6
Keskiviikko elokuun 26. 2009
Paavo Salli laati
jo opiskelijana
Suur-Vammalan budjetin
Hannu Virtanen
-Kyllä se pikkuisen erilais-
ta on, Paavo Salli vastaa kysy-
mykseen siitä, onko Sastama-
lan ja Vammalan johtaminen
ollut erilaista. -Nyt on mennyt
enemmän aikaa sen huolehti-
miseen, että tämä toimii.
Vammalan viimeinen ja
Sastamalan ensimmäinen kau-
punginjohtaja Paavo Salli täyt-
ti 60 vuotta eilen tiistaina 25.
elokuuta.
Vaikka kuntayhteistyö ei
ole minnekään kadonnut,
Vammalan aikana tehty yh-
teistyö Mouhijärven ja Äet-
sän kanssa sisältyy nyt Sasta-
malaan. Tämä on aikaisempaa
yksinkertaisempi osa kunta-
kuviota.
Järjestelmää on kehitetty
neljä vuotta, sillä Suodennie-
men liittyminen Vammalaan
laittoi muutoksen vireille en-
nen Sastamalan kaupungin
perustamista.
Uuden kaupungin johta-
misessa toimii hajautettu jär-
jestelmä prosessijohtajineen.
-Johtoryhmätyöskentely on
ollut erinomaisen toimivaa,
Salli kiittelee.
Kaupunginjohtaja sanoo
joka yhteydessä maininneen-
sa lautakuntien suuresta mer-
kityksestä.
-Asiat käsitellään karkeim-
min piirtein valtuustossa, jos-
sa tehdään suuria linjaratkai-
suja.
-Aika suuri osa päätöksen-
tekijöistä on ollut aiemmin
luottamustehtävissä, joista
matka ei ole ollut pitkä Sasta-
malan organisaatioihin. Luot-
tamushenkilöt myös tunsivat
toisensa jo ennestään.
Kuntajohtamista ja
tiedettä
Paavo Sallin työhuoneen kir-
jahyllyssä kulkevien vieras-
kielisten kirjojen selkämysten
rivit kertovat havainnollises-
ti siitä, että kunnallisalan kan-
sainvälisetkin tutkimustulok-
set ja -virtaukset ovat tiedos-
sa myös kaupungintalon hal-
lintokeroksessa.
-Jos en lukisi, vaikea olisi
nähdä, miten Sastamalaa ke-
hitettäisiin.
Vuosina 1986-88 Paavo Sal-
li hoiti Tampereen yliopiston
kunnallistieteiden laitoksel-
la apulaisprofessuureja, aluksi
kunnalispolitiikan ja sittem-
min kunnallistalouden apu-
laisprofessuuria.
Miksi Sallista ei sitten tullut
yliopistomiestä?
-Tieteessä olisi ollut pätkä-
töitä tiedossa. Perheellinen ja
talovelkainen mies ei niihin
ryhtynyt, kuuluu tunnustus.
Paavo Salli tuli kunnallisa-
lan töihin Vammalaan 1974.
Yliopiston hommissa hän pii-
pahti suunnittelupäällikön
tehtävistä. Sittemmin ura vei
rahoitusjohtajaksi ja edelleen
Vammalan kaupunginjohta-
jaksi.
Sallin ura niin kunnal-
lisalan tutkijana kuin virka-
miehenäkin liittyy erityisel-
lä tavalla juuri nykyisen Sas-
tamalan alueeseen. Näin jäl-
keenpäin katsottuna ura alkoi
vahvan enteellisesti 40 vuotta
sitten 1969, kun Karkku, Tyr-
vää ja Vammala tilasivat kun-
nallistieteen laitokselta selvi-
tyksen kuntaliitoksesta.
-Erkki Pystynen pyysi mu-
kaan tekemään selvitystä kun
tiesi, että olen kotoisin Tyr-
väästä. Osuuteni oli laatia sel-
vitykseen kuvitteellisen Suur-
Vammalan budjetti. Tästä
työstä sain ensimmäisen palk-
kani.
-Jos nyt jotakin tutkisin, ai-
heena kiehtoisi se, kuinka voi-
si olla edistämässä uuden ra-
kentamista ymmärtävän tutki-
muksen avulla.
Tampere vaikuttaa
Paavo Salli näkee, että Tampe-
reen kaupunkiseudulla on kes-
keinen merkitys Sastamalalle.
-Nokia sijaitsee ykköske-
hällä, me olemme kakkoske-
hällä, jonne Tampere myös sä-
teilee, olkoonkin että se myös
imee. Tänne tulee työtä ja tääl-
lä asutaan.
Tampereen kaupunkiseu-
dun vaikutus näkyy jo Häi-
jäässä. Sallin mukaan Stormi
ja Kärppälä ovat tulevaisuu-
dessa yhä vahvemmin aluetta,
jossa tämä kehitys näkyy.
Yritysten vuorovaikutukses-
sa on pirkanmaalainen suunta.
Vastaisuudessakin ollaan te-
kemisissä vahvasti Tampereen
kaupunkiseudun kanssa. Pirk-
kalan lentokenttä yhteyksineen
on sekin lähellä Sastamalaa.
