Page 23 - Alueviesti_13

23

Keskiviikko maaliskuun 25. 2009

Myydään

Kesällä juhlitaan

25. Kauvatsa-päivää

Perinteistä Kauvatsa-päivän

juhlatapahtumaa puuhataan

jo täydellä teholla. Kotiseutu-

päivä saavuttaa tulevan heinä-

kuun viimeisenä lauantaina 25

vuoden iän. Tapahtumasta py-

ritään saamaan tänäkin vuon-

na mielenkiintoinen ja väkeä

yhteen kokoava kotiseututa-

pahtuma.

Tapahtuma kokoaa Kau-

vatsan Seuratalolle vuosittain

1000 – 1500 vierasta ympä-

ri Suomea. Entiset ja nykyiset

kauvatsalaiset sekä Kauvatsal-

le yhteyksiä omaavat saapuvat

tapaamaan ystäviä, tuttavia ja

sukulaisia, vaihtamaan kuu-

lumisia ja viettämään läm-

minhenkistä kotiseutupäivää.

Useimmiten sää on ollut suo-

siollinen ja olemme saaneet

nauttia sydänkesän huumasta

ja hyvästä seurasta.

Idea yrittäjäkurssilta

Ensimmäistä Kauvatsa-päi-

vää vietettiin 2.8.1985. Ide-

aa lähti kehittelemään yrittä-

jäkurssilta kipinän saanut Es-

ko Nykänen, joka edelleen on

toimikunnassa mukana. Esko

on vuodesta 1995 lähtien toi-

minut Kauvatsa-päivä -toimi-

kunnan puheenjohtajana ja on

menestyksekkäästi luotsannut

toimikuntaa ja tapahtuman

onnistumiseksi tarjoutunut-

ta talkooväkeä. Ensimmäisen

Kauvatsa-päivän ohjelmarun-

koa ei ole vuodet rasittaneet

ja hyväksi havaittua ei ole ha-

luttua paljon muutella. Siksi-

pä nykyinenkin ohjelmatar-

jonta noudattelee pitkälti pe-

rinteitä.

Ripaus historiaa

Tulevaan juhlatapahtumaan

halutaan tuoda mukaan ripa-

us historiaa vuosien varrelta ja

toimikunta tekeekin ahkerasti

töitä asian tiimoilta. Silti tutut

toripäivän tapahtumat näky-

vät Seuratalon kentällä.

Mukana on torikauppiai-

ta, vihtahuutokauppa, kilpai-

luja aikuisille ja lapsille, arpa-

jaiset, poniajelua ja tietenkin

tarjolla on makeaa ja suolais-

ta suuhunpantavaa. Menneen

ajan tuulahduksesta pääsee

nauttimaan suuren suosion

saaneiden Zetoristien kyydis-

sä. Zetoristit kuljettavat vie-

raita Uula-Tuotteelta tapah-

tuma-alueelle ja takaisin sil-

loin kun ei itse halua tuhlata

aikaa vapaan parkkipaikan et-

sinnässä Seuratalon alueelta.

Toritapahtuman jälkeen voi

hetkeksi hengähtää ja kerätä

voimia Kauvatsa-päivän ilta-

miin. Iltamat avaa Kauvatsa-

valssi ja ilta jatkuu menneitä

vuosia muistellen. Illan päät-

teeksi tanssahdellaan orkeste-

rin tahdissa.

Kauvatsa-päivä -toimikun-

taan kuuluu puheenjohtaja

Esko Nykäsen lisäksi sihteeri

Ira-Maaria Jalli, rahastonhoi-

taja Arja Kannisto, toripaik-

kavarauksista vastaavat Pek-

ka Vahamäki ja Markku Kan-

nisto. Kaikilla muillakin toi-

mikunnan jäsenillä on oma

toimenkuvansa ja tehtävänsä

tapahtuman onnistumiseksi.

Toimikuntaan kuuluvat myös

Rauno Heinola, Sari Jalli,

Heikki Jussila, Kalervo Koivu-

nen, Heli Lahtinen, Petri Pen-

tikäinen, Eero Reikko, Erkki

Reunamäki, Reijo Valin, Min-

na Virtanen, Satu Virtanen ja

Jari Vuortenväli.

