7
Keskiviikko kesäkuun 17. 2009
Veera Mirjam Hannele Eskola,
Henna Maaria Seppälä.
Köyliö
La 20.6.
klo 10 juhannuspäivän
messu kirkossa, rov. Aulis Karen,
Junnila. Järvisalin kesäkahvio klo
11-15.
Su 21.6.
klo 10 messu kirkossa,
rov. Aulis Karen, Junnila, viulis-
ti Aimo Jalovaara. Järvisalin kesä-
kahvio klo 11-15.
Su 28.6.
klo 10 sanajumalanpalve-
lus kirkossa. Järvisalin kesäkahvio
klo 11-15.
KUOLLUT:
Aini Helena Laukkanen s. Viipuri
Voitoisista, 83 v.
Säkylä
To 18.6.
klo 8-12 Lähetyksen ju-
hannustori torilla, arpajaisvoittoja
voi tuoda kirkkoherranvirastoon
tai aamulla torille.
Pe juhannusaattona 19.6.
klo
18 iltasoitto kirkon kellotapulis-
ta, senjälkeen kahvit seurakunta-
talossa.
La 20.6.
klo 10 juhannuspäivän
messu kirkossa, Isotalo, Jokitalo,
Aino Launto-Tiuttu.
Su 21.6.
klo 18 (huom aika!) sa-
najumalanpalvelus kirkossa, Iso-
talo, Jokitalo.
Ke 24.6.
klo 18 miestenpiiri Pihla-
van saunalla, Nieminen.
Su 28.6.
klo 18 (huom aika!) sana-
jumalanpalvelus, Nieminen, Kau-
kinen, jumalanpalveluksen jäl-
keen lähetyksen kesäkahvila pap-
pilassa.
II leiririppikoulu Pihlavassa 22.–
30.6.
KUOLLUT:
Martta Matilda Valo, 94 v.
KASTETTU:
Rasmus Pekka Henrikki Helander.
Hautauspalvelut
!
"
! #$$ %$#&
Hautauspalvelut
Laman vaikutukset
puhututtivat
ystävyyskuntavierailijoita
Marianna Langenoja
Kokemäellä vietettiin kan-
sainvälistä viikonloppua vii-
me perjantaista sunnuntai-
hin, kun ryhmä Ruotsin,
Norjan ja Tanskan ystävyys-
kuntien päättäjiä saapui vie-
railulle Suomeen. Kokemäen
ystävyyskuntia ovat Falköping
Ruotsissa, Lier Norjassa sekä
Mariager$ord Tanskassa.
Vierailut järjestetään vuo-
sittain jossakin ystävyyskun-
nassa, eli joka neljäs vuosi Ko-
kemäellä. Vierailulla on pitkät
perinteet. Ystävyyskuntatoi-
minta aloitettiin jo 40-luvul-
la. Nuorisovaihto kaupunki-
en välillä on toiminut 33 vuo-
den ajan.
Tänä vuonna vierailun tee-
mana oli aikuiskoulutus ja työ-
elämä. Teema aiheutti paljon
keskustelua maailmanlaajui-
sen taantuman vuoksi. Falkö-
pingissä lama koetaan vahvas-
ti, sillä autoteollisuus ajetaan
alas kovaa vauhtia. Myös nuo-
risotyöllisyys on yksi Ruot-
sin päähuolenaiheista. Norjan
Lier sijaitsee taas pääkaupun-
ki Oslon läheisyydessä, joten
Lierissä koetaan kaupungin
kasvun ongelmia. Myös maa-
hanmuutto mietityttää. Tans-
kassa sen sijaan ihmetyttää
kuntauudistus. Kokemäellä
puhututtavat uudet koulutus-
kuntayhtymät. -Jaamme ko-
kemuksia sekä kunnallisissa
että EU:n asioissa. On todel-
la mielenkiintoista kuulla mi-
ten muissa maissa sama asia
tai ongelma hoidetaan, Koke-
mäen kaupunginjohtaja Mart-
ti Jalkanen sanoo. Hänen mu-
kaansa ystävyyskunnissa kun-
tarakenteet ovat hyvin saman-
kaltaiset ja kunnat taistelevat
osittain samojen ongelmien
kanssa, joista yksi on ainakin
lama.
