15
Keskiviikko joulukuun 2. 2009
”Tämä on tunnustus koko elintarviketeollisuudelle”
Lihajaloste Korpela on
Satakunnan vuoden yrittäjä
Maija Latva
Huittisissa ja Honkajoella tuo-
tantolaitoksia omistava Liha-
jaloste Korpela Oy on valittu
vuoden yrittäjäksi. Valinnan
teki Satakunnan Yrittäjät ry ja
palkinto luovutettiin Korpe-
lan veljeksille, Sepolle ja Jaril-
le, Satakunnan Yrittäjäpäivän
juhlassa Kankaanpäässä vii-
me lauantaina. Kankaanpäästä
yrityksen menestystarina al-
koikin vuonna 1958. Veljesten
isän, Arvi Korpelan pienestä,
kaksi henkilöä työllistänees-
tä lihasavustamosta on kasva-
nut menestynyt, noin 115 hen-
kilöä työllistävä yritys, jon-
ka tuotteet tunnetaan laajasti
maamme rajojen ulkopuolel-
lakin. Yrityksen tunnetuim-
mat tuotteet ovat aidot sau-
napalvituotteet ja Korpela on-
kin yksi harvoista suomalais-
yrityksistä, joka on säilyttänyt
vanhat savustusmenetelmät ja
savusaunassa tapahtuvan sa-
vustamisen ammattitaidon.
Lihat kypsennetään isossa sa-
vusaunassa tai uuneissa, jois-
sa niissäkin käytetään aitoa sa-
vua. Korpelan tuotteisiin ei sa-
vuaromeja suihkutella.
Oikea hinta-laatu
-suhde
-Tunnustus oli meille iloinen
yllätys ja koemme, että se oli
samalla tunnustus koko elin-
tarviketeollisuudelle. Kyllä-
hän elintarviketeollisuus pitää
osaltaan Satakuntaa pystyssä,
toimitusjohtaja Seppo Korpe-
la toteaa. Lihajaloste Korpe-
lan kilpailuvalttina hän pitää
oikeaa hinta-laatu -suhdetta,
tuotekehittelyä, uudistumista
ja kovaa työtä. - On pyrittävä
tekemään erilaista kuin muut.
Hinnalla emme suurimpi-
en kanssa pysty kilpailemaan,
Korpela sanoo. -Me emme ole
kallein, mutta emme halvin-
kaan, hän summaa.
Lihajaloste Korpela on ke-
hitellyt mm. nuorisolle sopi-
via tuotteita kuten välipaloja ja
erilaisia snackseja. Korpela ar-
vioikin, että valmisruokien ja
valmiiden ruokakomponent-
tien valmistus lisääntyy tule-
vaisuudessa entisestään.
-Valtaosa tuotteista kypsen-
netään jo ilman rasvaa ja pää-
osa on gluteenittomia ja lak-
toosittomia. Terveellisyyden
lisäksi kuluttajat kiinnittävät
yhä enemmän huomiota tuot-
teiden ekologisuuteen, hiilija-
lanjälkeen, Korpela tietää.
Kriittisiä vaiheita
Seppo Korpela on ollut perhe-
yrityksessä mukana 13-vuo-
tiaasta lähtien, aluksi kesä- ja
viikonlopputöissä. Yrittäjyy-
den verenperintönään saanut
mies pitää hankkimaansa ko-
kemusta parhaana mahdolli-
sena koulutuksena, jota alalta
on voinut saada. Tuotantoket-
jussa ei ole yhtäkään vaihetta,
jossa hän ei jossakin vaiheessa
olisi ollut mukana.
Yritys on elänyt kriittisiä-
kin vaiheita. Tulipalo on rie-
hunut tehtailla kaksi kertaa.
Ensimmäisen kerran vuonna
1970 tuotantolaitoksen sijai-
tessa Kankaanpäässä. Silloin
toiminta joutui keskeytyksiin
useiksi kuukausiksi. Toisen
kerran tulipalo riehui vuon-
na 2001 yrityksen Honkajo-
en tuotantolaitoksella, jonne
koko toiminta oli keskitetty.