-Maapolitiikasta on pidet-
tävä huolta koko ajan, painot-
taa Salli ja muistuttaa siitä, et-
tä maanhankinnassa voi vie-
rähtää helposti kymmenen-
kin vuotta.
Maan myyntihalukkuuteen
vaikuttaa paljon maanomista-
jan oma tilanne, mutta yhteis-
kuntakin voi edesauttaa maa-
kauppoja esimerkiksi verohel-
potuksilla.
Tulevaisuuden haasteita
Tulevaisuuden haasteista kau-
punginjohtaja nostaa esille vä-
estön ikääntymisen ja tarpeet
erilaisille palveluille. Tervey-
denhuolto on kaikkiaan Suo-
messa iso kysymys.
Tulevaisuuden ratkaisui-
hin ja kuntayhteistyöhön vai-
kuttaa myös se, minkälaisia
palvelutuotannon väestöpoh-
javaatimuksia valtio asettaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollos-
sa on nyt edellytetty vähin-
tään 20 000 asukkaan väestö-
pohjaa, mutta tulevaisuudessa
vaatimus voi nousta esimer-
kiksi 50 000 asukkaaseen.
-Kuntarakenne on muut-
tunut, mutta se, kuka tuottaa
palvelut, ei ole muuttunut pal-
jon.
Maatalousyhteiskunnas-
ta on aikoinaan siirrytty teol-
lisuusyhteiskuntaan ja sii-
tä edelleen palvelu- ja tieto-
yhteiskuntaan. Sallin mukaan
tulevaisuuden yhteiskunnas-
sa tuotetaan elämyksiä ja ko-
kemuksia.
Maatalous on ollut pitkään
murroksessa, ja metsäteolli-
suuden tulevaisuus maassam-
me on alati ajankohtainen ky-
symys. Sallin mukaan mekaa-
ninen puunkäsittely kehittyy,
mutta eukalyptussellun kanssa
on vaikea kilpailla.
-Ruuantuotanto edellyttää,
että pellot ovat käytössä. Jos
maa- ja metsätalous ei menes-
ty Sastamalassa, ei se menesty
muuallakaan Suomessa.
Työperusteinen maahan-
muutto on sekin tulevaisuutta,
joka näkyy jo nyt. Sastamalas-
sa on tällä hetkellä 330 maa-
hanmuuttajaa. Eniten heitä
työskentelee maatalouslomi-
tuksessa.
Kulttuuri on tarpeen
Paavo Sallin mukaan Tyr-
vään Pyhän Olavin kirkolla
tehty suurimittainen talkoo-
työ sekä viimeksi julkisuude-
sa näyttävästi esillä olleet Os-
mo Rauhalan ja Kuutti Lavo-
sen kirkkotaideteokset tuovat
paikkakunnalle arvostusta.
Valmistuneet työt houkuttele-
vat paikkakunnalle niin mat-
kailijoita kuin alan asiantunti-
joitakin.
-Tämä antaa mahdolli-
suuden palvella matkailijoi-
ta muullakin tavalla kuin vain
avaamalla kirkon oven.
Kaupunginjohtaja aikoo it-
sekin viedä vieraansa jälleen-
rakenettuun kirkkoon ja sen
maalausten äärelle. Seuraa-
van kerran tämä on laajem-
min mahdollista syksyllä, kun
Sastamala on isäntänä Pirkan-
maan kunnallisjohtajien ta-
paamiselle.
Salli näkee nyt kaiken kaik-
kiaan vahvana piirteenä kult-
tuurissamme tekstin ja kuvan
välisen suhteen, sen, miten
tekstiä esitetään kuvina. Tä-
mä pätee niin Mauri Kunnak-
sen tuotantoon kuin uusiin
kirkkomaalauksiinkin. Sasta-
malassa kirjaan liittyvät hank-
keet tekevät aluetta myös tun-
netuksi.
Ja se kauppakeskus
Paikkakunnan kahvipöydis-
sä kuntalaiset joskus epäile-
vät Vammalan ja sittemmin
Sastamalan jääneen kaupalli-
sesti naapureittensa Nokian ja
Huittisten jalkoihin.
-Hiukan hitaalla on oltu ai-
kataulullisesti, Salli myöntää ja
sanoo Huittisilla alueellisesti
olevan piirun verran parempi
asema kuin Sastamalalla.
Hän myöntää, että kaupun-
gilla on paineita saada Rois-
malan-Hyrkin alueelle kaup-
pakeskus. Kaupunki on tar-
jonnut sijoituspaikaksi Hyrkin
sektoria, kun taas alueella jo
toimivat yrittäjät ovat tarjon-
neet mallia, jossa kauppakes-
kus nousisi Superin sektoriin.
-Nyt on ajankohtaista ha-
kea hyvä ja toteuttamiskelpoi-
nen malli.
