Page 17 - Alueviesti_18

17

Keskiviikko toukokuun 6. 2009

Pauliina Parto

Vammalan lukion kansain-

välisyyskasvatuskurssin opis-

kelijat vierailivat huhtikuun

alussa Kreikan toiseksi suu-

rimmassa kaupungissa, !es-

salonikissa. Matka oli jäl-

leen osa EU-rahoitteista

Comenius-projektia, elinikäi-

sen oppimisen ohjelmaa, joka

tammikuun lopussa vei kah-

deksan opiskelijaa Skotlantiin.

Kaksivuotisessa ohjelmas-

sa ovat mukana Vammalan lu-

kon lisäksi oppilaitokset Krei-

kasta, Puolasta, Saksasta ja

Skotlannista. Projektin aika-

na kukin koulu vierailee vuo-

rollaan toistensa luona. Vam-

malalaiset ovat pistäytyneet jo

Saksassa, Skotlannissa ja Krei-

kassa, lokakuussa on Vamma-

lan lukiolaisten vuoro toimia

isäntinä muille.

Äänekästä opiskelua

Suomalaiset olivat perillä

Kreikassa lauantai-iltapäivänä

4. huhtikuuta. Projektin tavan

mukaisesti matka jatkui lento-

kentältä kreikkalaisten opiske-

lijoiden koteihin, joissa suo-

malaiset yöpyivät.

-Matka Thessalonikiin oli

mahtava. Siellä oli todella

hauskaa, paljon uusia ihmi-

siä ja paljon nähtävää, sum-

maa Meri Laurén kokemusta.

Opiskelijat pääsivät tutustu-

maan muun muassa Valkoisen

tornin museoon sekä arkeolo-

gisiin kaivauksiin.

Mieleenpainuvia olivat

myös oppitunnit kreikkalai-

sessa koulussa. Tunnit osoit-

tautuivat aivan toisenlaisek-

si kuin Suomessa. -Luokka oli

todella äänekäs. Luokkahuo-

nekaan ei ollut kovin moder-

ni, Meri Laurén sanoo. Jon-

na Leivo on samoilla linjoilla.

-Luulenpa, että kreikkalaisil-

la opettajilla on iso työ yrittää

saada opiskelijansa pysymään

hiljaa. Jaakko Nurmea puo-

lestaan yökötti kreikkalaisen

koulun vessat, joissa oli aino-

astaan monttu lattiassa.

Jokaisella vierailulla on

oma teemansa. Kreikassa tee-

ma oli juhlapäivät. Vierailijat

pitivät maanantaina kreikka-

laisella koululla esitelmänsä

aiheesta. Vammalan lukiolai-

silta esitelmä sujui mallikkaas-

ti, sillä sitä oli ehditty harjoi-

tella, eikä ketään jännittänyt

erityisemmin.

Erilaisia tapoja

Matkailu avartaa, sanotaan.

Näin on myös Comenius-

matkojen kohdalla. Viiteen

päivään mahtui paljon uut-

ta ja ihmeellistä. -Kulttuu-

ri Kreikassa on todella erilai-

nen kuin Suomessa. Toisinaan

oli vaikea tottua uusiin asioi-

hin. Tavatkin poikkeavat toi-

sistaan. Me suomalaiset em-

me halaa toisiamme joka kerta

kun näemme, emmekä muu-

tenkaan koskettele toisiamme

niin paljon. Uskon, että kreik-

kalaiset ovat muutenkin tem-

peramenttisempia ja sosiaali-

sempia kuin me, Jonna Leivo

puntaroi.

Vuorokausirytmi aiheutti se-

kin toisinaan päänvaivaa. Suo-

malaiset pääsivät usein nuk-

kumaan vasta puolenyön jäl-

keen. - Päivänokosia paikalli-

set olivat kyllä ehdottelemassa

vähän väliä. Tämän vuoksi

opiskelijoillamme oli pieniä

vaikeuksia päästä shoppaile-

maan, naurahtaa lehtori Hilk-

ka Rajakorpi. Hän toimii vie-

lä tämän lukukauden loppuun

Comenius-projektin koordi-

naattorina ja Vammalan luki-

on kansainvälisyysvastaavana,

kunnes jää kesällä eläkkeelle.

