Page 13 - Alueviesti_35_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko elokuun 26. 2009

Lintujen pesimäkesä:

Vain pöllöt

pärjäsivät

Kulunut pesimäkesä oli pöl-

löillä ennätyksellisen hyvä,

mutta monien muiden lintu-

jemme pesinnät sujuivat kes-

kimääräistä huonommin.

Pöllöt pesivät niin Sasta-

malan seudulla kuin muu-

allakin maan etelä- ja keski-

osissa ennätysmäärin, ja pe-

sintätuloskin oli monella pöl-

lölajillamme erittäin hyvä.

Pohjois-Suomessa pöllöjä oli

heikosti myyrien vähäisestä

määrästä johtuen.

Maan eteläosan erinomai-

nen myyrätilanne sai myös

Lapin pesimälintuna tunne-

tun haukkalajin, piekanan,

kasvattamaan poikasiaan jopa

Suupohjassa ja Pirkanmaalla.

Tutuista pönttölinnuista ti-

aisilla ja kirjosiepolla oli pe-

simämenestyksessä runsasta

alueellista vaihtelua. Paikoin

lähes puolet pesinnöistä epä-

onnistui. Vaihtelevaa pesintä-

menestystä selittää muun mu-

assa se, millainen sääjakso sat-

tui poikasten kuoriutumisen

aikaan.

Monien sorsalintujemme

pesimäkannat vähenivät viime

vuodesta, ja sinisorsaa lukuun

ottamatta yleisimmät sorsala-

jimme saivat vähemmän poi-

kasia kuin normaalisti.

Myös tiiroilla, lokeilla ja

kahlaajilla pesintätulos oli

keskimääräistä heikompi. Pe-

sintöjä tuhosivat kylmä ja sa-

teinen sää, merenpinnan kor-

keusvaihtelut, minkit ja ihmi-

nen.

Moni pöllö kuoriutui tänä

vuonna keskelle yltäkyl-

läisyyttä. Tässä kiikoislai-

sessa pöntössä oli puolen-

sataa myyrää odottamassa

syöjäänsä.

Mukana myös alueita Sastamalasta

Minkkejä ja supikoiria

poistetaan lintujärviltä

Pirkanmaan Natura 2000-ver-

kostoon kuuluvilla lintujär-

villä metsästetään tänä syksy-

nä aktiivisesti vierasperäisiä

pienpetoja: minkkejä ja supi-

koiria. Kohdealueiden joukos-

sa ovat myös Ekojärvi sekä

Hanhijärvi-Keskinen-Tapio-

lanjärvi -alue Sastamalassa

Viime vuoden lopulla päät-

tyneessä Pirkanmaan arvok-

kaiden lintuvesien kunnostus

ja hoito -hankkeessa todettiin

minkkien ja supien pyynti te-

hokkaaksi lintuvesien hoito-

muodoksi. Pyyntiä haluttiin-

kin laajentaa hankkeen pää-

tyttyä myös muille luonnon-

suojelullisesti merkittäville

Pirkanmaan lintuvesille.

Pohjois-Hämeen, Etelä-

Hämeen ja Satakunnan riis-

tanhoitopiirit sekä Pirkan-

maan ympäristökeskus kut-

suivat keväällä Pirkanmaan

alueen metsästysseuroja mu-

kaan vierasperäisten pienpe-

tojen pyyntitalkoisiin Natura

2000 -verkostoon kuuluville

lintuvesille.

Vierasperäisten pienpeto-

jen jatkuva metsästys paran-

taa tutkitusti lintujen poikas-

tuottoa ja kantojen kasvua.

Mikäli lintuvesillä ei esiin-

ny tarpeeksi pienpetojen ulot-

tumattomissa olevia pesimä-

saarekkeita, voivat minkit ja

supikoirat aiheuttaa suuria-

kin vahinkoja lintukannoil-

le. Minkki saalistaa pääasias-

sa alkukesällä hautovia lintu-

emoja ja myöhemmin untu-

vikkoja.

