Page 10 - Alueviesti_49

10

Keskiviikko joulukuun 2. 2009

Kaikki taulut ovat onneksi tallella

Sankarivainajien nimet

pian kaikkien nähtäville

Erkki Petman

Nykyisen Sastamalan kaupun-

gin vanhojen kuntien Pro Pat-

ria -muistotaulut aiotaan si-

joitella vastaisuudessa kau-

punginosittain ja kappeli-

seurakunnittain keskitetysti

muutamaan paikkaan, lähinnä

seurakuntataloille. Osa niistä

on tosin jo sijoitettu kouluille

ja kouluille nimenomaan sik-

si, että näihin marmoritaului-

hin on kirjattu isänmaan puo-

lesta kaatuneet oman koulun

oppilaat.

Sastamalan seurakunnan

asiaa valmisteleva työryh-

mä toimii suodenniemeläisen

Tarmo Sepän johdolla. Hän

juuri teki hankkeesta ensim-

mäisenä seurakunnalle aloit-

teen. Toimikunnan muut jä-

senet ovat Hannu Nikkilä,

Erkki Aaltonen, Sastamalan

Sotaveteraanien puheenjoh-

taja Lauri Koski, Irja Riihivaa-

ra sekä sihteerinä toimiva Kar-

kun kappalainen Lauri Salmi-

nen.

Asiantuntijakseen toimi-

kunta on kutsunut kotiseutu-

neuvos Esko Pietilän, jonka

kirja ”Kotiseutumme muis-

tot” on myös ollut toimikun-

nan työssä erinomainen apu.

Lauri Salminen kertoo toi-

vovansa, että sankarivainajista

voitaisiin tehdä keskeisiin ra-

kenuksiin koontitaulut, joiden

ei tarvitse olla välttämättä al-

kuperäisiä. Nämä koontitau-

lu sijoitettaisiin yhtä lailla Sas-

tamalan keskustaan kuin kap-

peliseurakuntiin. Paikka voisi

olla vaikkapa kunkin kappe-

lin seurakuntatalo, hän sanoo.

Tarmo Seppä tietää, että

kaikki taulut ovat tallella, jos-

kin osa on paikoissa, mistä nii-

tä on vaikea silmän tavoittaa.

Yhdeksi tällaiseksi paikaksi

hän mainitsee kotikirkkonsa

urkuparven katveen.

Itse aloitteesta hän toteaa,

että se oli tarkoitus alun perin

tehdä suodenniemeläisestä nä-

kökulmasta, mutta että Vam-

malasta tuli aloite laajemmas-

ta, koko seurakunnan ja Sasta-

malan kattavasta alueesta.

Lakkautettujen koulujen

sankaritaulut ovat tallessa.

Kiikkalainen Erkki Aaltonen

kertoo, ettää esimerkiksi Hon-

kolan koulun Pro Patria -taulu

pelasti Arja Valtonen. Nyt tau-

lu on sijoitettu Keikyän seura-

kuntatalon seinälle. Kiikan Jo-

kisivun koulukin kuuluu lak-

kautettuihin, ja sen taulu on

nyt sijoitettu Kiikan keskus-

koulun juhlasalin seinälle.

Tauluja on Sastamalan alu-

eella kaikkiaan 36 eikä tiet-

tävästi yksikään ole häveis-

sä. Esimerkiksi Kutalan edes-

menneen koulun sankaritaulu

on nyt Kutalan Nuorisoseuran

salin seinällä.

Irja Riihivaara esitti toimi-

kunnan jäsenistä toivomuk-

sen, että tauluja voitaisiin tar-

vittaessa kunnostaa. - Tämä

koskee esimerkiksi tekstien

kultauksia tai hopeointeja.

Lauri Koski, veteraanien

edustaja, kertoi nähneensä

Ruovedellä seinän, jolle kaikki

pitäjän sankaritaulut oli koot-

tu yhteen. - Tauluja oli neljä,

viisi ja niissä 400-500 nimeä.

Koski sanoo esittäneensä et-

tä tauluja voitaisiin yhdistää

Sastamalassa samalla tavalla.

Koski sai välittömästi tukea

Tarmo Sepältä, joka totesi toi-

mikunnan tiedotustilaisuudes-

sa, että toimikunta aikoo esittää

hankkeen toteuttamista Lauri

Kosken esittämällä tavalla.

Raskaat uhrit

Sodassa kaatuneita on kirjat-

tuina tauluissa niin, että heitä

Suodenniemellä on noin 120,

Mouhijärvellä 136 ja Kiikassa

155. Kiikassa uhrien joukos-

sa oli kaksi lottaa. Vammalas-

ta, Tyrväältä ja Karkusta hen-

kensä isänmaan puolesta antoi

yli 500 ihmistä.

