Page 11 - Alueviesti_03_2009

11 Keskiviikko tammikuun 14.2009
Maakuntajohtaja yllätti:
Huittinen nauhakaupunkiin
Erkki Petman
Satakuntaliton maakuntajoh-
taja Pertti Rajala yllätti Huit-
tisten ja Vampulan liitosjuh-
lasa ehdottamalla Huittis-
ta mukaan Porista alkavaan
nauhakaupunkiin. Huittis-
ten
kaupunginjohtaja Jyrki Pel-
tomaatotesi arjen alettua yllät-
tävästä ehdotuksesta Aluevies-
tille, että Huittisissa ei ole me-
nossa minkäänlaisia kuntalii-
toksiin tähtääviä selviyksiä.
Sen sijaan Huittinen selvittää
sosiaali- ja terveystyön kun-
tayhteistyön suuntaa. Vaihto-
ehtoina ovat Sastamala, Loi-
maa ja Satakunta.
Selvitettävänä on myös Sas-
tamalan, Punkalaitumen ja
Huittisten jätevesiyhteistyö,
josta jo on valmistunut kat-
tava konsulttityö. Seuraavaksi
käydään keskusteluihin Huit-
tisten
jätevedenpuhdistamon
muuttamiseksi osakeyhtiöksi,
jonka em. kunnat omistaisivat
ja joka tekisi hankkeen edel-
lyttämät suuret investoinnit,
joihin puhdistamon laajen-
nuksen lisäksi kuuluisi myös
siirtoviemäreitten rakentami-
nen puhdistamolle.
Pertti Rajalan oppi-isä
nauhakaupunkihankkeessa
on akateemikko Alvar Aalto
(1898-1976), jonka idea Po-
rista Huittisista jatkuvan jo-
kilaakson nauhakaupunki oli.
Viime
vuonna nauhakaupunki-
hanke jäi avoimeksi Ulvilan
takia.Huittinen ja Pori eivät
kumpikaan tuohon hankkee-
seen kuuluneet. Ulvilan lisäk-
si hankkeessa ovat mukana
Harjavalta, Nakkila ja Ko-
kemäki. Näiden kolmen kan-
ta hankkeeseen on yksiselittei-
sen myönteinen
Maakuntajohtaja totesi, et-
tä päättyneenä vuotena Sa-
takunnan kuntarakenneuu-
distuksessa tapahtui paljon.
- Nyt juhlittavan liitoksen li-
säksi valmisteltiin loppuun
Rauman ja Lapin sekä Euran
ja Kiukaisten liitokset, uudet
päätökset tehtiin Säkylän ja
Köyliön, Porin ja Noormar-
kun liitoksista sekä ns. nau-
hakaupungin perustamises-
ta. Tässä vaiheessa nauhakau-
pungin synty on vielä epä-
varmaa. Merkittävää on, että
Satakunnassa on ryhdytty toi-
meen ja kuntarakennetta tar-
kastellaan nyt pontevasti tule-
vaisuuden haasteitten edessä.
Rajala sanoi uskovansa, et-
tä alkanut vuosi on mennyt-
tä haasteellisempi Satakun-
nan kuntarakenteelle. Hän sa-
noi pitävänsä todennäköise-
nä, että Ulvilan uusi valtuusto
irtautuu suunnitelmasta. - Jos
näin käy, toivon, että nauha-
kaupunkiajatusta ei hylättäi-
si, vaan nyt Huittinen tulisi
mukaan selvitystyöhön. Toi-
von, että perusteellisesti selvi-
tettäisiin mahdollisuus nauha-
kaupungista Nakkilasta Huit-
tisiin, joko kuntaliitoksen
muodossa tai vähintään tiivis-
tyneenä yhteistyönä. Toisaalta
minusta olisi perusteltua tut-
kia myös vahvan satakunta-
laisen kuntayksikön muodos-
tamisen mahdollisuus Porista
Huittisiin.
Hän myös totesi, että kun-
taliitosta ei välttämättä tarvit-
taisi: - Mahdollista voisi olla
myös sopimuksiin perustuva
laaja-alainen yhteistyö. Mil-
lainen malli valittaisiin, sen
tehtävä selvitystyö toisi esiin.
Kuntalaisten hyvien palvelu-
jen lisäksi näin suuri kuntayh-
teisö olisi varmuudella hou-
kutteleva myös elinkeinoelä-
män kannalta, päätteli maa-
kuntajohtaja.
Maakuntajohtaja Pertti Rajala herätteli henkiin Alvar
Aallon vuosikymmeniä vanhaa nauhakaupunkiajatus-
ta. - Kuntaliitosten sijaan kyse voisi olla myös tiivistet-
tävä yhteistyö, hän sanoi.
Kumppaneita
yhä etsittävä
Huittisten kaupunginjohtaja
Jyrki Peltomaa totesi liitosju-
hassa, että Vampulan ja Huit-
tisten kuntaliitos ei nosta kau-
pungin väkilukua kuin vähän
yli puoleen Paras-lain edellyt-
täämäästä 20 000:sta. - Tämä
merkitsee sitä, että meidän on
edelleen etsittävä kuntia tai
alueita, joiden kanssa yhteis-
työtä tiivistetään, nyt ensi hä-
tään siis sosiaali- ja terveyden-
huollossa.