Suomi on upea maa
Falköpingin työvoimatoimis-
tossa työskentelevä Ingvor
Bergman vieraili ensikertaa
Suomessa viime viikonloppu-
na. Hänen mielestään suoma-
laiset ja ruotsalaiset ovat hy-
vin samankaltaisia. -Suomi on
upea maa ja ihmiset ovat vie-
raanvaraisia. Olemme saaneet
täällä hyvää palvelua.
Ystävyyskuntavierailijat tu-
tustuivat muun muassa Puu-
rijärvi-Isosuon kansallispuis-
toon, Kokemäen Juustolaan,
Marttilan tilaan ja Kauvatsan
kirkkoon. Vahvimmin Berg-
man kuitenkin muistaa pai-
notalossa vierailun. Myös ai-
kuiskoulutus- ja työelämäse-
minaari kiinnosti häntä eri-
tyisen paljon. Seminaarissa
pitivät alustuksen pääsihteeri
Mika Nirvi Suomen kesäyli-
opistot ry:stä ja koulutuskun-
tayhtymän johtaja Matti Iso-
kallio. Kokemäkeenkin Berg-
man on ehtinyt ihastua, vaikka
Kokemäen kaupungin pienuus
yllätti hänet.
-Pidän Kokemäenjoesta ja
Kokemäen hienosta historias-
ta, Bergman kertoili.
Kokemäen kaupunki isännöi perinteistä ystävyyskuntavierailua viime viikonloppuna.
Vierailun ohjelmaan kuului muun muassa Kauvatsan kirkkoon tutustuminen. Kuvas-
sa edustajia sekä Norjasta, Ruotsista, Tanskasta että Suomesta.
Vehkakorvesta
laajakaistahankkeen pilotti
Sastamala on saanut Vehka-
korven laajakaistahankkeen
Pirkanmaan pilottihankkei-
siin. Pilottihankkeen kilpai-
luttaa Pirkanmaan liitto ja se
toteutetaan ensi syksynä.
Sastamalan Yrityspalve-
lu Oy:n hallitus on nimen-
nyt seudullisen työryhmän
valmistelemaan muita 100
Mbit:n valokuituhankeai-
hioita Sastamalan ! muille
kuin kaupallisille 95-99 %:n
väestöpeittoalueille, joille
nopean valokuituyhteyden
rakentaminen ei ole kaupal-
lisesti kannattavaa. Seitsen-
jäsenisen työryhmän pu-
heenjohtajana on Sastama-
lan elämänlaadun ja elävän
maaseudun johtaja Eero
Mäki-Tanila.
! Valtioneuvosto aset-
ti periaatepäätöksessään
4.12.2008 tavoitteeksi, et-
tä lähes kaikki kotitaloudet
ovat vuoden 2015 loppuun
mennessä enintään kahden
kilometrin etäisyydellä 100
Mbit/s yhteyden mahdol-
listavasta valokuitu- tai kaa-
peliverkosta. Kaikkein har-
vimmin asuttujen alueiden
laajakaistayhteyksien to-
teuttamisen edistämiseksi
hallitus on varannut yhteen-
sä 66 miljoonaa euroa vuo-
sina 2010%15 maksettaviin
valtiontukiin. Vuoden 2009
ensimmäisessä lisätalous-
arviossa hanketta päätettiin
aikaistaa niin, ensimmäiset
hankkeet alkavat jo vuonna
2009. Tänä vuonna aloite-
taan pilottihankkeita, joilla
haetaan kokemuksia laaja-
kaistahankkeen päävaiheen
toteutusta varten. Hankkei-
den tulee kaikilta osin ol-
la valtioneuvoston periaa-
tepäätöksen 4.12.2008 linja-
usten mukaisia. Julkista tu-
kea voi saada kustannuksiin
Viestintäviraston kartoil-
le merkitsemällä viimeisen
5 %:n väestöpeiton alueella.