Supikoiran saaliskohteena

ovat munapesät ja hautovat

lintuemot.

Kuusitoista

seuraa mukana

Pienpetopyyntiin on lupautu-

nut mukaan tähän mennessä

kaikkiaan kuusitoista paikal-

lista metsästysseuraa. Pyynti-

kohteina on viisitoista Natura

2000-aluetta.

Mukana ovat Sarkkilan-

järvi Hämeenkyrössä, Kirk-

kojärven alue Kangasalla,

Tervaniemenlahti Kuhma-

lahdella, Ahtialanjärvi Lem-

päälässä, Kukkolanjärvi Päl-

käneellä, Tykölänjärvi Päl-

käneellä ja Valkeakoskella,

Ekojärvi ja Hanhijärvi-Kes-

kinen-Tapiolanjärvi Sasta-

malassa, Nuorajärvi Tam-

pereella, Kortejärvi Urja-

lassa, Vanajaveden lintualu-

eet (Saarioisjärvi, Ritvalan

Vähäjärvi, Suolahti ja Luu-

konperä-Uskilanlahti) Val-

keakoskella, Onkemäenjär-

vi Vesilahdella, Hauhusselkä

ja Joutsenjärvi Virroilla sekä

Alhonlahden alue ja Hirvi-

järvi Ylöjärvellä.!

Pienpetopyynti alkaa lin-

tuvesillä elo-syyskuussa. Pir-

kanmaan ympäristökeskus

maksaa pyyntiin osallistuville

metsästysseuroille pientä kan-

nustusrahaa, ja riistanhoito-

piirit antavat seuroille tarvit-

taessa neuvontaa ja koulutus-

ta tehokkaan pyynnin aikaan-

saamiseksi.

Pirkanmaan luonnon-

suojelurahasto toiminut

kymmenen vuotta

Kymmenen vuotta toimi-

nut Pirkanmaan luonnon-

suojelurahasto on arvioi-

nut kaikkiaan kolmisen-

kymmentä kohdetta, joista

noin kymmenessä tapauk-

sessa on joko tehty hoito-

sopimus, annettu avustus

tai muutoin, esimerkik-

si talkoilla, autettu koh-

teen luonnonarvojen säi-

lymistä.

Tällä hetkellä on me-

nossa seitsemän pienen

luontokohteen käsittely.

Ratkaisuissa painoarvoa

on kohteen luontoarvoil-

la ja satsattavan rahan vai-

kuttavuudella.

Pirkanmaalaiset yksi-

tyishenkilöt ja luontojär-

jestöt perustivat vuonna

1999 erityisen luonnon-

suojelurahaston täydentä-

mään virallista luonnon-

suojelua.

Alusta lähtien esillä oli

pienten luontokohteiden

suojelu ja hoito.

Lähtökohtana on, että

toiminta on vapaaehtois-

ta, luottamuksellista ja säi-

lyttää maanomistajilla täy-

den määräysvallan. Jotta

rahasto säilyttää luotetta-

vuutensa, se ei lähde osa-

puoleksi luonnonsuojelu-

kiistoissa.

Rahaston tarkoituksena

on olla kanava, jossa yhdis-

tyy luonnontuntemus, har-

rastaminen, maanomista-

jien edut sekä yksityisten,

yhteisöjen ja yritysten halu

tukea toimintaa, joka säi-

lyttää luontoa tuleville pol-

ville.

Rahasto ottaa vastaan

lahjoituksia ja myös testa-

mentteja. Yritykset voivat

sponsoroida nimikkokoh-

teita.

Rahaston hallitus koos-

tuu ihmisistä, jotka amma-

tiltaan, koulutukseltaan ja

asuinpaikaltaan edustavat

koko Pirkanmaata. Lisäksi

rahastolla on ns. asiantun-

tijajäseniä ja kaksi kummi-

setää.

Rahasto on myöntänyt

14 luontodiplomia eri ta-

voin luonnon hyväksi toi-

mineille.

