Page 30 - Alueviesti_46_2008

30 Keskiviikko marraskuun 12. 2008
3HUMDQWDLQD
/DXDQWDLQD
aaaaaaaaaa
aaaaaaaaaa
.DUDRNH
aaaaaaaaaa
aaaaaaaaaa
SXELVVD YDSDD SllV\
3XLVWRNDWX 9DPPDOD SXK
ZZZ YDPPDODQVHXUDKXRQH ILH
/LSXW ¼
6XQQXQWDLQD
1\W SXELQ VFUHHQLOWl
60 OLLJDQ MD 9DOLROLLJDQ
SDUKDDW SHOLW
7lQllQ VH DONDD
7(;$6 +2/'¶(0 WXUQDXV
2VDOOLVWX LOPDLVHNVL
MD \OHLV|Q S\\QQ|VWl \OlNHUUDVVDD
/ H Y \ W D Q V V L W ¼
7 L Q R 7
<|NHUKR 6(.(
DXNL NOR
MD
% U X Q V V L SXELVVD
aaaaaaaaaa
9DLYDWRQ WDSD
QDXWWLD VXQQXQWDLDDPXLVWD
Oivaltava itsensä
johtaminen aiheena
Huittisissa
Ekonomi ja leadership co-
atch Christina Forssell, enti-
nen kansainvälisen tason jal-
kapalloilija, tulee joulukuun
3. päivänä Huittisiin koulut-
tamaan yritysten ja julkisen
sektorin henkilöstöä. Cristi-
na haastaa osallistujat kuun-
telemaan ja pohtimaan, mi-
ten oivaltava itsensä johtami-
nen voi tarjota näkökulmia ja
työkaluja työelämän haastei-
den ylittämiseen!
Huittisten seudun kansa-
laisopiston järjestämä tilai-
suus on suunnattu johtajille,
esimiehille, asiantuntijoil-
le, työtiimeille ja muille asi-
asta kiinnostuneille.
Työntekijöihin organisaa-
tion joka tasolla kohdistuu
tänä päivänä paineita monel-
ta eri taholta. Heiltä odote-
taan usein huippuunsa virite-
tyn eliittiurheilijan asennetta
ja panosta. Vahvuuksiin, kes-
tävämpien motivaatioajurei-
den tunnistamiseen ja ener-
giatasapainon kunnioittami-
seen ei silti useinkaan kiin-
nitetä tarpeeksi huomiota
kiivasrytmisessä työelämässä.
Yhtenä haasteena on pysäh-
tyä ja löytää oma, aito, innos-
tava tapa olla ja toimia työyh-
teisön raamien sisällä.
Henkilökohtainen kasvu ja
muutos lähtevät toimivien ja
toimimattomien tapojen tun-
nistamisesta, halusta toimia
lähempänä omaa, innostavaa
potentiaaliaan ja löytää itsel-
le sopivat keinot ja vahvuu-
det toteuttaa tarvittavia muu-
toksia.
Cristinan valmennukset ja
luennot ovat ajatuksia herät-
täviä, huumorilla höystettyjä
ja vuorovaikutuksellisia tilai-
suuksia. Hän pyrkii yhdiste-
lemään aiheeseen liittyviä eri
alojen teorioita ja kokemuk-
sia selkeäksi kokonaisuudek-
si, joka palvelee kuuntelijaa
matkalla kohti oman itsensä
huippua.
Cristina Forssell toimii
Novetos Oy:ssä ja on kes-
kittynyt johtajien, esimies-
ten, asiantuntijoiden, tiimi-
en ja huippu-urheilijoiden
coachingiin ja henkiseen val-
mentamiseen.
Luonto-Liitto puuttuu
turhan susipelon
lietsomiseen
Luonto-Liiton ja Kotivinkin
Ympäristö nyt! -kyselyssä lä-
hes kolmasosa vastaajista ker-
toi pelkäävänsä metsässä liik-
kuessaan susia tai karhuja. Yli
50-vuotiaista vastaajista pe-
doista oli huolissaan jopa 42
prosenttia. Kyselyyn osallis-
tui Kotivinkin, Luonto-Liiton
ja Trendin nettisivuilla 1854
vastaajaa, joista 93 prosenttia
oli naisia ja 60 prosenttia 20-
39-vuotiaita.
