Page 10 - Alueviesti_25

10

Keskiviikko kesäkuun 17. 2009

Isän ja tyttären vahva tiimi:

Musiikki kukkii

kahdessa sukupolvessa

Marianna Langenoja

Ruusumaan perheen äiti Tuu-

la haroo hiuksiaan, kun pojan

huoneessa pauhaa hevi, tyttä-

ren huoneessa klassinen ja avio-

mies treenaa iskelmää. Ne ovat

päiviä, kun äiti päättää mennä

hoitamaan puutarhaa. Tuulan,

Jukan, Lauran ja Severin per-

heessä ei voi elää ilman musiik-

kia. Jos sitä ei kuunnella, niin si-

tä soitetaan. Jukka Ruusumaalla

on pitkä musiikkiura takanaan

ja lapset menevät kovaa vauh-

tia perässä. 17-vuotias Laura

on juuri suorittanut Huittisten

Musiikkiopiston soitettuaan 12

vuotta viulua ja Severi on soit-

tanut pianoa kolme vuotta,

vaikka täyttää vasta kymme-

nen. Tuula laulaa kamarikuo-

rossa ja toimi Jukan bändin so-

listinakin 80-luvun lopulla.

Ruusumaan perheen isä

nauraa, ettei lapsia ole tarvin-

nut kannustaa musiikin pa-

riin, he ovat hakeutuneet sin-

ne itse. 5-vuotiaalle Laural-

le vanhemmat antoivat viulun

käteen, ja se oli menoa sen jäl-

keen. Tätä nykyä Laura har-

rastaa myös klassista laulua

ja unelmoi joskus pääsevänsä

laulamaan oopperaan. -Olem-

me kaikki oppineet jotain toi-

siltamme. Laura toi perhee-

seemme klassisen musiikin,

Severi taas on ihan selkeästi

kevyen puolen miehiä.

SM-kultaa ja keikkailu

Jukka on itse aloittanut pianon-

soiton 9-vuotiaana. Teinipoi-

kana illat kuluivat kavereiden

kanssa rockia soitellen. Suomi-

rockmuuttui kuitenkin pian is-

kelmäksi, ja Jukka veti ensim-

mäisen ravintolakeikkansa sil-

lä viikolla kun täytti 18. Iskel-

mäyhtye jäi toissijaiseksi, kun

Porin teknillisen opiston ra-

kennusinsinöörilinja kutsui.

Vaikka nuoren pojan haavee-

na olikin tehdä musiikkia elä-

mäntyökseen, oli itsestään sel-

vää, että insinöörin paperit pi-

täisi hankkia. Omistihan Jukan

isä rakennus!rman. Armeijan

jälkeen -87 Jukka alkoi keik-

kailla enemmän tai vähemmän

samaan aikaan, kun työskente-

li isänsä yrityksessä. Hieman

myöhemmin hän perusti Han-

nu Pietilän kanssa suunnitte-

lutoimiston, jonka toimintaa

Hannu edelleen jatkaa.

Vuonna -91 Jukka voitti

bändinsä kanssa tanssiorkes-

tereiden SM-kultaa, ja -94 hän

voitti Ykköstähti-kilpailun. Sa-

mana vuonna hänelle myön-

nettiin Huittisten kaupungin

hopeinen mitali. Vuosi sen

jälkeen mies aloitti työt Äet-

koi miettiä, mitä sitä tekisi iso-

na. Jatkuva keikkaileminen al-

koi ottaa voimille, ja hän halu-

si asettua aloilleen. Nyt Ruu-

sumaa on toiminut Huittisten

OP-Kiinteistökeskuksessa kak-

si vuotta, nykyisin toimitusjoh-

tajana. -Oli se outoa saada en-

simmäinen kokonaan vapaa

viikonloppu, se oli kuin loma.

Kotiasiat kunnossa

Vielä joitakin vuosia sitten

Jukka teki töitä silloin, kun

muilla oli vapaata ja valvoi

silloin, kun muut nukkuivat.

Monina öinä kun mies ajoi ko-

tiin keikalta aamun pikkutun-

neilla, hän mietti mitä oli oi-

kein mennyt tekemään valites-

saan musiikin ammatikseen.

Jokin kuitenkin veti miestä la-

valle kerta toisensa jälkeen. Se

oli intohimo musiikkiin.

Tuula tottui, että sukujuh-

lat kierrettiin lasten kanssa ai-

na ilman aviomiestä. Talvisin

Tuulaa pelotti, kun mies oli

tienpäällä useita tunteja huo-

nolla kelillä. Öisin perheen

äiti piti kännykkää sänkynsä

vierellä, kaiken varalta. -Jos-

kus saatoin soittaa Tuulalle,

että faksaa jotain nuotteja äk-

kiä keikkapaikalle. Tässä työs-

sä kotiasiat pitää olla kunnos-

sa, Jukka sanoo.

