Page 21 - Alueviesti_15

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Puutavaraliikkeitä

T:mi SAMI KOIVU

PUUTAVARAMYYNNISSÄ

• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat

Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827

os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la

ent. Koivulan Sahaa vastapäätä

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palveluhakemistossa

ilmoitat edullisesti

/pmm/ilm.+alv 22% yht. 0,48

!

0,39

!

Tämä hinta on voimassa kun ilmoitus on lehdessä yhtäjaksoisesti

vähintään 2 kuukauden ajan.

Kiitos teille, jotka äänestitte pikkukoulujen

lakkauttamisen puolesta

Kiitos teille vastuulliset Sas-

tamalan valtuutetut, jotka ää-

nestitte pikkukoulujen lak-

kauttamisen puolesta. Vali-

tettavasti teitä oli liian vähän.

Toivottavasti tämä kirjoituk-

seni osaltaan auttaa avaamaan

muidenkin silmät näkemään

kyläpolitikoinnilta lasten pa-

remman tulevaisuuden hie-

man isoimmissa alakouluissa.

Teille, jotka fanaattisesti

olette liian pienten kyläkou-

lujen puolesta, haluan tuoda

esille myös asian toisen puo-

len.

Oletteko lainkaan ajatel-

leet, mitä vahinkoa aiheutat-

te lapsillenne pitämällä kyn-

sin hampain kiinni liian pie-

nistä kouluista?

Olen itse 70- luvun alus-

sa käynyt pientä kyläkoulua

ja! muistan miten hienoa oli,

kun 5- luokalla pääsin isom-

paan n. 120 oppilaan kylä-

kouluun. Samoin omat lap-

seni joutuivat aloittamaan

koulunkäyntinsä pienessä

kyläkoulussa ja kaikki kol-

me ovat sitä mieltä, että olisi

ollut parempi jos isompaan

kouluun olisi päässyt jo alus-

ta alkaen.

Pienessä koulussa kaik-

ki kuulemma ovat kaikkien

kavereita. Kyllä, kun on pak-

ko.! Emmehän me aikuiset-

kaan ole kaikkien kavereita,

mutta tulemme kyllä toimeen

muiden kanssa, kun on pak-

ko. Lapset haluaisivat paljon

kavereita, mutta mistäs otat,

kun samanikäisiä ei ole kuin

muutama. Koulussa voi ol-

la vain kaksi opettajaa, ja pa-

himmassa tapauksessa ne-

kin samaa sukupuolta. Mis-

tä pienet pojat ottavat miehen

mallia, jos esimerkiksi koto-

nakaan sitä ei ole? Toisaalta,

kenelle nuoret tytöt kertovat

koulussa henkilökohtaisia jut-

tujaan, jos liikunnanopettaja-

nakin on mies?

Ulkoiset puitteetkin mer-

kitsevät nykypäivänä, kun

koulussa ei ole liikuntasalia.

Missä pelataan koko talvikau-

si? Tosin ei ole tarpeeksi oppi-

laitakaan, että voitaisiin pela-

ta joukkuepelejä oikeasti. Tie-

totekniikka on vanhentunutta,

koska koulu ei ole pitänyt sen

hankintaa tärkeänä. Tänä päi-

vänä ei pärjää elämässä ilman

tietokonetta, kaikilla sitä ei ole

kotonakaan.

Väitetään, että opetus on

yksilöllistä. Sitä se ei ole, koska

opetus tapahtuu yhdysluokis-

sa. Ensin 5 minuuttia matik-

kaa 4. luokalle, sitten tehtäviin

ja samaan aikaan matikkaa 3.

luokalle. Kun nuorimmaiseni

oli alakoulussa, ei hänellä ol-

lut läksyjä koko 6 vuoden ai-

kana, koska läksyt tehtiin ai-

na tunnilla, kun toisia opetet-

tiin. Tunnilla pitäisi opettaa

tehokkaasti ja läksyt tehdään

kotona.