Juuri viimeisen laajennusosan
valmistumisen kynnyksel-
lä tuli tuhosi koko tuotanto-
laitoksen maan tasalle. Sil-
loin koko yrityksen toiminta
oli vaarassa loppua kokonaan.
Töitä päätettiin kuitenkin jat-
kaa ja yritys toimi jonkin ai-
kaa Jämijärvellä, kunnes os-
ti vuonna 2003 Huittisista Li-
hapoikien myynnissä olleet ti-
lat. Vuonna 2005 valmistuivat
toiset tuotantotilat Honka-
joelle, jossa syyskuun alussa
otettiin käyttöön laajennus ja
uusi tuotantolinja.
Vuoden kiireisin aika
Nyt Lihajaloste Korpelassa
eletään vuoden kiireisintä ai-
kaa. Kinkun makuun halu-
taan päästä jo pikkujoulujen
aikaan ja erilaiset sianlihaval-
misteet, kuten valmiiksi pais-
tetut pikkukinkut ja valmiiksi
pakatut kinkkusiivut tekevät
hyvin kauppansa. Sen sijaan
perinteinen iso joulukinkku
paistuu yhä harvemmassa uu-
nissa jouluaattona. -Ei pieni
perhe tai kahden hengen ta-
lous valmista 12 kilon kink-
kua, vaan he haluavat pienem-
män kinkkurullan, raakana tai
ehkä jo valmiiksi paistettuna.
Myös kalkkunan ja lampaan
suosio joulupöydän herkkuna
on vahvistunut vuosi vuodelta,
Korpela kertoo.
Kymmenen
suurimman joukossa
Lihajaloste Korpela on maam-
me kymmenen suurimman li-
hajalostamon joukossa ja yri-
tyksen liikevaihto viime tili-
kaudelta oli 21 miljoonaa eu-
roa. Tänä vuonna liikevaihdon
ennakoidaan kasvavan vajaat
10 prosenttia ja ensi vuonna
uskotaan hieman suurempiin
kasvuluihin.
- Nyt on kuitenkin todella
vaikea ennustaa, koska kukaan
ei tiedä miten pitkään tämä
taantuma kestää. Pitkään jat-
kuvana ja työttömyyttä lisää-
vänä se vaikuttaa myös ruoka-
ostoksiin, Korpela pohtii.
Vientiin 10 prosenttia
Yritys jalostaa viitisen mil-
joonaa kiloa lihaa vuodessa,
siitä valtaosa on broileria ja
sikaa.
Tuotannossa on noin 200
erilaista tuotetta.
Vientiin menee noin 10
prosenttia.
-Suurimmat vientimaat
ovat Ruotsi ja Venäjä. Viime
perjantaina lähti ensimmäi-
nen kokeiluerä gluteenittomia
broilerinugetteja myös Keski-
Euroopan markkinoille, Kor-
pela selvittää.
Ruotsin markkinoille me-
nee pääasiassa erilaisia ruoka-
komponentteja sekä perintei-
siä suomalaisherkkuja ja Ve-
näjälle kokolihatuotteita.
Korpelan
tuotteisiin ei
savuaromeja
suihkutella.
Toimitusjohtaja Seppo Korpela arvioi, että valmisruokien osuus kasvaa tulevaisuudes-
sa entisestään. -Tuotekehittelyn tuloksia ovat myös nämä lindströminpihvit ja kreik-
kalaiset lihapullat, hän näyttää.
Lihajaloste Korpelalla on tehtaanmyymälät sekä Huit-
tisissa että Honkajoella. Huittisissa asiakkaita palvelee
mm Tuula Vainio, jonka mukaan joulukinkkuviipaleil-
la, ylikypsällä palvilla ja nakeilla on ollut kovasti menek-
kiä viime päivinä. -Ja valmisruokapuolella hittituottei-
ta ovat ainakin kreikkalaiset lihapullat ja broileripihvit
juustolla, hän lisää.
