Page 22 - Alueviesti_18

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Silmälääkäripalvelut

Työtarjouksia

Rakennuspalvelut

Ruosteenestoa

Siivous- ja kotipalvelut

Alueviestin

palvelu-

hakemistossa

ilmoitat

edullisesti

Yleisöltä

Kemiallinen puhdistamo vai ei ?

Huittisissa on mielenkiintoi-

nen tilanne, koska eräät johta-

vat poliitikot ovat ihan väen-

väkisin sallimassa kemiallisen

vedenpuhdistamon rakenta-

misen Takkulaan, vaikka lai-

toksen erittäin suuret haitat ja

olemattomat hyödyt Huittisil-

le ovat kaikkien tiedossa.

Suomessa on kunnallinen

itsemääräämisoikeus raken-

tamisen suhteen. Kunta päät-

tää, mitä kuntaan saa rakentaa

ja mitä ei. Takkulan kemialli-

nen vedenpuhdistamo ei ole

mitenkään välttämätön, sillä

Turku voi viedä jokivettä suo-

raan putkellaan Turun vesilai-

tokselle ja siellä puhdistaa ve-

den talousvedeksi turkulaisille

ja lähikuntiinkin. Jo 70 vuotta

Turku on ottanut veden Aura-

joesta ja voisi edelleenkin sitä

ottaa. Kokemäenjoen vesi ei

ole yhtä sameaa.!

Korkein hallinto-oike-

us 13.8.2008 määräsi nimen-

omaan sen, että niin likais-

ta vettä ei saa laskea Virttaan-

kankaalla maahan. KHO ei

voi määrätä vettä puhdistetta-

vaksi kemiallisessa puhdista-

mossa Huittisissa, vaikka tä-

hän seikkaan vesiyhtiölle suo-

siolliset poliitikot halukkaasti

nojaavatkin. Huittisiin raken-

nusluvat antaa vain Huittisten

kaupunki eikä KHO. Takku-

lan laitoksesta on jo vuodelta

2004 ihan erillissopimus kau-

pungin ja vesiyhtiön välillä,

että kemiallista puhdistamoa

ei saa rakentaa, vain hiekka-

suodatuslaitos.

On ilmeistä, että huittis-

laisista arviolta 90 % on hai-

tallista kemiallista puhdista-

moa vastaan. Ehkä 9 % ei tie-

dä asiasta ja vain aniharva,

ehkä tilataksillinen poliitik-

koja ja virkamiehiä kannattaa

kiivaasti kemiallista puhdista-

moa Takkulaan. Toki kovan

puoluekurin takia kannatta-

jia voi olla toinenkin tilatak-

sillinen!

Kunnallinen kansanäänes-

tys pitäisi järjestää, jos 5 % ää-

nioikeutetuista eli 431 huittis-

laista sitä vaatii. Olennaises-

ti suurempi haitta on se, että

kansanäänestyksen järjestä-

minen maksaa Huittisille noin

20 tuhatta euroa.

Kysymys kuuluu, pitääkö

näinä talouden varsin synkei-

nä aikoina Huittisten nähdä

paljon vaivaa ja hassata 20 tu-

hatta euroa turhaan ihan päi-

vänselvään asiaan?

!

Hannes Heikkilä

dipl.ins., Alastaro

Kyläyhdistys huolehtii

Pehulan siisteydestä

Pehulan seudun kyläyhdistys

kokoontui 28. huhtikuuta ke-

vätkokouksen merkeissä Kei-

kyän Osuuspankin kokous-

huoneella. Jäseniä oli paikal-

la 14 henkilöä. Kaikkiaan yh-

distyksen jäsenmäärä viime

vuonna oli 256 maksavaa jä-

sentä. Kulunut vuosi oli yh-

distyksen seitsemäs toiminta-

vuosi, jonka aikana on raivat-

tu Pehulan näkyvin rantamai-

sema riippusillan ympäristöä

myöten. Nyt jokimaisema on

näkyvissä, kun kadulla ajaa.

Yhdistyksen toimesta on

Patsaspuiston rantaan han-

kittu laituri sekä lapsille ui-

mapaikka. Rantaan on tehty

myös grillipaikka ja pari pu-

keutumiskoppia. Lisäksi yh-

distys rakensi molempiin päi-

hin Pehulan kylää niin sanotut

”kyläportit”.

Kyläyhdistyksen aktiivit pi-

tävät vuodesta toiseen kyläyh-

teisön siistinä. Tänäkin vuon-

na, 4.5., joukko siivosi Pe-

hulan kadunvarret roskista.