Kun aiemmin on lakkau-

tettu liian pieniä kyläkouluja

ja lapset ovat päässeet isom-

paan kouluun, en vielä tähän

päivään mennessä ole kuullut,

että kukaan olisi tahtonut ta-

kaisin pikkukouluun, päinvas-

toin. Kun kysyin asiaa eräältä

tytöltä, hän sanoi, että voi kun

se olisi tehnyt hänelle hyvää,

jos koulu olisi vaihtunut jo

paljon aiemmin.

Omat lapseni ovat jo pääs-

seet peruskoulusta, mutta täl-

läkin hetkellä pikkukoulu-

jen oppilaiden vanhemmissa

on myös niitä, jotka haluaisi-

vat lapsensa vaikka heti isom-

paan kouluun. He eivät kui-

tenkaan voi sanoa sitä ääneen,

koska kovaääninen joukko pi-

täää heitä pettureina, vaikka

he ovat mielestäni niitä, jotka

ymmärtävät mikä olisi heidän

lapsilleen parhaaksi.

Huomioikaa vanhemmat

myös kouluun kulkeminen.

Kun taksi tai bussi tuo ja vie,

ei tarvitse olla huolissaan mis-

sä lapsi on ja koska tulee ko-

tiin. Tiedätte jo viikon jäl-

keen, milloin kuljetus on koti-

portilla iltapäivälläkin ja sääs-

tyy rahaa, kun ei tarvitse itse

jokaisen vanhemman kuska-

ta sitä omaa pilttiä pikkukou-

luun. Lapsi pääsee leikkimään

ja liikkumaan turvallisesti ko-

tona, eikä autojen seassa usein

ahtaillakin kyläteillä.

Kunnan tehtävänä on taa-

ta tasapuolinen hyvä opetus

kaikille oppilaille. Toivon, että

kun seuraavan kerran asia on

esillä valtuustossa, ja siihen ei

kauaa aikaa kulu, valtuutetut-

kin ymmärtävät, että tärkein-

tä on opetus ja oppiminen, ei-

vät koulurakennukset.

Paremman oppimisen

toivossa

Uimalampi – imeytysaltaat

Virttaankankaalla kunta

omistaa laajoja metsäaluei-

ta, mm. Moottoriradan etelä-

puolella, jossa on vain eräs ke-

säkahvilarakennus.!

Kunnan toimeksiannos-

ta suunnittelutoimisto laa-

ti v. 2006 piirustukset uima-

lammen rakentamiseksi kah-

vilarakennuksen lähettyville,

koska Kankaanjärvi on lähi-

seudulla ainoa uimapaikka ei-

kä sekään oikein sovi yleiseksi

uimapaikaksi.!

Kunta haki rakennustoi-

meltaan toimenpidelupaa ui-

malammen rakentamiseksi

maaliskuussa 2008 kesäkah-

vilan likelle. Uimalammessa

olisi 1 – 1,5 m paksulti vettä

ja se olisi kooltaan 3000 neliö-

metriä. Pumpulla pohjavettä

tuotaisiin altaaseen 4 litraa se-

kunnissa uimakaudella ja yli-

vuoto olisi lähistölle maahan.

Pohjan alle sijoitettu muovi-

kalvo estäisi uimaveden maa-

hanimeytymisen. Lautakun-

ta pyysi ympäristökeskuksen

lausuntoa Turusta.

Lausunnossaan LoSyK

19.5.2008 ilmoitti, että alue

on Varsinais-Suomen harju-

seutukaavassa merkittynä ar-

vokkaaksi harjualueeksi, jol-

la on kaunis maisemakuva ja

luonnon merkittäviä kauneus-

arvoja. Alue on tärkeää pohja-

vesialuetta (luokka 1) ja lisäk-

si noin 1 km päässä on kaivo,

josta vettä on otettu 5 milj. lit-

raa päivässä jo kymmenen

vuotta Turun suuntaan Kaari-

naan, Lietoon ja pikkukuntiin.