Isä on idolini

Kun isä lähti keikalle, Laura

vain vilkutteli ikkunasta on-

nellisena. Hän ihaili isäänsä jo

silloin, ja sanoo vanhempiensa

ja viulunsoiton opettajansa ole-

van yhä hänen idoleitaan. Vii-

me kesänä Jukka ja Laura aloit-

tivat yhdessä keikkailun. He

kiertävät yksityistilaisuuksissa

viisihenkisen bändin kanssa.

-Meillä on isän kanssa yhteis-

työ sujunut todella hyvin ja hän

on opettanut minulle paljon.

Riitojakaan isän ja tyttären

välille ei ole yhteistyön aika-

na syntynyt. -Emme ole ikinä

riidelleet. Isä ei suutu helpos-

ti, korkeintaan harmistuu jos

kaikki ei suju. Keikoilla isä on

näet pomo ja vastaa kaikesta.

Laura on saanut musiikin

myötä ystäviä ja oppinut, että

on tehtävä paljon töitä päästäk-

seen eteenpäin. -Pienenä olisin

halunnut aina osata kaiken he-

ti, mutta nykyään tunnen jo

rajani ja osaan sanoa itselleni,

että Laura hei, ehkä tuo ei ole

ihan vielä sinun juttusi.

Ensiesiintyminen

5-vuotiaana

Laura oli ensikertaa esiinty-

mässä 5-vuotiaana Risto Ry-

ti -salissa. Sukulaiset kyseli-

vät pieneltä soittajanalulta, et-

tä eikö yhtään jännitä, ei jän-

nittänyt. Ennen kymmentä

ikävuottaan tyttö ehti jo pääs-

tä Karuselli-kisassa neljän

parhaan joukkoon ja esiin-

tyä BumtsiBum!-tv-sarjassa

yhdessä isänsä kanssa. Seppo

Hovi hermoili, kun Laura oli

niin nuori, mutta ryhmä jopa

voitti kisan. Sittemmin Lau-

ra on päässyt musiikkiopis-

ton orkesterin mukana esiin-

tymään muun muassa Saksas-

sa ja Kosin saarella Kreikassa.

Toistaiseksi Lauralla on vie-

lä lukio kesken, mutta ensi ke-

väänä tytön pitäisi jo päättää

tulevaisuudesta. -Mahdolli-

suudet ovat rajattomat. Mu-

siikkia lähden opiskelemaan,

mutten tiedä vielä minne ja

panostanko enemmän laula-

miseen vai soittamiseen.

Nyt kun Jukka tekee mu-

siikkia vain harrastuksekseen,

on Tuula alkanut jännittää

Lauran puolesta. Katsomossa

äiti aina pelkää mitä hölmöim-

piä asioita: onhan Laura muis-

tanut laittaa vetoketjun kiinni

ja eihän hän kompastu johtoi-

hin. -Jukka sanoo, että älä her-

moile, kyllä Laura pärjää. Ja

hyvin hänellä on aina mennyt.

”

Vielä jotakin vuosia sitten Jukka

teki töitä silloin, kun muilla oli

vapaata ja valvoi silloin, kun muut

nukkuivat.

”

Emme

ole ikinä

riidelleet

isän kanssa.

Huittislaiset Jukka ja Laura Ruusumaa ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuoden verran. Myös viime kevään Jukat ja

Laura -konsertti oli yhteistyön tulosta.

Laura Ruusumaa esiintyi ensi kertaa 5-vuotiaana Risto Ryti -salissa. Silloinkin soitti-

mena oli viulu. Musiikki on kasvattanut nuoren tytön pois perfektionismista; pitkän

illan aikana voi tapahtua kaikenlaista.

Jukka Ruusumaalla on takanaan monen vuoden vankka

kokemus musiikkibisneksessä. Pianon soiton hän aloit-

ti 9-vuotiaana.

sän koulussa ja lukiossa mu-

siikinopettajana. Musiikkitun-

tien määrä ei ollut kovin suu-

ri, niinpä keikkailulle jäi hyvin

aikaa. 12 raskaan opettaja- ja

keikkavuoden jälkeen mies al-

S

tormin kouluhankkeen saama 2,6 miljoonan

euron valtionapu on merkittävä kehittämis-

päätös Sastamalan näkökulmasta. Uuden kou-

lun rakentuminen valtatie 12 läheisyyteen Tampereen

suuntaan lisää huomattavasti Sastamalan houkutte-

levuuttaniiden perheiden keskuudessa, jotka etsivät

asuinpaikkaa Tampereen ympäristöstä. Kaupunkin

pitää osaltaan vastata tähän haasteeseen kaavoitus-

toimin Stormissa ja Kärppälässä.