Peltomaa otti esille vie-
lä oraan päällä olevan nauha-
kaupungin sanoen, että
Huittisissa ei voida yhteis-
toiminta-alueen valmistelus-
sa ennen kuin tiedetään, mikä
olisi Huittisten mahdollinen
kumppani Satakunnassa eli
onko se täyspitkä nauhakau-
punki, lyhyempi nauha, koko
jokilaakso Porista Huittisiin,
jonka maakuntajohtaja nosti
esiin, vaiko arkisesti Keski-Sa-
takunnan kuntayhtymä. - Kat-
son, että näin tärkeässä ja kau-
askantoisessa asiassa niin
Huittisten kaupungin kuin
Satakunnan maakunnan ja
sairaanhoitopiirinkin kannal-
ta, suuntautumispäätöstä ei
voida tehdä ennen kuin oman
maakuntamme suunta on sel-
vitettävissä. On huomioitava,
että eniten yhteistyötä sosiaa-
li- ja terveystoimessa teemme
juuri Satakunnan yhteistyöta-
hojen kanssa. Muut realisti-
set vaihtoehdot ovat edelleen
Sastamalan ja Loimaan suun-
nat. Tärkeää meidän huittis-
laisten kannalta on löytää rat-
kaisu, joka parhaiten turvaa
sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujemme saannin mah-
dollisimman läheltä ja mah-
dollisimman laadukkaina,
kaupunginjohtaja Peltomaa
painotti todeten, että suun-
tautumisharkinnassa on huo-
mioitava, ei ainoastaan sosi-
aali- ja terveydenhuollon asi-
at, vaan kunnallinen yhteistyö
laajemminkin.
Hätäisiin ratkaisuihin ei
ole varaa
Peltomaa myös toisti val-
tuuston puheenjohtajan Lasse
Luodon ministerille esittämän
vetoomuksen, että Huittista ei
pakotettaisi hätäisiin ratkai-
suihin. - Meillä ei ole halua
jäädä tarkkailuluokalle, mutta
valtioneuvoston esittämän ai-
kataulun puitteissa, 15:nteen
maaliskuuta mennessä, ratkai-
sun tekeminen tuntuu tässä ti-
lanteessa liian haastavalta.
Maakunnan ratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti Huittis-
ten päätöksin sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaut-
miskysymyksessä, tähdensi kaupunginjohtaja Jyrki Pel-
tomaa.
Lisäaika tarpeen
-Toivon, että valtio ei pakota meitä hätäisiin ratkaisui-
hin, sanoi valtuuston puheenjohtaja Lasse Luoto, koh-
distaen sanansa hallinto- ja kuntaministerille.
Huittisten kaupunginval-
tuuston puheenjohtaja Las-
se Luoto toivotteli Huittis-
ten ja Vampulan kuntalii-
tosta juhlimaan saapuneet
tervetulleiksi Risto Ryti -sa-
liin ministeriä myöten vii-
me perjantai-iltana. Erityi-
sesti hän kuitenkin kohdis-
ti sanansa hallinto- ja kunta-
ministeri Mari Kiviniemelle
pyytäessään valtioneuvos-
tolta Huittisille aikaa kau-
pungin etsiessä suuntaa so-
siaali- ja terveystoimen vas-
taiselle yhteistyölle.
-Puitelain terveydenhuoltoa
koskevat määräykset toivat
paljon kysymyksiä kunta-
kentälle ja avasivat kuntien
väliset neuvottelut, Huittis-
ten kohdalla useaan suun-
taan. Valtiovarainministe-
riö hoputtaa niitä kuntia,
jotka eivät ole päättäneet
suuntautumisesta ja joiden
kuntien tai yhteistoiminta-
alueiden asukasluku ei täy-
tä 20 000 asukkaan mää-
rää, tekemään päätöksen-
sä. Huittinen kuuluu näihin
kuntiin.- Tässä olemme itse
asiassa Huittisissa kuiten-
kin samassa tilanteessa kuin
kuntaneuvottelujen alussa.
Huittinen esitti ministeri-
ölle viime kesäkuussa, että
suuntautumisasiaan voidaan
palata aikaisintaan talvel-
la 2009, kun selviää uuden
Loimaan kaupungin kanta
mahdollisesti muodostetta-
valle kuntayhtymälle, sama-
ten kuin tiedetään syntyykö
uusi nauhakaupunki. Sasta-
malan seudulla olevalla pe-
rusturvakuntayhtymällä on
jo valmis organisaatio.