Altaan ylivuotovesi, 4 litraa

sekunnissa johdettaisiin maa-

han eikä hakemuksessa ol-

lut otettu huomioon edes ui-

malampiveden imeyttämises-

tä takaisin harjuun aiheutuvia

ympäristövaikutuksia.

Lounais-Suomen Ympäris-

tökeskus katsoi, että uimalam-

mikon kaivaminen lisää poh-

javeden likaantumisriskiä alu-

eella ja että pohjavesi voi mah-

dollisesti pilaantua. Näin ollen

– uimalammet pitäisi sijoittaa

tärkeän pohjavesialueen ulko-

puolelle.

Kun Turun Seudun Vesi Oy

aikoo kaivaa 21 allasta pitkin

Virttaankangasta ja imeyttää

näihin 900 – 1100 litraa se-

kunnissa ympäri vuoden huo-

nosti puhdistettua jokivet-

tä, tästä ei kai sitten voi muo-

dostua minkäänlaista likaan-

tumisriskiä tai pilaantumista

alueen pohjavedelle!

Hannes Heikkilä

dipl.ins., Alastaro

Yleisöltä

Pääsiäisen pyhät edessä –

verenluovuttajia tarvitaan

Pääsiäisen pitkät pyhät ai-

heuttavat haasteita veren riit-

tävyydelle. Verenluovuttajia

tarvitaan normaalia enemmän

ennen pyhiä ja heti pyhien jäl-

keen, jotta myös lyhytikäisiä

verihiutaleita riittää potilai-

den hoitoon. Osa veripalvelu-

toimistoista pitää ovensa auki

lauantaina ja toisena pääsiäis-

päivänä maanantaina.

Verihiutaleita tarvitaan eri-

tyisesti syöpäpotilaille. Monet

syöpäpotilaat tarvitsevat ve-

rihiutaleita jopa useita kerto-

ja viikossa. Koska verihiutale-

valmisteiden käyttöaika on ly-

hyt, vain viisi päivää, on nii-

den riittävyys pitkien pyhien

suurin haaste.

Syöpäpotilaiden hoidon

lisäksi sairaaloissa varaudu-

taan aina pitkien pyhien ai-

kaan myös onnettomuuksiin,

joiden uhreille saatetaan tar-

vita useita erilaisia verival-

misteita. Yhdellä luovutuk-

sella voi auttaa jopa kolmea

eri potilasta, sillä veri jaetaan

osiin punasoluiksi, verihiuta-

leiksi ja plasmaksi. Kukin po-

tilas saa vain tarvitsemaan-

sa veren osaa, jolloin hoito

on tehokkaampaa ja turval-

lisempaa.

Veripalvelutoimistot ovat

avoinna pääsiäisviikolla

maanantaista torstaihin. Pit-

käperjantaina ja ensimmäi-

senä pääsiäispäivänä sun-

nuntaina kaikki toimistot

on suljettu. Sen sijaan lau-

antaina 11.4. ja maanantaina

13.4. verta voi luovuttaa suu-

rimmissa kaupungeissa. Tiis-

taina 14.4. Vammalan seura-

kuntatalolla on verenluovu-

tus kello 14-18.

Huomioi kevätjään vaarat

Menossa oleva talvi ja erityi-

sesti sen keväinen osuus aurin-

gonpaisteineen on tarjonnut

monille loistavia talviliikun-

ta- ja virkistysmahdollisuuk-

sia. Lunta on ollut sopivasti ja

järvien sekä lampien jääpeit-

teet ovat olleet riittävän vahvo-

ja siellä liikkumista ajatellen.

