityksissä tapah-
tuneita muutoksia.