Huomenna torstaina Pehu-

lassa pidetään rannan siivous-

talkoot, joihin kaivataan mu-

kaan nuorta porukkaa. Talkoi-

den päätteeksi mukana olleille

tarjotaan makkarat.

Kyläyhdistys haluaa kiittää

kaikkia toiminnassa aktiivi-

sesti mukana olleita.

Jätevesikaivojen

tyhjentäminen

on ammattilaisten työtä

Hannu Virtanen

Saostuskaivon tyhjentäminen

on haja-asutusalueen omako-

tiasujan jokavuotinen toimen-

pide, josta löytyvät ohjeet kun-

tien jätehuoltomääräyksistä.

-Saostuskaivot on tyhjennettä-

vä vähintään kerran vuodessa

niin kuin valtioneuvoston ha-

jajätevesiasetuskin edellyttää,

mainitsee ympäristöterveystar-

kastaja Kaija Ekonen Sastama-

lan perusturvakuntayhtymästä.

Kuitenkin saostuskai-

vot on tyhjennettävä hyvissä

ajoin ennen kuin ensimmäi-

sen sakokaivon pohjan liete-

kerros ulottuu toiseen sako-

kaivoon lähtevän T-putken

alareunaan. Saostuskaivojen

riittävän usein toistuva tyh-

jennys estää maasuodattimen

ja imeytyskentän tukkeutumi-

sen ja siten on edellytys niiden

asianmukaiselle toiminnalle.

Sakokaivo- ja umpikaivo-

lietteiden ammattimainen kul-

jettaminen ja kerääminen on

määräyksin tarkoin säädeltyä

toimintaa, johon tarvitaan alu-

eellisen ympäristökeskuksen

päätös jätetiedostoon hyväksy-

misestä tai ympäristölupa.

-Tärkeää onkin, että ihmiset

ottavat yhteyttä lailliseen sako-

kaivojen tyhjentäjään ja lietteet

päätyvät asianmukaiseen käsit-

telyyn, Ekonen sanoo.

Kuljetus on ammattimais-

ta, kun sitä tehdään korvausta

vastaan ja vaikka jätteen kulje-

tus olisikin asianomaisen kul-

jettajan sivuelinkeino.

Jätteiden kuljettajan ja ke-

rääjän on tehtävä kirjallinen

ilmoitus alueelliseen ympä-

ristökeskukseen vähintään 60

päivää ennen toiminnan aloit-

tamista. Ilmoituksessa on esi-

tettävä muun muassa kuljetet-

tavat jätteet, kalusto, jätteiden

vastaanottopaikat, toiminnan-

harjoittajan yhteystiedot sekä

selvitys vakavaraisuudesta.

Ympäristökeskus tekee ilmoi-

tuksen johdosta päätöksen, jo-

ka voi sisältää toimintaa ja val-

vontaa koskevia määräyksiä.

Käsittelypaikan

luvallisuus

Lietteen vastaanottopaikalla on

oltava ympäristölupa. Vastaan-

ottopaikka voi olla jäteveden-

puhdistamo. Vastaanottopaik-

ka voi olla myös lietelantasäi-

liö, jonka sisältö on stabiloitava.

Tällöin on oltava ympäristölu-

pa nimenomaan lietteiden vas-

taanottoon, mutta myös mui-

ta lupia ja ilmoituksia tarvitaan.

Yksityisesti tapahtuva sa-

ko- ja umpikaivojen sisällön

stabiloimisen mahdollisuus

tulee selvittää kunnan ympä-

ristöviranomaiselta, sillä pai-

kalliset jätehuoltomääräykset

Saspenkin alueella poikkea-

vat kunnittain. Kompostointi

voi kuitenkin olla mahdollista.

Loimi-Hämeen jätehuol-

toalueen kuntien jätehuolto-

määräyksissä määrätään käy-

mäläjätteen, jätevesijärjestel-

män lietteen ja jätevesijärjes-

telmän umpikaivon jätteen

käsittelystä kiinteistöllä:

Kuivakäymäläjätettä saa taa-

jama-alueella kompostoida vain

asianmukaisessa lämpöeriste-

tyssä kompostointisäiliössä. Kä-

sittelemättömän jätevesijärjestel-

män lietteen ja jätevesijärjestel-

män umpisäiliön jätteen kom-

postointi ja muu hyötykäyttö

taajama-alueella on kielletty.

