Page 31 - Alueviesti_01_2010
Basic HTML Version
31
Torstai tammikuun 7. 2010
Terveyden
asiantuntija
Puistokatu 15, 38200 Sastamala
p. 030 633 4940
Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu+
3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min.
Terveystalossa pääset vastaanotolle ja
tutkimuksiin nopeasti ja jonottamatta.
Saman katon alta myös kattavat
laboratoriotutkimukset.
Ajanvaraus 030 633 9520 tai
Asiantuntijajoukkomme vahvistuu!
Vastaanoton aloittavat:
Veli-Pekka Joki-Erkkilä Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Eero Penttinen Fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Kustaa Koskisen sotamuistot
herättivät omiakin muistoja
Ulla Ylinen
Luin Alueviestistä Kustaa Kos-
kisen sotamuistoja ja heti alus-
sa minua sävähdytti se mars-
silaulun pätkä. Kävin noihin
aikoihin kansakoulua Korke-
anojalla.
Veljeni oli sodassa. Joskus
lomalla käydessään hän lauloi
komealla äänellään muun mu-
assa tuota marssilaulua. Sen
sekä sävel että sanat iskostui-
vat päähäni jo silloin niin tiuk-
kaan, ettei ole näköjään kulu-
mallakaan lähteneet.
Kerran koulussa opettaja
”käski” minua laulamaan jon-
kun omavalintaisen laulun.
Tämä marssi tuli heti mielee-
ni, joten ”vetäisin” sen.
En muista, oli se mikään
tilaisuus, mutta molemmat
opettajat, Anna Toivonen ja
Tilda Lehtinen seisoivat edes-
säni, odottaen, mitä tuleman
pitää. Sanoivat sitten tippa
linssissä, ettei olleet koskaan
Marssilaulu
Tää kansamme kauan on kamppaillut.
Se seissyt on ryssiä vastaan.
Se ei ole orjaksi antautunut,
ei luopunut kalleimmastaan.
Se ei ole tahrannut kunniataan,
vaan takaisin Suomellensa
se viha ja rakkaus rinnassaan
on vaatinut vapautensa.
Tään taistelun hinta jos kallis lie,
niin sittenkin kesken on työmme.
Ja kyynelin käyty jos onkin se tie,
niin kerran me vieläkin lyömme.
Niin kauan on iskevä Suomen mies,
ja uhma sen kalvassa kestää.
Kun katkee ne kahleet ja kirpoo se ies,
mi heimomme herruttaa estää.
Me kuulemme Karjalan kanteleen
viel´itkevät vangitun kieltä.
Käy veitsenä veljein se sydämeen
ja Kullervon nostaa se mieltä.
Me nousemme voimalla kirkastamaan
tään kansamme kauneinta unta.
Ja kerran myös juhliva vapauttaan
suur-Suomen on valtakunta.
Me tahdomme suureksi Suomenmaan,
me voitamme vastustajan,
ja Vienanlahdesta Laatokkaan
me piirrämme miekalle rajan.
Tää meidän on veljinä velvollisuus,
tää, veikot, on tunnussana:
Suur-Suomelle aamu on koittava uus
viel´untakin kirkkaampana.
kuulleet tuota laulua, se kun
ei kuulunut opetusohjelmaan-
kaan.
Se laulava veljeni kaatui
kaksi päivää ennen rauhan tu-
loa, 10.3.1940.
Vuoden 1997 Sastamalan
Joulu-lehdessä julkaistu ”Tal-
vinen tarina” -kirjoitukseni
myös valaisee asiaa.
Marssilaulu seuraa oheise-
na, sellaisena, kuin sen muis-
tan. Sen oikeaa nimeä en tie-
dä.
Sastamalalaisen sotavete-
raanin Kustaa Koskisen
(kuvassa) viime lehdessä
julkaistut talvisotamuiste-
lot toivat Ulla Ylisen mie-
leen omia muistoja so-
ta-ajalta. Tässä lehdessä
Koskinen muistelee jat-
kosotaa. Koskisen kerto-
muksen löydät sivulta 9.