Karkkulainen oli myös

Paavo Passi, jonka maalliset

jäännökset löydettiin Karja-

lan taistelutantereilta kolmi-

sen vuotta sitten. Ne lasket-

tiin Karkun sankarihautaan

pari vuotta sitten tämän seu-

dun toistaiseksi viimeisimmis-

sä sankarihautajaisissa.

Toimikunta saa työnsä valmiiksi alkuvuodesta. Vasemmalta Erkki Aaltonen, Irja Riihivaara, Lauri Koski, Tarmo

Seppä, Lauri Salminen ja Esko Pietilä.

”

Seudullamme lähes tuhat

sodassa kaatunutta.

Sesonki kestää adventista

vuodenvaihteeseen

Joulukukkakauppaa yli

sadalla miljoonalla eurolla

Talouden taantuma ei näy-

tä vaikuttavan joulukukki-

en kauppaan. Joulun kuk-

kamyynnin odotetaan yltä-

vän noin 107 miljoonaan eu-

roon, mikä on saman verran

kuin viime vuonna. Joulukuk-

kia ostaa 72 prosenttia kai-

kista talouksista. Ostavaa ta-

loutta kohden rahaa kukkiin

käytetään keskimäärin 63 eu-

roa. Luvut käyvät ilmi Suo-

men Gallup Elintarviketieto

Oy:n marraskuun puolivälis-

sä Kauppapuutarhaliitolle te-

kemästä tutkimuksesta.

– Ihmiset näyttävät pitävän

kukkia niin merkittävänä osa-

na joulunviettoa, ettei niiden

hankinnasta luovuta huonos-

sakaan taloudellisessa tilan-

teessa. Kokemukset 1990-la-

man ajalta olivat hyvin saman-

tapaiset, sillä silloinkin kysyn-

tä pysyi hyvänä ja osittain jopa

nousi. Voimme siis käydä mel-

ko luottavaisina kohti joulua,

kertoo toiminnanjohtaja Jyr-

ki Jalkanen Kauppapuutarha-

liitosta.

Ykkössuosikki on

joulutähti

Joulukukkien suurkäyttäjät

löytyvät yli 60-vuotiaiden kes-

kuudesta. He käyttävät jou-

lukukkiin rahaa noin puoli-

toistakertaisesti nuoriin, alle

35-vuotiaisiin perheisiin ver-

rattuna. Myös tulotaso lisää

kukkien hankkimista. Yli 85

000 euron bruttotuloihin yl-

tävät taloudet ostavat kukkia

lähes kaksinkertaisesti keski-

arvoon verrattuna. Pienempi-

tuloiset hankkivat joulukukkia

selvästi yleisemmin lahjaksi

kuin omaan käyttöön. Keski-

määrin lahjakukkiin käytetään

51 ja itselle hankittaviin 36

euroa kukkia ostavaa talout-

ta kohden, kerrotaan Kauppa-

puutarhaliitosta.

Joulun suosikkikukkien

kärki pysyy vankkana vuodes-

ta toiseen. Suomalaisten yk-

kössuosikki on joulutähti, jo-

ta hankkii kaksi kolmesta talo-

udesta. Myös hyasinttien suo-

sio pysyy korkealla, sillä niitä

aikoo hankkia kuusi talout-

ta kymmenestä. Muita suo-

sikkeja ovat valmisistutukset

ja korit sekä kasveista ritarin-

kukat – joita hieman virheelli-

sesti amarylliksiksi kutsutaan

– tulppaanit ja atsaleat. Myös

leikkokukkakimppujen suosio

on kasvussa.

– Joulu on suomalaisen

kukka-alan tärkein sesonki.

Adventista vuodenvaihteeseen

ulottuvan sesongin myynti on

noin viidennes koko vuoden

noin 500 miljoonan euron

myynnistä. Siksi toivomme

kaupan käyvän häiriöittä. Pa-

rasta olisi, jos ilmassa oli hiu-

kan pakkasta ja maa peittyi-

si muutaman sentin lumiker-

rokseen. Kovat pakkaset juuri

joulun alla ovat sesongin pa-

hin uhka, arvioi toiminnan-

johtaja Jalkanen Kauppapuu-

tarhaliitosta.

Hyasinttien suosio pysyy korkealla.

Ritarinkukat ovat näyttäviä.

Page 10 - Alueviesti_49_2009