Mariikka Ala-Maakala
palkittiin tietämyksestä
yhteiskuntaopissa
Marianna Langenoja
Sanomalehtien Liitto palkit-
si sastamalalaisen Mariikka
Ala-Maakalan erinomaises-
ta ylioppilaskirjoitusten yh-
teiskuntaopin vastauksesta.
Ala-Maakala kirjoitti yhteis-
kuntaopista täydet 42 pistet-
tä. Samaan pystyi vain kak-
si muuta ylioppilasta, toi-
nen Oulusta ja toinen Salos-
ta. Kolmikko palkittiin eilen
itsevalitsemansa sanomaleh-
den vuosikerralla.
Mariikan elämään on kuu-
lunut jo pienestä asti kiin-
nostus yhteiskunnallisiin
asioihin. Hän lueskelee va-
paa-ajallaan Euroopan par-
lamentin tiedotustoimiston
tiedotteita, toimii nuoriso-
valtuuston edustajana Sasta-
malan valtuustossa ja opis-
kelee lukion ohella sekä ma-
tematiikkaa että kunta- ja
aluejohtamista avoimessa
yliopistossa.
Opiskelupaikka
ilman pääsykokeita
Mariikka osallistui viime ke-
väänä valtakunnalliseen lu-
kiolaisille suunnattuun Suo-
men Akatemian tiedekilpai-
luun, jossa ylsi kansallisen
sarjan viidennelle sijalle kun-
taliitoksia pohtivalla tekstil-
lään.
Sijoituksen ansiosta Ma-
riikkalle tarjottiin mahdol-
lisuus hakea Tampereen yli-
opiston kunta- ja aluejohta-
misen linjalle ilman pääsyko-
keita. Innokas opiskelija on
ottanut jo varaslähdön avoi-
men yliopiston kautta.
-Kevääseen mennessä pi-
täisi saada 25 opintopistettä.
Nyt olen suorittanut puolet.
On ollut todella mielenkiin-
toista.
Kouluaineista yhteiskun-
taoppi on ollut yksi Mariikan
mieluisimmista heti yhdek-
sänneltä luokalta asti.
Lukiossa sekä kahdes-
ta pakollisesta että kahdes-
ta syventävästä yhteiskunta-
opin kurssista on napsahta-
nut kymppi.
-Mielenkiintoisin oli EU:n
asioita käsitellyt kurssi, jonka
suoritin Äetsän lukiossa, kos-
ka siellä se sattui juuri hyvään
saumaan omien aikatauluje-
ni kanssa, normaalisti Mouhi-
järven lukiota käyvä Mariikka
kertoo.
Hän käsitteli ylioppilasko-
keessa muun muassa EU:n ra-
kenteita ja vallanjakoa, työt-
tömyys- ja kuntaliitosasioita,
Turkin EU-jäsenyyttä ja va-
paakauppaa.
Kirjoituksiin hän luki kah-
den eri yhteiskuntaopin kirja-
sarjan kirjat.
-Kirjasarjoissa painotetaan
eri asioita eri tavalla. Siksi kat-
soin tärkeäksi lukea myös jon-
kun muun sarjan, kuin mitä
olemme koulussa käyneet lä-
vitse. Käytännössähän kirjoi-
tuksiin lukeminen ei ole mi-
tään intensiivistä opiskelua.
Kaikki asiat pitäisi jo tietää,
ovathan ne käyty tunneilla lä-
vitse.
-Vaikka yhteiskunnalli-
set asiat kiinnostavatkin, ei
ole poissuljettua, etten hallin-
totieteiden maisterina lähti-
si opiskelemaan vielä vaikka
diplomi-insinööriksi, Mariik-
ka miettii.
Mouhijärven lukiossa
opiskeleva Mariikka Ala-
Maakala kirjoitti täydet
pisteet yhteiskuntaopin
yo-kokeesta. Sanomaleh-
tien Liitto palkitsi Marii-
kan hyvästä suorituksesta.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32