<L>Olen näinä viime viikkoina ja päivinä tutustu-

nut hoidon arkeen sairaalan näkökulmasta potilaan

roolissa. Olen saanut kokea ystävällistä ja lämmintä

hoidollista kohtaamista. Nyt hoidon resurssien niuk-

kuuden aikana saattaa syntyä mielikuva, että hoidon

laadusta tingitään ja kiire leimaa hoitotyötä. Näin en

kokenut, vaan tuli tunne siitä, että potilas on tärkeä

hoitavalle ihmiselle kaikesta kiireestä huolimatta. Ta-

loudellisten resurssien niukkuuden aikana negatiivi-

sia asioita korostetaan ja unohdetaan, että työtä teh-

dään yhä edelleen sydämellä kiireenkin keskellä.

Minulla on ilo saada pitää muistelu- ja keskustelupii-

riä Sastamalakodilla. Otimme viimeksi puheeksi pii-

rissämme, millaisia kokemuksia näillä ikäihmisillä oli

sairaalajaksoilta. Kokemukset olivat poikkeuksetta

hyviä. Kohtelu on ollut arvostavaa ja lämmintä.

Viime päiviä on saanut lukea lehdistä, miten joissain

hoitolaitoksissa, ei kuitenkaan meillä, on säästösyis-

Pirkko Lahtinen

Sairaalakokemuksista

Sanoinkuvaamaton

pettymys

Jaromir

Luja HT:n ja Kirkkonummen

Salamien kohtaamisessa lau-

antai-iltana panoksena sarja-

paikka Suomi-sarjassa. Lujan

kohtalona oli pelata ottelu vie-

raissa ja vaikka katsomossa ää-

nimäärästä päätellen oli mel-

koinen joukko HT-faneja, ei se

siivittänyt joukkuetta voittoon.

Luja HT hävisi ottelun 5 – 2 (0-

1,2-1,3-0).

Tiukka

valmistautuminen

Luja HT valmistautui otteluun

huolellisesti viikon ajan ja vie-

lä pelipäivän aamulla joukkue

hioi aamutuimaan pelikuvioi-

taan kotihallissa. Parin tunnin

ajomatka Kirkkonummelle ei

pelaajien lihaksia jäykistänyt

ja ensimmäisessä erässä luja-

laisten luistin liikkui liukkaasti.

Maalissa pelanneen Janne Ran-

taniityn iltapuhde alkoi hyvin,

sillä heti alussa tulleet tiukat ti-

lanteet siivittivät erinomaisiin

torjuntoihin. Seitsemänminuu-

tin pelin jälkeen Lujan pelates-

sa alivoimalla Mikko Rantasen

hyvä oman pään pelaamisen

jälkeen Mikael Ruohomaa pää-

si viemään kiekon syvälle hyök-

käysalueelle ja kulmasta annet-

tu syöttö onnistui maalin eteen

ehtineelle Esa Väisäselle. Hal-

tuunoton ja harhautuksen jäl-

keen kiekkoa kaivettiin verkon

periltä. Tuomarilinja oli tiukka

kuten kauden ratkaisupeleihin

kuulukin ja nyt Luja sortui tur-

hiin jäähyihin.

Positiivista tilanteessa oli

vain se, että Rantaniitty syttyi

liekkeihin. Erän loppuminuu-

teilla jäähyilyn loputtua Luja

sai otteen pelistä, mutta ei on-

nistunut maalinteossa hyvistä-

kään paikoista.

Toiseen erään lähdettiin Lu-

jan ylivoimalla. Tehottoman

pelaamisen jälkeen onnekas

pomppu putosi vastustajan la-

paan maalin edessä ja hallit-

tu rystynosto tasoitti tilanteek-

si 1-1.

Ottelun puolessavälissä Lu-

jan pelaajat ottivat melkoisen

tukun jäähyjä. Salamat tekivät

ajassa 34.55 ylivoimalla ensim-

mäisen johtomaalinsa. Tämän

maalin Luja pystyi vielä kuit-

taamaan hetkeä myöhemmin

Mikael Ruohomaan syötet-

tyä ylivoimassa Kari Kouttisen

täysin vapaaksi maalin eteen.