Rahastolla on parhail-

laan käynnissä Pohjois-Pir-

kanmaalla maaseudun ke-

hittämisrahoilla rahoitet-

tu hanke ”Pienet luonto-

kohteet hoitoon ja opiksi”,

jonka avulla koetetaan löy-

tää järjestelyjä, joilla pienil-

le kedot ja perinnebiotoo-

pit saadaan luonnonhoi-

don piiriin. Näitä kohteita

on yli 30.

Vesilintulaskennat ennakoivat

vaatimattomia sorsasaaliita

Tärkeimpien metsästettävien

riistasorsien sinisorsan, ta-

vin, haapanan ja telkän pe-

simäkannat ovat taantuneet

edellisvuodesta. Kannat pie-

nenivät runsaat 10 prosent-

tia viime vuodesta lähes ko-

ko maassa.

Myös muiden riistasorsi-

en kannoissa todettiin lievää

taantumista. Haapanan pesi-

mäkannat ovat pienentyneet

jo pidemmän aikaa, ja lajin

1990-luvn alun parimäärästä

on nyt vain puolet jäljellä. No-

kikanan kannat romahtivat jo

1990-luvun alkupuolella, ei-

vätkä ne ole siitä elpyneet.

Useimpien lajien poikas-

tuotto oli viimevuotista hei-

kompi. Laskennoissa tavat-

tiin sinisorsan poikuei-

ta hieman enemmän

kuin viime vuon-

na, mutta poi-

kueissa oli

k e s k i -

mää-

rin yksi poikanen vähem-

män. Haapanan pesimämen-

estys on ollut poikkeuksel-

lisen heikko kolmena viime

kesänä.

Vanhoja naaraita

syytä säästää

Viimevuotista pienemmät pe-

simäkannat yhdessä heikon

pesimämenestyksen kans-

sa eivät lupaa runsaita saalii-

ta viime torstaina alkaneelle

sorsastuskaudelle.

Riista- ja kalatalou-

den tutkimus-

laitok-

sen mukaan vähäisiä kantoja

ei ole syytä verottaa voimak-

kaasti.

Erityisen tärkeää on sääs-

tää vanhoja naaraita, jotka

kauden alussa voivat sulkasa-

tonsa takia vielä olla lentoky-

vyttömiä.

Juuri nämä linnut ovat alu-

een omaa pesimäkantaa, ja

ne turvaavat tulevien vuosi-

en saaliin.

Metsästyskauden avajais-

päivän sorsastukseen läh-

ti arviolta noin 100 000

metsästäjää. Vesilintujen vuo-

tuinen kokonaissaalis on vii-

den viime vuoden aikana kes-

kimäärin ollut noin 500 000

lintua.

Ylivoimaisesti eniten met-

sästetään sinisorsaa, jota saa-

daan saaliiksi noin 250 000

lintua. Toisella sijalla on tavi

(100 00 lintua) ja kolmannel-

la telkkä (60 000 lintua).

Vuotuiset vesilintulasken-

nat ovat metsästäjien, Riista-

ja kalatalouden tutkimuslai-

toksen sekä Luonnontieteel-

lisen keskusmuseon yhteis-

hanke.

Koiran käyttö

suositeltavaa

Metsästäjäin Keskusjärjes-

tö jälleen muistuttaa jouk-

kojaan siitä, että metsästäjän

tulee pitää ampumaetäisyydet

lyhyinä, vältettävä veteen am-

pumista kimmokevaaran ta-

kia ja muistettava kerätä hyl-

syt ja muut roskat talteen.

Koiran käyttö sorsastuk-

sessa on erittäin suositelta-

vaa. Saaliin talteen saaminen

ja mahdollinen haavoittuneen

linnun löytäminen helpottuu

ratkaisevasti, kun mukana on

noutava koira. Koiran muka-

naolo ei anna kuitenkaan oi-

keutta harkitsemattomien lau-

kausten ampumiseen. Aseet-

tomana koiranohjaajana

metsästäjän apuna sor-

sastukseen osallis-

tuva ei tarvitse

metsästys-

korttia.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...28