Valtioneuvoston peri-
aatepäätöksen mukaisesti
maakuntien liitot kilpailut-
tavat hankkeet ja Viestin-
tävirasto myöntää ja mak-
saa valtiontuen. Maakunnat
ovat parhaillaan laatimassa
alueeltaan alustavia hanke-
suunnitelmia vuonna 2010
toteutettavan kilpailutuksen
pohjaksi.
Liikenne- ja viestintämi-
nisteriö pyytää, että jokai-
nen maakunta valitsee alu-
eeltaan yhden hankkeen,
jonka toteuttajan se kilpai-
luttaa ja johon voidaan ha-
kea valtiontukea Viestintä-
virastolta. Viestintävirasto
valtion puolesta, muut ra-
hoittajat ja teleyritys allekir-
joittavat kilpailutuksen jäl-
keen jokaisesta pilottihank-
keesta sopimuksen, johon
kirjataan muun muassa tuen
ehdot. Pilottihankkeiden to-
teuttamisen tulee alkaa vuo-
den 2009 aikana.
Juhannus on omistettu
Johannes Kastajalle
Juhannus
on myös
Suomen
lipun päivä
Juhannuspäivänä, tu-
levana lauantaina 20.6.
vietetään myös Suomen
lipun päivää, joka on
yksi vähintään kuudesta
vuosittaisesta virallisesta
liputuspäivästä. Suomen
lipusta annetussa laissa
lukee, että jokaisella on
oikeus liputtaa Suomen
lipulla. Liputuksesta an-
netun asetuksen mu-
kaan vain valtion viras-
tojen ja laitosten on pak-
ko liputtaa virallisina li-
putuspäivinä. Kaikkien
on kuitenkin huomioi-
tava liputusajat.
Virallisten liputus-
päivien lisäksi on kym-
menen vakiintunutta li-
putuspäivää. Yleensä li-
putuspäivä katsotaan
vakiintuneeksi silloin,
kun se on merkitty ka-
lenteriin. Suomalaiseen
liputuskäytäntöön kuu-
luu, että siniristi koho-
tetaan salkoon yhtä lail-
la vakiintuneina kuin
virallisinakin liputus-
päivinä.
Lippu on pyrittä-
vä nostamaan aamun-
koitteessa kello 8 ja las-
kemaan auringon men-
nessä mailleen, kuiten-
kin viimeistään kello
21. Suomen lipun päivä
on kuitenkin poikkeus.
Tuolloin liputus alkaa jo
juhannusaattoiltana kel-
lo 18 ja jatkuu juhannus-
päivän iltaan 21 saakka.
Johannes Kastaja oli Jeesuksen
edelläkävijä. Hänen tehtävä-
nään oli valmistaa Jeesukselle
tietä. Saamansa nimen (Johan-
nes = Jumala on armollinen)
mukaisesti Johannes julisti Ju-
malan armollista hyvyyttä, pe-
lastusta ja syntien anteeksian-
tamista.
Johannes Kastaja sanoo it-
se Johanneksen evankeliumis-
sa: ”Hänen (Jeesuksen) on tul-
tava suuremmaksi, minun pie-
nemmäksi”. Kirkkoisä Augus-
tinus (354–430) yhdisti tämän
Johannes Kastajan repliikin
kesäpäivän ja talvipäivän sei-
sauksiin. Päivät alkavat lyhetä
Johanneksen juhlan jälkeen,
mutta joulusta, Jeesuksen syn-
tymästä, valo alkaa jälleen li-
sääntyä.
Kirkkovuodessa on alun-
perin ollut useampi Johan-
nes Kastajalle omistettu juh-
la, mutta uskonpuhdistuksen
jälkeen meillä on erillisenä
pyhäpäivänä säilynyt vain ju-
hannus eli Johannes Kastajan
syntymäpäivä.
Nykyisin juhannusta viete-
tään meillä kesäkuun 19. päi-
vää seuraavana lauantaina.
Juhlan liturginen väri on val-
koinen ja alttarikynttilöitä on
neljä.
Kristikunnassa juhlaa on
vietetty jo 400-luvun alkupuo-
lelta lähtien.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...24