Kouttinen ei erehtynyt ja vii-

meiselle erätauolle lähdettiin

tasalukemissa.

Yritystä ei puuttunut

Kolmas erä alkoi molempien

joukkueiden kytätessä tois-

tensa virheitä. Lujan jäähyt

vähenivät, mutta kohtalokas

takaisku tuli nyt alivoimalla.

Kokenut Salama-hyökkää-

jä Ari Katavisto vei alivoimal-

la kiekon Lujan puolustusalu-

eelle ja syötti laiturin kään-

nöksen jälkeen siniviivalle

keskushyökkääjälleen. Lujan

pelaajien pelattua itsensä ulos

tilanteesta Salama-ikoni Mi-

ka Kivekäs kiskoi kiekon suo-

raan syötöstä alakulmaan. Lu-

jan runsaan alivoimapelaa-

misen rasittamat pelaajat la-

maantuivat hetkeksi ja tämän

tilanteen kirkkonummelaiset

hyödynsivät. Minuuttia myö-

hemmin, ajassa 53.18, Salamat

tekivät jo 4-2 johtomaalin.

Yrittämisen puutteesta

ei Lujaa voinut syyttää, sil-

lä loppuun asti joukkue yrit-

ti hartiavoimin vielä tasoitus-

ta. Maalivahdin poisottokaan

erän lopussa ei tuonut tulos-

ta vaan viime sekunneilla Sa-

lamat varmisti voiton ja sar-

japaikkansa tekemällä viimei-

sen tyhjiin. Hiljaisuus oli syvä

lujalaisten vaihtoaitiossa lop-

pusummerin vaiettua.

Luja HT jäi sarjassa tappi-

on myötä viidenneksi. Jouk-

kue oli hyvä ja se osoitti kau-

den aikana pystyvänsä pelaa-

maan tasapäisesti sarjan kär-

kijoukkueita vastaan – jopa

voittamaan ne. Ongelmaksi

muodostui pelaamisen tason

suuret vaihtelut. Loukkaan-

tumisten myötä joukkue jou-

tui pelaamaan ajoittain varsin

kapealla pelaajamateriaalil-

la. Valmentajakaksikko Mika

Westerberg – Ari-Pekka Mä-

kelä on tehnyt hyvää työtä ja

paljon. Siksi putoaminen 2-di-

visioonaan tuntuu todella pa-

halta. Mutta samoin kuin Loh-

jan Ankat raivasi tiensä Suo-

mi-sarjaan, on Lujalla mah-

dollisuus nousta takaisin ensi

keväänä.

Kiehtova kilpailu

Jääkiekkokausi 2008-2009 on

paikallisen joukkueen, Laut-

takylän Lujan, osalta päätök-

sessä. Sarjapaikan menetys

Suomi-sarjasta on pelitulos-

ten seuraus ja aiheuttaa ras-

kaita ajatuksia joukkuetta val-

mentaneen Mika Westerber-

gin mielessä:

-Kausi sai päätöksen, mikä ei

luonnollisestikaan ole miel-

lyttävä. Urheilu on aina mah-

dottoman selkeää siinä, et-

tä tulokset ovat luettavissa ja

niitä on kunnioitettava. Em-

me tällä pelikaudella saaneet,

emmekä ansainneet tämän

enempää. On selvää, ettemme

selvinneet ongelmitta pitkää

seitsemän kuukauden kilpai-

lujaksoa, mutta se kuuluu pe-

lin henkeen, eikä tilanne ollut

sen helpompi vastustajillem-

mekaan. Joukkueen vastuu-

valmentajana en halua selitel-

lä lopputulosta millään pelin

ulkopuolisella asialla, vastus-

tajamme osoittautuivat kulu-

valla kaudella meitä etevim-

miksi. Olen kuitenkin erittäin

tyytyväinen mahdollisuuk-

siimme tehdä jääkiekkotyö-

tä tällä paikallisella amatööri-

tasolla, jossa uskotaan omaan

asiaan ja sitä kautta tavoitel-

laan menestystä. Joukkueem-

me pelejä seuraava yleisö on

antanut meille erinomaista tu-

kea ja arjen harjoittelua mah-

dollistaneet tahot ovat toi-

mineet esimerkillisesti meitä

kohtaan. Nuoret pelaajamme

ovat lopputuloksesta huoli-

matta kokeneet hetkiä, jotka

varmasti auttavat heitä kehit-

tymään pelaajana kunkin ta-

voittelemalle tasolle.