Vaikka erilaisuus vaatii-

kin välillä totuttelua, tiivistää

Jonna kaikkien matkalaisten

ajatukset: -Lähtisin matkal-

le koska tahansa uudestaan.

Toivon, että pidämme yh-

teyttä Kreikassa tapaamiim-

me ihmisiin ja että tapaam-

me uudelleen.

Comenius-projekti vei

lukiolaiset Kreikan kuumuuteen

Vammalan lukion Kreikassa vierailleet kansainvälisyyskasvatuskurssin opiskelijat se-

kä mukana olleet opettajat Sakari Härmä ja Pirjo Kylväjä arkeologisella kaivauksella.

Kreikkalaisessa linja-autossa on tunnelmaa - tai ainakin

tungosta.

Reilu kaupunki -hanke starttasi

Huittislaisia haastetaan eettisiin hankintoihin

Maija Latva

Reilun kaupan puolesta Re-

pu ry järjesti Reilu Huittinen-

kampanjan käynnistyskoko-

uksen eilen. -Hankkeen tar-

koituksena on haastaa huittis-

laiset yritykset, seurakunnat ja

yhteisöt Reilun kaupan kan-

nalle sekä vedota myös Huit-

tisten kaupunkiin eettisem-

pien hankintojen puolesta,

kertoo ideaa Huittisiin tuo-

nut, Huittisten Vampulassa

asuva Anne Bland. -Kunnat

ja kaupungit ostavat vuosit-

tain erilaisia tuotteita ja pal-

veluita kymmenien miljardi-

en veroeurojen arvosta, ja nii-

den hankintojen osuus Suo-

men bruttokansantuotteesta

on noin 7 prosenttia. Näis-

sä taloudellisesti merkittävis-

sä julkisyhteisöjen ostoissa ei

kuitenkaan yleensä oteta huo-

mioon tuotteiden alkuperää

tai niiden tuotanto-olosuhtei-

ta, Bland painottaa. Kymme-

nisen vuotta Englannissa asu-

nut nainen tietää, että siellä jo

monet merkittävät yritykset

tarkistavat tuotteen eettisen

taustan. -Se olisi tärkeää täällä

meilläkin, maailma muuttuu

ostos kerrallaan, hän vakuut-

taa. Bland uskoo asian kiin-

nostavan laajemminkin, kos-

ka tutkimuksen mukaan 84%

suomalaisista ei halua, että

heidän verorahoillaan oste-

taan lapsityövoimalla tuotet-

tuja tuotteita. Lasten kuuluu

olla koulussa, ei pakkotyössä,

hän jatkaa.

Kestäviä hankintoja

Euroopan parlamenttikin on

ottanut vahvan kannan Rei-

lun kaupan tuotteiden puoles-

ta ja kehottanut julkishallintoa

suosimaan niitä hankinnois-

saan. Reilu kaupan puoles-

ta Repu ry:n toiminnanjoh-

taja Heta Niemi muistuttaa,

että vuonna 2007 voimaan

tullut uusi hankintalaki mah-

dollistaa sosiaalisten- ja ym-

päristökriteerien lisäämisen

kaupunkien ja kuntien tar-

jouspyyntöihin. Niemen mu-

kaan Reilun kaupan tuottei-

den suosiminen ei enää nyky-

ään tuo kaupungeille ja kun-

nille suuria lisäkustannuksia,

toisin kuin yleisesti vielä luul-

laan. -Esimerkiksi Porissa las-

kettiin, että kaupunginhalli-

tus ja kaupunginvaltuusto ku-

luttavat kokouksissaan yhdes-

sä vuoden aikana kahvia 60

kiloa. Kustannus oli aiempaa

merkkiä käytettäessä 417,60

euroa vuodessa ja sama mää-

rä Reilun kaupan kahvia mak-

saa Porille nyt 495,60 euroa

vuodessa. Edellä käytetty esi-

merkki kahvin hinnasta antaa

suuntaa muidenkin Reilun

kaupan tuotteiden hinnoista,

Niemi lisää.