Sastamalan kannalta Stormin koulun rahoituspäätös

tuli kreivin aikaan. Kun talous kääntyy nousuun, niin

valtion on velkanntumisen hillitsemiseksi väännettä-

vä elvytyshana kiinni. Jos siis hanketta ei olisi saa-

tu tästä ensimmäisestä elvytyspaketista, niin se oli-

si voinut joutua odottamaan vuosia. Onneksi perus-

telumme hankkeen tärkeydestä koululaisille, heidän

vanhemmilleen ja koko Sastamalan kehittämiselle oli-

vat niin vahvat, että myönteinen päätös saatiin. Näin

merkittävä julkinen rakentaminen syvän taantuman

aikana on iso apu myös rakenusalan työllisyyteen Sas-

tamalassa.

Kärppälän alueen kehittämisestä on puhuttu jo vuo-

sia. Nyt kouluratkaisun myötä on pistettävä lisää

vauhtia. Seuraavassa nousukaudessa on oltava mu-

kana ja se edellyttää kaavoittamista, sekä vesihuollon

järjestämistä. Hankkeen kerralla läpirysäyttäminen

saattaa myös edellyttää asuntomessuja. Joko perin-

teisiä tai sitten Tuurin mallin mukaisia tavallisen ih-

misen asuntomessuja. Joka tapauksessa meidän pitää

nykyistä paremmin hyödyntää asuinalueena kaikki

ne osat Sastamalaa, jotka Tampereen suunnalta näyt-

tävät houkuttelevilta. Tämä ei koska vain valtatie 12

vartta, vaan myös Kutalaa, Ellivuorta, Karkkua, Sal-

mea ja Häijäätä. Tavoitteena tulee olla vähitellen asut-

taa Tampereen ja Sastamalan keskustan väli molem-

pia valtaväyliä pitkin.

Häijään suunnalta kaupunkilla on jo tontteja tarjol-

la ja lisää tarvitaan. Häijään palvelutarjonta on omaa

luokkaansa ja Tampereen seudulta onkin jo ollut

huomattavaa muuttoaaltoa sinne. Karkun osalta tuli-

si hyödyntää nykyistä enemmän nopeaa junayhteyttä

Tampereelle. Sama koskee myös Vammalan aseman-

seutua, joka on luontevaa paikkaa kerros-ja rivitalo-

talorakentamiselle.

Tonttitarjontaa pitää olla monipuolisesti eri puolilla

kuntaa painottuen niille alueille, jossa on lähipalve-

lut tarjolla. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja on olta-

va saatavilla sekä kaupunkin keskustassa, sen lähei-

syydessä, vanhojen kuntien taajamissa, sekä eri puo-

lilla maaseutua.

Sastamalan hioutuminen kuntana yhteen lisää myös

kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tämä on mahdolli-

suus niille taajamille ja kylille, jotka eivät vielä mer-

kittävästi hyödy Tampereen vetovoimasta. Jo nyt on

nähtävissä esimerkiksi Kiikan vetovoimaisuus asuin-

paikkana Sastamalan sisällä.

Hallinto-oikeuden päätös kumota valtuuston tahto

Kukkurin alueen rantarakentamisessa on isku Sasta-

malan kehittämiselle. Se vei meiltä mukanaan yhden

takuuvarman kilpailuvaltin, rantarakentamisen kau-

punkin keskustan läheisyyteen. Hallinto-oikeuden

päätökselle muodostuu myös kova hinta, koska pel-

kästään menetetyt tonttien myyntitulot tuovat kau-

punkille tappiona arviolta puoli miljoonaa euroa, pu-

humattaakaan uusien asukkaiden mukanaan tuomis-

ta verotuloista.

Sastamala tarvitsee uusia asukkaita, jotta meillä ny-

kyisilläkin menisi paremmin. Monen julkisten ja yk-

sityisen palvelun järkevä tuottaminen on mahdollis-

ta vain, jos käyttäjien määrä ja ostovoima on riittävä.

Siksi kunnan selkeänä painopisteenä tulee olla uusi-

en asukkaiden houkutteleminen ja elinkeintoimin-

nan edistäminen. Niin luomme yhdessä tulevaisuu-

den Sastamalaa.

Stormin

kouluhanke

lisää

vetovoimaa

• Arto Satonen

”

Tavoitteena tulee olla vähitellen

asuttaa Tampereen ja Sastamalan

keskustan väli molempia

valtaväyliä pitkin.

Page 10 - Alueviesti_25_2009