Kenenkään pelkoa ei pidä
väheksyä. Luonto-Liitto kui-
tenkin toivoo, että lisäämällä
oikeaa tietoa voitaisiin päästä
eroon epärealistisista pelon ai-
heista. Petopelko ja -viha toi-
mivat myös yllykkeenä sala-
metsästykselle, joka on mer-
kittävä uhka maamme susi-
kannalle. Suomen susikanta
on viime aikoina taantunut il-
meisesti laittoman metsästyk-
sen takia. Sudenmetsästyskau-
si poronhoitoalueen ulkopuo-
lella alkaa 1.11.
- Susien takia en lapseni puo-
lesta pelkää. Liikenne, kodin
tapaturmat, ilmastonmuutos
ja sairastuminen pelottavat
kyllä, kertoo Kuhmossa asu-
va Luonto-Liiton susiryhmän
puheenjohtaja Mervi Laakso-
nen.
Luonto-Liiton käynnissä
olevan Salakaadot seis –kam-
panjan pääviesti on, että susi
kuuluu Suomen luontoon, ja
ihmisen ja suden rinnakkais-
elo samoilla alueilla on mah-
dollista. Kampanjassa 15 suo-
malaista kertoo kokemuksiaan
sudesta. Kampanjan suojelija-
na on kirjailija Heikki Turu-
nen Pohjois-Karjalasta.
Suhteellisuudentajulle
kysyntää
Suomessa suden ei tiedetä tap-
paneen tai vahingoittaneen
ihmistä vuoden 1882 jälkeen.
Normaalisti susi pelkää ih-
mistä, ja tänä päivänä ihmis-
vahingoille altistavia tekijöitä
on vähemmän kuin 1800-lu-
vulla. Todennäköisyys joutua
suden hyökkäyksen kohteeksi
on siis paljon pienempi kuin
usein kuvitellaan.
- Suurena petoeläimenä su-
si saattaa aiheuttaa ihmiselle
vaaratilanteita, mutta kokoon-
sa nähden se on tehnyt ihmi-
selle suhteellisen vähän vahin-
koa, toteaa Luonto-Liiton tie-
dottaja Laura Manninen.
Salakaadot seis –kampan-
ja muistuttaa, että suhteelli-
suudentajullekin olisi kysyn-
tää. Esimerkiksi hirvikolarit,
mehiläiset ja ampiaiset aihe-
uttavat ihmiselle moninker-
taisen kuolemanriskin suteen
verrattuna. Koiran hyökkäyk-
sen seurauksena on menehty-
nyt ainakin kymmenen suo-
malaista vuosien 1998-2006
aikana.
Suurpetopelko on pitkäl-
ti opittua. Nykyajan ihmisellä
ei ole kokemusta suden vaa-
rallisuudesta ihmistä kohtaan,
mutta sensaationhakuiset ta-
rinat antavat sudesta vääris-
tyneen kuvan ja lietsovat näin
osaltaan susipelkoa.
Lasten käsityksiin pedois-
ta vaikuttavat edelleen myös
satujen Isot Pahat Sudet. Tut-
kimusten mukaan lapset yh-
distävät eläinsatujen hahmo-
jen ominaisuudet todellisiin
eläimiin. Tuore esimerkki su-
den roolista ilkeänä tappajana
on elokuvassa Niko – lentäjän
poika. Pelot juurtuvat mieliin
ja siirtyvät usein lasten vartut-
tua aikuisiksi puolihuolimat-
tomasti sukupolvelta toiselle.
Susiryhmä on Luonto-Lii-
ton toimintaryhmä, joka toi-
mii Suomen suurpetojen suo-
jelun edistämiseksi. Susiryh-
mä levittää tutkimuspohjaista
tietoa suurpetojemme elin-
tavoista, ja pyrkii vaikutta-
maan asenteisiin vähentämäl-
lä turhaa pelkoa ja vihaa peto-
ja kohtaan.
”
Lasten
käsityksiin
pedoista
vaikuttavat
edelleen myös
satujen Isot
Pahat Sudet.