Mukana jo kolme

kaupunkia ja yksi kunta

Huittisten Reilun kaupan

kaupunki-hanke ei ole en-

simmäinen laatuaan Suomes-

sa. -Meillä on tällä hetkel-

lä kolme Reilun kaupan kau-

punkia, Tampere, Pori ja Es-

poo, sekä yksi Reilun kaupan

kunta, Utajärvi. Reilun kau-

pan kaupungin arvonimen

myöntää Reilun kaupan edis-

tämisyhdistys, Niemi ker-

too. Hänen mukaansa sadat

vapaaehtoiset kampanjoivat

asian edistämiseksi tälläkin

hetkellä. -Ihmisillä on jon-

kin verran tietoa Reilun kau-

pan tuotteista, mutta ei lähes-

kään riittävästi, Niemi miet-

tii. Hänen omia suosikkejaan

Reilun kaupan tuotteista ovat

banaanit, appelsiinit ja viini-

rypäleet.

”Osoitus kuluttajan

mahdollisuudesta

vaikuttaa”

Huittisten käynnistyskoko-

uksessa puhuivat myös Eu-

rovaaliehdokas Jukka Tuo-

ri sekä kaupunginvaltuutet-

tu Ashton Peasley. -Huitti-

nen on alueellinen kaupan

keskus ja olisi se hienoa, et-

tä kaupungillamme olisi Rei-

lun kaupan arvo, Tuori totesi.

Hänen mukaansa Reilun kau-

pan kansainväliset periaatteet

ovat kannatettavat. -Yksi pe-

riaatteista on se, että tuotteen

ostaja maksaa aina Reilun

kaupan takuuhinnan, joka

kattaa tuotantokustannukset.

Suomessakin on tässä asias-

sa maataloustuotteiden koh-

dalla opittavaa, Tuori muis-

tutti. Hänen mukaansa Reilu

kauppa -liike on menestysta-

rina, joka tuo helpotusta ke-

hitysmaiden köyhille perhe-

viljelmille ja suurtilojen sor-

retuille työntekijöille. -Reilu

kauppa on osoitus kuluttajan

mahdollisuudesta vaikuttaa,

Tuori tiivisti.

Peasleyn mukaan Huitti-

nen voisi hyvinkin ryhtyä rei-

lun kaupan kaupungiksi, kos-

ka siellä on jo Reilun kaupan

tuotteita myytävänä joissakin

liikkeissä. -Uskon, että tuot-

teille on myös kysyntää, hän

pohti. Peasley toivoi, että kau-

pungilla ja seurakunnalla oli-

si riittävästi tahtoa lähteä tal-

koisiin ja tekemään osaltaan

Huittisista reilua kaupunkia.

”

Maailma

muuttuu ostos

kerrallaan

Kauppaa

oikeudenmukaisesti

Reilun kaupan merkkijär-

jestelmä on luotu paranta-

maan kehitysmaiden vilje-

lijöiden ja suurtilojen työn-

tekijöiden asemaa kansain-

välisessä kaupankäynnissä.

Tuotteiden tuotannossa

noudatetaan seuraavia pe-

riaatteita:

– Kehitysmaiden viljelijät

ja suurtilojen työntekijät

saavat työstään oikeuden-

mukaisen korvauksen.

– Osa Reilun kaupan lisä-

tuloista käytetään yhteisöä

hyödyttäviin hankkeisiin.

– Lapsityövoiman hyväksi-

käyttö on kielletty.

– Kaikkien tuotteiden alku-

perä tiedetään.

– Tuotannossa noudate-

taan tiukkoja ympäristö-

määräyksiä.

Reilun kaupan ansios-

ta kehitysmaiden perhe-

viljelijät pystyvät vaikut-

tamaan omalla työllään

kokonaisten yhteisöjen

hyvinvointiin. Näin Rei-

lu kauppa vähentää köy-

hyyttä kaupan avulla. Ku-

luttajille Reilun kaupan

merkki tarjoaa mahdolli-

suuden vaikuttaa positii-

visesti kehitysmaissa asu-

vien ihmisten elämään.

Valeria Ochoa viljelee Reilun kaupan kahvia Nicaragu-

assa.

Page 17 - Alueviesti_18_2009