Luoto kertasi myös sen,
miksi Huittinen päätyi neu-
votteluissaan lopulta koulu-
tusyhteistyössä Sastamalan
koulutuskuntayhtymään. -
Huittinen ajoi maakunnal-
lista mallia ammatilliseen
koulutukseen, mutta pää-
dyimme lopulta Sastama-
laan. Huittinen on koulutus-
kaupunki. Meillä on täällä
mm. SAMK:n yksikkö, laa-
jalla alueella toimiva mu-
siikkiopisto ja II-asteen am-
matillista koulutusta anta-
va Ammatti-ja yrittäjäopis-
to, mikä toimii Huittisissa
ja Kokemäellä. Ammatti-ja
yrittäjäopistosta Huittisten
kaupunki luopui ja se lii-
tettiin 1.1.2009 Sastamalan
seudun ammatillisen koulu-
tuksen kuntayhtymään, jol-
loin täyttyi kuntayhtymäs-
sä puitelain edellyttämä 50
000 henkilön asukasmäärä.
Tähän suuntautumisratkai-
suun kaupunginvaltuusto
päätyi sen jälkeen yksimie-
lisesti kun oli nähtävissä,
että maakunnallista, koko
Satakunnan alueen käsittä-
vää, yhteistä ammatillista
oppilaitosta ei valitettavasti
synny. Huittisten kaupun-
gin ykkösvaihto oli maa-
kunnallinen, maakunnan
yhtenäisyyttä tukeva malli.
Tehty päätös ei kuitenkaan
aiheuta opiskelijoille muu-
tosta. Hallinnointi tapahtuu
tosin Sastamalasta, mutta
opetusta annetaan jatkossa
niin Huittisissa kuin Koke-
mäelläkin.
-Perusterveydenhuollossa
on esitetty samanlaisia toi-
veita, maakunnallinen mal-
li tulisi mielestäni myös tut-
kia, Luoto sanoi. - Uskon
että Huittisissa säilyyy ter-
veyskeskus, on suuntautu-
misemme mikä tahansa.
Uskon myös, että Huittisten
kaupunki selviytyy sosiaa-
li-ja terveydenhuoltopalve-
luiden tuottajana yksinään-
kin pitkään kilpailukykyise-
nä vaikka emme tekisi liit-
tymispäätöksiä. - Meillä on
nämä palvelut hoidettu erit-
täin hyvin ja taloudellises-
ti.
Ministeri Kiviniemi:
Huittisissa oikea asenne
Hallinto- ja kuntaministeri
Mari Kiviniemi sanoi usko-
vansa, että Huittisissa asen-
ne kuntaliitokseen on oikea.
- Liitos nähdään mahdolli-
suutena, kuitenkin samalla
tunnistaen muutoksen haas-
teellisuushän sanoi.
-Nyt jatkamme keskustelu-
ja 20 000 asukkaan väestö-
pohjan täyttämiseksi tällä
seudulla. Tilanne on senkin
osalta lupaava, koska alu-
een kunnilla on selvästi tah-
toa löytää ratkaisu, sanoi mi-
nisteri.
-Kuntaliitoksen onnistumista
ei täälläkään voida vielä ko-
konaan mitata, sanoi puhuja.
-Johtopäätösten aika on vas-
ta joidenkin vuosien kulut-
tua, oikeastaan vasta muuta-
man valtuustokauden päässä.
Ainakin aloitus on ollut täällä
onnistunut.Onnistuneen lii-
toksen edellytys on myös se,
että kuntalaiset ottavat uu-
den kunnan omakseen. Täs-
sä kunnallisvaalit ovat kaiken
perusta. Olikin ilahduttavaa,
että syksyllä pidetyissä vaa-
leissa koko maassa äänestys-
vilkkaus nousi. Uudessa Huit-
tisten kunnassa äänestyspro-
sentti oli hyvä, 64,7. Ministe-
ri kosketteli myös taantumaa
todeten, että sen vaikutukset
näkyvät vahvimmin ensi vuo-
den puolella. -Kuntien vero-
tulo- ja valtionosuuskehitys
on ollut vielä viime vuosina
varsin myönteistä, mutta alu-
eiden väliset erot ovat olleet
huolestuttavan suuria. Pidän-
kin tärkeänä, että vuoden ku-
luttua tehtävän kuntien valti-
onosuusuudistuksen toteut-
tamiseen kohdennetaan lisä-
rahaa.
Myös valtion hallinto on
uudistusten keskellä niin
keskus-, alue- kuin paikallis-
tasollakin. - Aluehallintom-
me uudistetaan kokonaisuu-
dessaan vuoden 2010 alusta.
Uudistuksessa vahvistetaan
maakunnan liittojen roolia
aluekehittämisessä vallan-
kumousta tekemättä. Samal-
la selkeytetään valtion alue-
hallintoa, kun yhtäältä kehit-
tämistyön kannalta keskeiset
elinkeino-, liikenne- ja luon-
nonvaratehtävät kootaan sa-
maan viranomaiseen ja toi-
saalta lupa-, valvonta- ja oi-
keusturvatehtäviä kootaan
laajemmin yhteen perustet-
taviin aluehallintovirastoi-
hin. - Uudistus luo nykyistä
paremmat edellytykset alu-
eiden kehittämisen, asiakkai-
den palvelun ja aluehallinnon
tehokkuuden parantamiselle,
ministeri uskoi.
-Huittisissa senne liitokseen on oikea. - Liitos on mah-
dollisuus, johon liittyy myös haasteita, sanoi ministeri
Mari Kiviniemi.