Talven selkä on kuitenkin taas

kerran taittumassa, yöpakka-

set hellittävät, ilmanala lämpe-

nee ja kevät tekee tuloaan. Vii-

me vuonna huhtikuussa huk-

kui 20 ihmistä. Enemmän kuin

missään muussa kuussa

Talven taittuessa keväi-

set lämpöiset säät houkuttele-

vat ihmisiä jäälle hiihtämään,

kävelylle tai pilkille. On kui-

tenkin huomioitava, että jääl-

lä liikkuminen voi olla todel-

la petollista. Luonto saattaa ol-

la näinä aikoina arvaamaton ja

julma, jos ei osaa asennoitua,

ennakoida ja varautua mah-

dollisiin vaaratilanteisiin. Ve-

sien virtaukset ja varsinkin ke-

vätaurinko heikentää jäitä no-

peasti. Vielä aamulla kestänyt

jää saattaa pehmetä iltapäiväk-

si niin, että se ei enää kannata

ihmistä. Jään paksuus voi olla

jopa 30 senttiä, mutta silti ih-

minen humahtaa siitä läpi.

On myös aina huomioita-

va ns. vaaralliset reitit, joita

ovat virtapaikat, sekä kaislikot

ja karikoiden tuntumassa ole-

vat jäät. Lisäksi niemennokis-

sa, laitureiden, siltapalkkien ja

jäässä makaavien alusten lä-

histöissä jää pehmenee nope-

ammin.

Jos jää pettää

Jos putoaa jäihin, pitää aloittaa

välittömästi avun huutaminen

ja antaa mahdollisesti pillil-

lä äänimerkkejä avuntarpees-

ta. Avannosta pyritään nouse-

maan aina tulosuuntaan päin.

Aluksi rikotaan heikompaa

jäätä kyynärpäillä ja sitten py-

ritään nousemaan jäälle potki-

en ja mm. jäänaskalien avulla.

Jäälle pääsyn jälkeen kieritään

tulosuuntaan päin ja noustaan

seisomaan vasta muutaman

metrin päässä. Märät vaatteet

saa riisua vasta sitten, kun on

päässyt lämpöiseen.

Jäihin pudonnutta voi aut-

taa tekemällä nopeasti hätäil-

moituksen numeroon 112.

Uhria pitää kannustaa pysy-

mään pinnalla. Tämän jälkeen

voidaan käyttää mahdollisia

apuvälineitä, joihin pelastetta-

va voi tarttua. Näitä voivat olla

esimerkiksi oma vaatekappale,

riuku tai köysi. Auttajan pitää

aina varmistaa oma turvalli-

suutensa. Onnettomuuspaik-

kaa pitää lähestyä ryömimällä

kestävän jään suunnasta, sillä

keväinen jää menee puikoille

ja rikkoutuu helposti. Jos uh-

ri saadaan ylös, on huomioi-

tava, että voimakkaasti ali-

lämpöistä ihmistä on liikutel-

tava varovasti eikä myöskään

saa lämmittää aktiivisesti. On

mahdollista, että avannosta

ei pääse nousemaan ylös, ei-

kä pelastaja pääse lähelle uh-

ria. Tällöin on tärkeää, että

avannossa liikkuisi mahdolli-

simman vähän ja rauhallises-

ti odottaen lisäavun, kuten pe-

lastushenkilöstön saapumista.

Vältä vaaranpaikkoja

Maastossa ja vesillä ammatti-

avun saapuminen voi kestää

kauan, ja henki voi tällöin ol-

la kokonaan liikkujan omissa

käsissä. Useimpiin hätätilan-

teisiin kannattaakin varautua

oikeilla välineillä, sekä tiedoil-

la ja taidoilla ja erityisesti asen-

teilla. Viisas osaa ennakoida ja

kiertää vaaralliset reitit kuten

virtapaikkojen heikot jäät. Jos

jäällä on näinä aikoina pakko

liikkua, kannattaa varustautua

oikeilla välineillä, kuten riittä-

villä kelluntavarusteilla ja nas-

kaleilla. Paras neuvo kuitenkin

on, että jos ei ole varma jäiden

kestävyydestä, niin ei kannata

mennä jäälle lainkaan.

Page 21 - Alueviesti_15_2009