Page 14 - Alueviesti_44

14

Keskiviikko lokakuun 29. 2008

Maija Latva

Reilut 20 vuotta yrittäjänä toi-

minut Ritva Jalkanen on hyvä

esimerkki muillekin yrittäjä-

naisille. Hän kertoo avaavansa

joka aamu liikkeensä oven yh-

tä mielellään, mutta ymmär-

tää myös lomien tärkeyden.

-Itsestään ei saa tehdä kor-

vaamatonta, hän muistuttaa.

Vaikka yrittäjät eivät yleensä

laskekaan työtuntejaan, niin

omasta jaksamisestaan täy-

tyy muistaa pitää huolta. -On-

neksi minulla on kaksi hyvää

ja luotettavaa työntekijää, hän

kiittelee.

Haaveista totta

Ennen yrittäjäksi ryhtymis-

tään Ritva toimi lastenvaattei-

ta myyvässä liikkeessä perä-

ti 30 vuotta. -Haaveilin useasti

omasta yrityksestä, hän paljas-

taa. Alusasuliike Putiikki Nai-

selle toimi ensin vanhassa kir-

japainontalossa, mutta on ollut

nykyisellä paikallaan Puistoka-

dulla jo parikymmentä vuotta.

Alusasujen lisäksi liikkeen va-

likoimiin kuuluu uimapuku-

ja, yöasuja ja sukkahousuja. -

Meiltä löytyy tietenkin myös

imetysliivejä, mutta myös pro-

teesiliivejä, Ritva jatkaa.

Laadukkaat merkit

ja hyvä palvelu

Vuosien saatossa alan valikoi-

mat ovat muuttuneet radikaa-

listi. Esimerkiksi rintaliivien

kaaret olivat 20 vuotta sitten

ihan omituinen juttu. Kuppe-

ja löytyi aluksi D:hen asti, nyt

viimeinen kirjain on I. -Kau-

niita malleja löytyy nykyään

joka koossa, vuoden yrittäjä-

nainen iloitsee.

Toisilla asiakkailla saat-

taa olla mielikuva, että liivi-

liikkeissä myydään vain huip-

pukalliita liivejä. -Kuka sitten

myy hintavan ja laadukkaan

tuotteen, jos ei erikoisliike,

Ritva kysäisee ja muistuttaa,

että edullisempiakin vaihto-

ehtoja toki löytyy.

Oman liikkeensä valttikor-

teiksi Ritva mainitsee laaduk-

kaat merkit ja hyvän, henkilö-

kohtaisen palvelun. -Viime vii-

kolla esimerkiksi liivikaupoille

tuli naisporukka, jossa oli nel-

jä sukupolvea. Meillä oli oikein

mukava hetki naisellisten asioi-

den parissa, Ritva kertoo.

”Haihattelulla ei pärjää”

Ritva Jalkanen on kuulunut

alusta saakka Vammalan Yrit-

täjänaisiin ja hän kokee rik-

kaudeksi sen, että asioita ja

ajatuksia voidaan jakaa yhdes-

sä. Lisäksi hän kuuluu Muoti-

kaupan liittoon, jonka kautta

tuttavuuksia on solmittu ym-

päri Suomen.

Yrittäjäksi aikovia Ritva ha-

luaa rohkaista, mutta muistut-

taa hyvän liikeidean tärkey-

destä. -Haihattelulla ei pärjää,

hän painottaa.

Ritva on mielissään Vuo-

den Yrittäjänainen -tittelis-

tään, mutta muistuttaa sa-

malla, että yrittäviä naisia

on Suomessa paljon. -Olen

yrittänyt parhaani ja mie-

lestäni onnistunutkin, hän

pohtii.

Vammalan Yrittäjänaiset va-

litsivat ensimmäisen Vuo-

den Yrittäjänaisen syysko-

kouksensa yhteydessä viime

perjantaina. Päivä oli valta-

kunnallinen yrittäjänaisten

päivä, jonka tarkoitukse-

na on tuoda naisyrittäjyyt-

tä esille.

Naisyrittäjyydellä on

Suomessa pitkät perinteet.

Naisyrittäjät ovat kansalli-

nen voimavara, kun pyritään

vakaaseen taloudelliseen

kasvuun. Erityisesti 2000 –

luvulla naisyrittäjien mää-

rä on kasvanut. Tällä het-

kellä Suomessa toimii yrit-

täjänä noin 74 000 eli run-

saat 32 % kaikista yrittäjistä.

Noin 70 % naisyrittäjistä toi-

mii yksinyrittäjinä. Naisyrit-

täjät ovat meillä suhteellisen

ikääntyneitä, yli neljännes

on yli 50-vuotiaita.

Naisyrittäjyyden

esteenä usein

työn ja perheen

yhteensovittaminen

Yrittäjänaisten keskuslii-

ton puheenjohtaja Kaari-

na Jokinen on mukana laa-

japohjaisessa naisyrittäjyy-

den edistämistyöryhmässä,

jonka tehtävänä on selvit-

tää naisyrittäjyyden edistä-

miseksi toteutetut toimenpi-

teet alueittain. Tarkoitus on

myös kartoittaa naisyrittä-

jyyden rahoituksen kehittä-

misen tarpeet, yksinyrittäji-

en kehittyminen työnanta-

jayrityksiksi, sijaispalvelu-

järjestelmän ja ensimmäisen

työntekijän palkkauksen tu-

keminen.