Mennyt kahden kauden

pituinen jakso valmennus-

työssä on ollut erittäin an-

toisaa aikaa. Selvää on, et-

tä putoaminen sarjaporrasta

alemmas on ensivaikutuksel-

taan lamauttava, mutta näen

sen kuitenkin mahdollisuu-

tena rakentaa uutta. Vanhan

loppu kun on urheilussa ai-

na uuden alkamista. Joukku-

eessamme on suuri määrä pe-

laajia, jotka ovat vasta saavut-

tamassa parasta peli-ikäänsä,

ehkä menestyksellinen tulos

on odotettavissa myöhem-

min. Selkeää kykyä ja halua

paikallisilta jääkiekkoilijoil-

ta löytyy kilpailuun, jota tä-

mä laji kaikessa kiehtovuu-

dessaan tarjoaa.

Sekalaista

6.2.2009 syntynyt

Jonnen ja Jonin pikkusisko

sai kasteessa 14.3.

nimekseen

Jenna Ritva Marjaana

.

Kummeina

Virpi ja Mika Hesso

Vanhemmat

Krista ja Jouko Vahekoski

Valmentajan kommentti:

tä lopetettu iltapäiväkahvien tarjoaminen vanhuksille.

Tämä tuntuu kovin kovalta politiikalta ja näin saaadut

säästöt ovat pieniä. Tämän päivän vanhuksien elämään

päiväkahvihetki on ollut tuttua ja turvallista, ja se het-

ki tuo hyvät asiat mieleen. Toivottavasti me täällä Sas-

tamalasa emme säästä asioista, jotka aiheuttavat pahaa

mieltä vanhuksillemme. On helppo ottaa etuuksia pois

ihmisiltä, joilla ei enää ole voimia taistella niistä.

Kun ihminen sairastuu ja joutuu toisten ihmisten avun

varaan, on tällä kokemuksella arvoa. Ei ole itsestään

selvää, että saa olla terve. Alkaa miettiä elämän arvo-

ja. Pohtii sitä, mikä elämässä on tärkeää, ja miten elän

tämän jäljellä olevan ajan, oli se sitten pitkä tai lyhyt..

On varmaankin oleellista, että yrittää tehdä jokaises-

ta päivästä hyvän päivän. Jokainen päivä on uuden elä-

män ensimmäinen päivä. Näin on helppo kirjoittaa ja

puhua, mutta arki kiireineen ja levottomuuksineen häi-

vyttää helposti nuo ajatukset. Sairaus ja pysähtyminen

tuovat kuitenkin nämä arvokaat asiat edes hetkeksi mie-

leen. Pysähtyy miettimään sitä, minkälainen elämä tun-

tuu elämisen arvoiselta ja kuinka voi elää siten, että on

toisille avuksi, mutta hoitaa myös itseään.

Me päättäjät tarvitsisimme kokemusta siitä, mitä työ

sairaaloissa ja vanhainkodeissa on. Kun arki tulee lähel-

le, emme ehkä ole niin valmiita vähentämään määrä-

rahoja inhimillisyyden alueelta. Lapset, nuoret, sairaat

ja vanhukset tarvitsevat huolenpitoa. Sellainen yhteis-

kunta on sivistynyt ja inhimillinen, joka pitää huolta jo-

kaisesta jäsenestään ja erikoiseti niistä, joilla itsellään ei

ole siihen voimaa ja mahdollisuuksia. Haluan uskoa, et-

tä luomme tästä uudesta kaupungistamme inhimillisen

kunnan, jossa heikoimmistakin pidetään hyvää huolta.

Page 23 - Alueviesti_13_2009