Kaikkiaan asiassa on monia
huomioon otettavia seikkoja:
maakuntakaava, ympäristö-
keskuksen lausunto, kevyelle
liikenteelle annettava merki-
tys tai vaikkapa Anolan ja Vin-
kin alueiden uudet asuntoalu-
eet. Tällä alueella myös Hyr-
kin sairaala on jäämässä vaille
käyttöä, jolloin on mahdollis-
ta, että rakennukset puretaan
ja tilalle nousee vaikkapa ker-
rostaloja.
Yksi asia kaupan sijoittumi-
sessa on kuitenkin kirkas:
-Kaupunki ei voi laittaa ta-
voitetta, että kaikki Sastama-
lan päivittäistavara haetaan
Roismalan-Hyrkin -alueelta.
Kaupungin pohjoispuolta ja
muuta Sastamalaa ei unohde-
ta, Salli sanoo.
Matkailua ja hirvestystä
Merkkipäiväänsä Paavo Sal-
li on juhlinut perhepiirissä il-
man vastaanottoa. Lähipiiriin
kuuluvat vaimo ja kolme ai-
kuista lasta onnistuivat muis-
tamaan kiireistä kuntajohtajaa
yllätyksellä.
-Lapset olivat laittaneet
juhla-aterian, mikä oli täy-
dellinen yllätys. Vaimolta sain
lahjaksi digikameran.
Kameralle on varmasti
käyttöä, siilä Paavo Salli sanoo
matkojen kiehtovan häntä.
Erityisen mieleisiä ovat kau-
punkimatkat ja niihin liittyvät
kansainväliset retket, joiden
yhteydessä voi tutustua myös
muista maista tuleviin matkai-
lijoihin.
Hyvin mieleen jääneistä
matkoista hän mainitsee New
Yorkista Niagaran putouksil-
le suuntautuneen retken sekä
Portugalin Lissabonin Expo-
maailmannäyttelyn yhteydes-
sä tehdyt retket.
Kaupunginjohtaja kertoo
tietoyhteiskunnan paineiden
helpottuvan vapaa-ajalla ruu-
miillisissa töissä, usein metsä-
töissä, sillä omakotitalo lämpi-
ää puilla. Metsään vievät myös
sienestys ja marjastus sekä hir-
vijahti kotikylä Kaltsilan met-
sästysseuran riveissä. Peura-
jahtiin liittyvät yksinäiset kyt-
täysrupeamat eivät kuulu ku-
vaan, mutta porukan yhteisiin
jahteihin hän sanoo osallistu-
vansa.
Oman talon ja kesämö-
kin kunnostuksessa riitää ai-
na puuhaa, mutta virtaa rittää
myös metsästysmajalla teh-
täviin rakennuspuuhiin. Ky-
län yhteinen sauna on lähei-
nen ja tuttu rentoutumispaik-
ka sekin.
”
Kaupunki ei voi laittaa tavoitetta, että kaikki Sastamalan
päivittäistavara haetaan Roismalan-Hyrkin -alueelta.
Kaupungin pohjoispuolta ja muuta Sastamalaa ei unohdeta.
Paavo Salli selvitti 20-vuotiaana opiskelijana Karkun, Tyrvään ja Vammalan kuntalii-
tosta. 60-vuotispäiviään hän viettää Sastamalan kaupunginjohtajana.
Kadonnut
nuorukainen
löytyi hukkuneena
Sastamalassa Rautavedel-
lä uintimatkalla kadonnut
17-vuotias paikkakunta-
lainen poika löytyi viime
torstaina poliisin suoritta-
missa etsinnöissä hukku-
neena.
Hän löytyi katoamispai-
kan läheisyydestä.
Vuonna 1992 syntynyt
poika katosi perjantai-ilta-
na 14.8., kun kolmen hen-
gen kaveriporukka oli ui-
massa Rautavedellä. Kave-
rukset olivat uineet Kaijan-
karin saareen, josta kaksi
13-vuotiasta poikaa ui ta-
kaisin kaupungin rantasau-
nalle, mutta kolmas jäi vie-
lä saareen.
Kadonnutta etsittiin
useana päivänä poliisin,
pelastuslaitoksen sekä va-
paaehtoisten voimin. Et-
sinnässä oli apuna myös
ruumiskoira.
Törkeitä lukemia
Mouhijärvellä
ja Huittisissa
Poliisi pysäytti torstai-
aamuna Sastamalan Mou-
hijärvellä henkilöautoa
kuljettaneen helsinkiläis-
miehen.
Mies puhalsi poliisin
tarkkuusalkometriin 1,20
promillea vastaavan luke-
man. Kuljettajaa epäillään
törkeästä rattijuopumuk-
sesta.
Lauantai-iltana polii-
si pysäytti Huittisten Sam-
mussa Sastamalan suun-
nasta tulleen henkilöauton,
jonka kuljettajan epäiltiin
olevan alkoholin vaikutuk-
sen alaisena.
Naiskuljettaja puhalsi-
kin alkometriin 3.40 pro-
millea.
Myöhemmin tark-
kuusalkometrin tulos oli
1.03 mg/l. Häntä epäillään
törkeästä rattijuopumuk-
sesta.
POLIISIN PIIRISTÄ
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...28