Työryhmän on perusta-

nut työministeri Tarja Cron-

berg ja hän peräänkuuluttaa

erityisesti nuorten naisten

ryhtymistä yrittäjäksi. Sen

esteenä ovat vaikeudet sovit-

taa yhteen yrittäjyys ja per-

he. Työryhmä aikoo puuttua

myös tähän.

Arvostusta

naisyrittäjyydelle

Vammalan yrittäjänaisten 61

toimintavuosi alkaa olla lo-

puillaan. Jäseniä yhdistyk-

sessä on nyt noin 50. -Toivo-

tamme ilolla uudet jäsenet

mukaan toimintaan, sanoo

yhdistyksen puheenjohta-

ja Helena Mäkelä. Hän ker-

too, että monilla paikkakun-

nilla vuoden naisyrittäjä on

valittu jo usean vuoden ajan.

-Halusimme tämän naisyrit-

täjyyttä arvostavan perin-

teen myös Vammalaan, hän

selvittää.

Yhdistys järjestää kou-

lutus- ja virkistystoimintaa,

kuten teatterimatkoja, vesi-

jumppa- ja uinti-iltoja, yri-

tysvierailuja sekä muuta mu-

kavaa vastapainoa arkeen.

Salaliittoteoria. Se alkaa pikkuhiljaa

hahmottua meilläkin. Kuinka ulko-

puoliseksi sitä välillä itsensä tuntee-

kin, kun lapsilla alkaa olla omat vit-

sinsä ja huvinsa. Vaikka enpä sitä mi-

hinkään vaihtaisikaan. Ei voi naura-

matta seurata kun Ronja konttaa

taloa ympäri Laurin säikytelles-

sä häntä milloin minkäkin kul-

man takaa. Ronja kiljuu, hih-

kuu ja käkättää. Vaalea takku-

tukka kipittää minkä kintuis-

taan pääsee. Kyllä neito aika

hienosti jo käveleekin, mut-

ta turvautuu vielä konttaamisen

voimaan kun pääsee lujempaa.

Jos Lauria ei huvita syödä, niin sit-

ten ei huvita Ronjaakaan. Leikki al-

kaa taas, Lauri luisuttaa kättään pöy-

dän pinnalla ja Ronja yrittää napata

siitä kiinni. Koita siinä sitten saada

ruokaa hukkumaan jonnekin muual-

le kuin naamaan ja vaatteisiin. Mikä

siinä onkin, että Ronja pyyhkii aina

ruokaiset sormet hiuksiinsa?

Jos Laurilla on jotain hyvää, tokihan

myös Ronjan pitää saada, oli se sitten

ihan mitä vaan. Vaikka eihän se mais-

taminen ole pahasta. Ilme on ollut ai-

ka vinkeä Ronjan maistaessa vichyä.

Harmi, ettei kameraa ole läheskään

aina lähettyvillä!

Parhaiten sisarusten välisen yhteispe-

lin huomaa silloin, kun toisella on pa-

ha päivä. Aina se on sitten myös sillä

toisella. Laurin uhma on välillä aika-

moista tahtojen taistoa, ja sitä se

alkaa olla Ronjallakin. Myötätun-

toitkua neiti harrastaa ja osaa ve-

dellä oikeista naruista, kun oikein

tahtoo veljeään ärsyttää. Toimii-

han tuo myös toisin päin.

Kaikesta huolimatta se sisarusrak-

kaus on jo selvästi nähtävissä. Sii-

tä, kuinka hellästi Lauri Ronjaa ha-

laa tai silittää tukkaa. Ja kuinka ihail-

len Ronja veljeään yleensä katsoo,

ja kuinka tärkeä roolimalli Lauri on

Ronjalle. Kunpa lämpimät välit säilyi-

sivät koko iän.

Johanna Pihlava

Seurasin viisivuotiaan kummityttöni ja hänen kolmi-

vuotiaan siskonsa leikkiä. Viisivuotias halusi tietenkin

olla kaikista hienoin prinsessa, eikä hän enää saanut

pikkusiskoaan puhuttua hirviön rooliin. Kolmivuo-

tiaskin halusi nimittäin olla ”pinsessa”. Lopulta leikki

saattoi alkaa, kun isompi sai olla pikkuisen hienompi

prinsessa. Ajatelkaa, millainen itsetunto on viisivuoti-

aalla. Kun hän pyörähtää peilin edessä hameen helmat

hulmuten hän näkee juuri sen, mitä haluaakin. Arie-

lin, Prinsessa Ruususen tai Helinä-Keijun. Viisivuoti-

as myös osaa ottaa kehut vastaan ja yhtyy niihin mie-

lellään itsekin. Missä vaiheessa tuo ihana ominaisuus

sitten karisee? Kehupa vaikka 13-vuotiasta, niin hän

keksii heti muutaman huonon puolen itsestään. Tai

jos vaikka sanot jollekulle, aikuisellekin, että onpa si-

nulla ihana asu, niin eikö siihen yleensä vastata jotakin

tyyliin ”tää nyt on jo vanha”, ”no, ei tämä nyt niin eri-

koinen ole” tai ”joo, oli alennuksessa”. Jos sanot ”aivan,

mielestäni tämä näyttää oikein hyvältä päälläni” niin

jonkun mielestä voit olla jopa hieman ylpeä.

