Page 18 - Alueviesti_03_2009

18 Keskiviikko tammikuun 14.2009
• Katri Tanni
Laman tai taantuman säännönmukaisuus on
historiallinen tosiasia. Se tulee aina silloin
tällöin, keskimäärin 7 vuoden välein. Suh-
dannevaihteluita on toki useammin, mutta lama
on nimitys taloudelliselle tilanteelle, joka on ta-
vallisia suhdannevaihteluita vakavampaa. Vaikka
en haluaisi sitä myöntää, taidamme tällaisten ai-
kojen edessä olla juuri nyt. Pitääkö siis heittää kir-
ves kaivoon?
Kannattaa muistaa, että tällä hetkellä mediassa
puhutaan lamasta vain taloudellisessa mielessä.
Vaikka maailmantalouden lama kiistämättä ulot-
taa kosketuksensa Sastamalaankin, me päätämme
itse siitä, annammeko sen koskettaa myös hen-
kistä puoltamme. Onko se niin paha asia, jos per-
heenjäsenten harrastekuluja joudutaan karsimaan
ja meille avautuu tilaisuus käyttää enemmän ai-
kaa yhdessä harrastamiseen kuten ulkoiluun, ky-
läilyyn tai kirjastossa käyntiin? Jos taas toisesta
autosta joudutaan luopumaan, avautuu tilaisuus
hyötyliikuntaan ja luontokin meitä kiittää.
Taloudellisen laman aikoina meille suomalaisille
on ollut tärkeää muistaa nousukautta paremmin
todellista apua tarvitsevia. Niinpä erinäisten hy-
väntekeväisyyskeräysten potit ovat olleetkin suu-
rempia kuin ns. hyvinä aikoina. Ilmeisesti tarvit-
semme talouden taantumaa, jotta muistamme
keskittyä henkisiin arvoihin, huomioimme lähei-
semme, luonnon hyvinvoinnin ja todellista apua
tarvitsevat. Pitäkäämme huoli siitä, että nyt on
koittamassa henkisen hyvinvoinnin nousukausi.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja sastamalalai-
nen yrittäjä.
Laman parempi puoli
Laajakaistayhteys
on yhä
useammassa
kotitaloudessa
Viestintäviraston teettämän
tutkimuksen mukaan laa-
jakaistaliittymiä on nyt 68
prosentissa kotitalouksista.
Laajakaista on edennyt vii-
me vuosina harppauksen-
omaisesti suomalaisiin ko-
titalouksiin, sillä edellisenä
vuonna liittymiä oli 59 pro-
sentissa kotitalouksista. Alu-
eellisesti tarkasteltuna laaja-
kaistan levinneisyydessä on
kuitenkin eroja.
Lähes kolme neljästä in-
ternetin käyttäjästä katsoo,
että vähintään yhden mega-
bitin yhteys riittää heidän
käyttötarpeisiinsa. Joissain
maakunnissa jopa yli 80 pro-
senttia käyttäjistä arvioi tar-
vitsevansa vähintään yhden
megabitin yhteyden.
Suomalaiset ovat ottaneet
myös mobiililaajakaistan ri-
vakasti käyttöönsä. Mobiili-
laajakaistaliittymä on nyt 11
prosentilla laajakaistakäyt-
täjistä, kun edellisenä vuon-
na osuus oli vain yhden pro-
sentin verran. Useimmilla
mobiililaajakaistakäyttäjis-
tä on käytössään sekä kiin-
teä- että mobiililaajakaista-
liittymä.
Tutkimuksen mukaan
enää vajaalla kolmanneksella
suomalaistalouksista on käy-
tössään lankapuhelin. Mat-
kapuhelinliittymä on sen si-
jaan lähes jokaisella suoma-
laisella.
Suomalaisista 13 prosent-
tia on hankkinut itselleen
3G-kytkykauppaliittymän,
mikä on likimain sama kuin
edellisenä vuonna. Muul-
la tavalla kuin kytkykaupal-
la hankittuja 3G-puhelimia
on sen sijaan hankittu sel-
västi edellisvuotta enem-
män. 3G-matkapuhelimia
on 16 prosentilla niistä käyt-
täjistä, joilla on muuten kuin
kytkykaupan kautta hankit-
tu matkapuhelin. 3G-matka-
puhelimen hankkimisen jäl-
keen lähes puolet käyttäjistä
ilmoitti käyttävänsä aiempaa
enemmän internetiä ja säh-
köpostia.
Internet- eli VoIP-puhe-
luiden käyttö on lisääntynyt
edellisen vuoden 21 prosen-
tista 24 prosenttiin interne-
tin käyttäjistä.
Suomen Kyselytutkimus
Oy haastatteli 2000:ta 15-79-
vuotiasta kuluttajaa Man-
ner-Suomen alueella 11.11.-
8.12.2008.
”
Valtaosa
käyttäjistä
vaatii vähintään
yhden
megabitin
yhteyden