Kuivakäymäläjätteen ja jäte-

vesijärjestelmän lietteen kom-

postointi haja-asutusalueella

omalla kiinteistöllä on sallit-

tua. Käymäläjätteen ja jätevesi-

järjestelmän lietteen kompos-

toinnissa on käytettävä riittä-

västi runkoainetta ja kuiviketta

siten, ettei nestepäästöjä synny.

Lietteenkeräyksen järjestä-

misestä annetut määräykset sa-

novat, että jätevedenkäsittelyjär-

jestelmissä syntyvät lietteet tulee

toimittaa hajajätevesiasetuksen

mukaisesti jätevedenpuhdista-

molle tai asianmukaisen luvan

omaavalle vastaanottajalle, jollei

niitä käsitellä kiinteistöllä ympä-

ristöluvanmukaisesti.

Suositeltavin käsittelypaik-

ka on jätevedenpuhdistamo.

Ihmisulosteista peräisin ole-

villa mikrobeilla on suurempi

kyky aiheuttaa tauteja ihmisil-

le kuin eläinperäisillä mikro-

beilla. Lisäksi ihmisten ulos-

teissa olevat mikrobit, esi-

merkiksi salmonellat, voivat

siirtyä sako- ja umpikaivoliet-

teiden kautta peltoon ja edel-

leen vaikkapa karjaan.

Sako- ja

umpikaivolietteiden

stabilointi

Sako- ja umpikaivolietteiden

kuten jätevedenpuhdistamo-

lietteiden on oltava stabiloitu-

ja ennen pellolle levittämistä.

Stabilointi tarkoittaa, että lie-

te on käsiteltävä mikrobiologi-

sesti turvalliseksi joko kalkit-

semalla, kompostoimalla, mä-

dättämällä tai ilmastamalla.

Tämä käytäntö perustuu

korkeimman hallinto-oikeuden

lain ja määräysten tulkintaan

sekä maa- ja metsätalousminis-

teriön ja Kasvintuotannon tar-

kastuskeskuksen kesäkuussa

2005 antamaan ohjeeseen. jon-

ka mukaisesti hyväksyttyjä sta-

bilointimenetelmiä ovat kalk-

kistabilointi, terminen kuivaus,

mädätys, kompostointi ja Ke-

micond-menetelmä.

Käsittely edellyttää ilmoitus-

ta Eviralle sekä kirjanpitoa ja ra-

portointia.Mikäli omankiinteis-

tön sako- ja umpikaivolietteitä

välivarastoidaan omaan lietesäi-

liöön ja levitetään pellolle myö-

hemmin, on lietelantasäiliön si-

sältö stabiloitava kalkitsemalla.

Ulkoilmamaalausta Huittisissa

Huittisten seudun kansalais-

opisto ja Kuvataideseura In-

digo järjestävät Huittisissa ke-

säisenä viikonloppuna 12.-14.

kesäkuuta akvarelli-leirin, jo-

hon voivat osallistua sekä ai-

emmin maalanneet että vas-

ta-alkajat. Leiri alkaa perjan-

tai-iltana, jolloin tutustutaan

ympäristöön, etsitään maa-

lauskohteita ja perehdytään

iltavaloon. Lauantaina paneu-

dutaan aamuvaloon, valitaan

tehtävät ja maalataan sekä saa-

daan kritiikkiäkin. Sunnun-

taina opastetaan tehtävään ja

maalataan. Leirin lopuksi tar-

kastellaan töitä yhdessä.

Ohjaajana on mm. Harjaval-

lan valtakunnallisilta Sivel-

lin-kursseilta tuttu kuvataide-

opettaja, taiteen maisteri, tai-

demaalari Maikki Haapala, jo-

ka toimii nykyisin Helsingissä

lukion kuvataide- ja taidehis-

torian opettajana sekä Helsin-

gin kaupungin työväenopis-

ton akvarelliryhmän vetäjänä.

Kirkkoherranvaaliin

muutosaikeita

Tulevaisuudessa Suomen lute-

rilaisen kirkon maallikkojäse-

net eivät ehkä enää pääse ää-

nestämään kirkkoherranvaa-

leissa. Kirkkohallitus esittää,

että vaaleja muutettaisiin niin,

että kirkkoherran valitsisi kirk-

kovaltuusto tai seurakuntaneu-

vosto.

Asiaa pohdittiin Turus-

sa maanantaina alkaneessa

kirkolliskokouksessa. Kir-

kolliskokous päätti lähettää

kirkkohallituksen esityksen

lakivaliokuntaan. Peruste-

valiokunta antaa siihen lau-

suntonsa.

Page 22 - Alueviesti_18_2009