”

Meillä elää vähän liikaa se

vanhanaikainen käsitys, että

kehuminen ylpistää.

Monissa kulttuureissa kehut osataan ottaa vastaan

ilman hämmennystä ja osataan jopa nauttia niistä.

Meillä elää vähän liikaa se vanhanaikainen käsitys,

että kehuminen ylpistää. Mutta emmekö me kaikki

saisikin olla, sopivissa määrin, ainakin vähän ylpeitä

itsestämme? Olemme kaikki, ihan joka ikinen erikoi-

sia ja ainutlaatuisia. Ja jokainen meistä on hyvä jossa-

kin. Kehut vahvistavat itsetuntoa ja jokainen, niin lap-

si kuin aikuinenkin, kaipaa koko elämänsä ajan hy-

väksytyksi tulemisen tunnetta ja lämpöä. Tiedättehän

tunteen, kun elämä on oikein solmussa. Mikä auttaa

silloin paremmin, kuin ystävän halaus tai puolison

rohkaisevat sanat?

Kotiäidin päiväkirja

Salaliittoteoria

Vammalan ensimmäinen Vuoden yrittäjänainen on Ritva Jalkanen

”Avaan liikkeeni oven

aina yhtä mielelläni”

Naisyrittäjyydellä

on pitkät perinteet

-Syksyn alusasuissa trendiväreinä ovat mustan lisäksi harmaa ja punainen, kertoo

Vammalan Vuoden Yrittäjänainen Ritva Jalkanen.

Vanhemmat eivät koe 7.-luokkalaisten

päihdekokeiluja ajankohtaisiksi

Seitsemännellä luokalla ole-

vat nuoret keskustelevat vain

harvoin vanhempiensa kanssa

tupakan ja alkoholin käytös-

tä. Suurin osa vanhemmista

ei myöskään usko nuorten ko-

keilevan päihteitä lähiaikoina.

Tiedot käyvät ilmi Manner-

heimin Lastensuojeluliiton

Ehkäisevän päihdetyön hank-

keen alkukartoituksesta.

Vanhempien arviot nuor-

ten päihdekokeiluista eroavat

nuorten omista vastauksis-

ta. Erityisesti alkoholikokei-

lut ovat yleisempiä kuin van-

hemmat kuvittelevat. Van-

hemmat eivät myöskään ol-

leet kovinkaan huolissaan

siitä, että nuoret aloittaisivat

päihdekokeilut lähiaikoina.

Tutkimuksen mukaan kuiten-

kin joka kolmas nuori oli ko-

keillut alkoholia ja vajaa vii-

dennes nuorista oli kokeillut

tupakkaa.

Tutkimuksessa havaittiin

myös, että alkoholin ja tupa-

kan kokeilu on harvinaisem-

paa niiden nuorten keskuu-

dessa, joiden vanhemmat ovat

kiinnostuneita heidän vapaa-

ajanvietostaan. Vanhempien

tieto siitä, missä nuori viet-

tää vapaa-aikaansa, näyttäisi

tehokkaasti ennaltaehkäise-

vän päihteiden käyttöä. Äidit

ovat nuorten mukaan isiä tie-

toisempia siitä, miten he viet-

tävät aikaansa, käyttävät ra-

haa tai kenen kanssa he liik-

kuvat.

Tutkimuksessa mukana ol-

leet 7.-luokkalaiset nuoret ar-

vioivat vanhempiaan myön-

teisesti. Vanhemmat ovat val-

miita auttamaan kouluongel-

missa ja kiinnostuneita lasten

koulunkäynnistä. Päihteis-

tä kodeissa ei nuorten vasta-

usten mukaan sen sijaan juu-

ri puhuta.

Vanhempia tulee rohkaista

puhumaan päihteistä nuorten

kanssa sekä olemaan kiinnos-

tuneita nuorten vapaa-ajasta.

Erityisesti isien kiinnostusta

ja osallisuutta nuoren vapaa-

aikaan olisi syytä vahvistaa.

Päihteiden ongelmakäyttö

on Suomessa yksi merkittävim-

mistä lapsiperheiden hyvin-

vointia uhkaavista tekijöistä.

”Jos haluat politiikassa saada sanotuksi

jotain, hanki paikalle mies. Jos haluat

saada jotain tehdyksi, hae nainen.”

- Margaret !atcher

Otsikoiden takaa

Maija Latva

Itse-

tunnosta

Page 14 - Alueviesti_44_2008