Page 22 - Alueviesti_01_2010

22 Torstai tammikuun 7. 2010
Talviuinti on rento ja sosiaalinen harrastus
Avannossa ei
tunneta titteleitä
Marianna Langenoja
Avannossa syntyy uudesti.
Näin väittävät ainakin talvi-
uintia säännöllisesti harras-
tavat Hannu Mäkelä ja Rau-
no Jalkanen. -Väsymys läh-
tee ja on mukavan lämmin ja
raukea olo kun on saanut taas
vaatteet päälle. Lihakset ovat
rennot kuin urheilusuorituk-
sen jälkeen, avantouimarit se-
littävät harrastuksen jujua.
Rauno Jalkanen nauraa, että
samanlainen olo tulee 20 ki-
lometrin hiihtolenkin jälkeen,
mutta avantouinnilla sen saa
paljon vähemmällä vaivalla.
-Kyllä tätä täytyy jokaisen ihan
itse kokeilla, ei sitä pysty selit-
tämään. Jos avantouinnin aja-
tusta yrittäisi selittää, ihmiset
pitäisivät ihan hulluna, uima-
rit toteavat.
Avantouinnin
terveysvaikutukset
Avantouinnilla on tutkitus-
ti terveysvaikutuksia. Kehon
verenkierto paranee ja veren-
paine laskee. Säryt vähenevät
ja talviuinti saattaa helpottaa pitkäaikaissairauksia. Vam-
malan Retkeilijöiden avanto-
uimarit kehuvat, ettei fluns-
sia ole juuri ollut, kylmää on
helpompi sietää ja unenlaa-
tu paranee. Kymmenenas-
teinen vesi vie myös stres-
sin mennessään. Rauni Nie-
misellä oli aikanaan huono
verenkierto, joka nyt seitse-
männen avantokauden jäl-
keen on erinomainen. Mä-
kelä ja Jalkanen taas nuk-
kuvat avantouinnin jälkei-
sen yön todella sikeästi, eikä
kaksikolla juuri flunssiakaan
ole ollut. -Aloitin harrastuk-
sen kahdeksan vuotta sitten.
Siinä ajassa olen ollut töistä
pois vain muutaman päivän,
Hannu Mäkelä kehuu.
Koska vaimo kielsi
Mäkelä sai ensikosketuksensa
avantoon eräänä uudenvuo-
den päivänä kahdeksan vuot-
ta sitten. Hän oli viettämäs-
sä tuttavansa syntymäpäivää.
Ohjelmaan kuului savusauna
ja avantouinti. Vaikka Mäkelä
ei olisi halunnut mennä avan-
toon, hän ei voinut kieltäytyä,
sillä kaikki muutkin miehet
menivät. -Silloin oli pakkasta
25 astetta. Tuntui aika hurjal-
ta pulahtaa veteen, mies muis-
telee.
Myös Keikyän kappeliseu-
rakunnan kappalainen Olavi
Sorva käy säännöllisesti tal-
viuinnilla. Hänen mielestään
parasta harrastuksessa on po-
rukka lauteilla. Saunassa kes-
kustellaan kaikesta maan ja
taivaan välissä.
-Sen olemme päättäneet,
että politiikasta ja uskonnos-
ta emme puhu, emmekä käytä
titteleitä, Sorva tokaisee. Hä-
nelle avantouinti on vasta tuo-
re harrastus.
-Emäntä alkoi ensin käydä
avannossa ja kielsi minua tu-
lemasta mukaan. Totta kai mi-
nä sen jälkeen halusin kokeil-
la. Päätin vaan, että tämä on
kiva harrastus.
-Kerran kun kävin avan-
nossa, oli kauhea tuuli ja lun-
ta tuli vaakasuorassa. Ajatte-
lin, että jos tästä selviän, sel-
viän mistä vain. Nyt olen sitä
mieltä, että avannossa käyn-
nin jälkeen on aivan taivaal-
linen olo. Ja minähän tiedän
mistä puhun, kappalainen
naureskelee.
Avantouinnin historia
Ensimmäistä kertaa avantouintia kokeiltiin Suomessa jo
1600-luvulla. Silloin avannon avulla haluttiin estää sau-
nan jälkeinen hikoilu. Vasta vuonna 1924 perustettiin en-
simmäinen talviuimarikerho. Suuri jäsenmäärän ja avan-
touintipaikkojen kasvu tapahtui 50-luvulla.
Tällä hetkellä avantouimareita löytyy suomesta 120
000. Kokeilijoita on toki reippaasti yli puoli miljoonaa.
Sastamalassa avantouintia järjestää ainakin Vammalan
Retkeilijät ry joka tiistai lokakuusta alkaen. Harrastajia
riittää jokaiselle viikolle yli 50.
Pirjo Vihakas (vasemmalla) ja Anja Kulju nousevat hyisestä vedestä. Molemmilla on
kiire saunaan.
Kerttu Kiviniemi on harrastanut avantouintia lapses-
ta saakka. Häntä ei paljon jännitä avantoon meno. Hä-
nen mielestään avantouinnissa on parasta itsensä voit-
taminen.
Näissä maisemissa kelpaa pulahtaa veteen. Vammalan rantasaunalla pääsee joka tiistai avantouinnille Vammalan Retkeilijöiden toimesta.
Avantotuinti on nykyisin suosittu harrastus. Yhtenä iltana uimareita on Vammalas-
sa helposti yli 50.
”
Ajattelin,
että jos tästä
selviän, selviän
mistä vain.
Kysy sotilas-
avustuksesta Kelan
palvelunumerosta
Tammikuussa asepalveluk-
sensa aloittaa uusi erä va-
rusmiehiä. Kela vastaa soti-
lasavustusta ja muihin ase-
velvollisten tukiin liittyviin
kysymyksiin asevelvollis-
ten palvelunumerossa 020
692 200 arkisin kello 8–18.
Asevelvollisten palvelu-
numero 020 692 200 neu-
voo sotilasavustukseen ja
muihin asevelvollisen Ke-
la-tukiin liittyvissä kysy-
myksissä. Palvelunume-
ro otettiin käyttöön jou-
lukuun alussa ja siihen on
soitettu yli 200 puhelua vii-
kossa.
Puhelu maksaa asiak-
kaalle normaalin paikal-
lisverkko- tai matkapuhe-
linmaksun. Sekä paikal-
lisverkkomaksu että mat-
kapuhelinmaksu riippuvat
operaattorista. Kela ei pe-
ri maksua Kelaan soitetus-
ta puhelusta.
Kela maksaa asevelvolli-
selle sotilasavustusta, jonka
tarkoitus on turvata asevel-
vollisen ja hänen omais-
tensa toimeentulo palve-
luksen aikana. Vapaaeh-
toisessa asepalveluksessa
olevat naiset rinnastetaan
asevelvollisiin. Puolustus-
voimat kouluttaa vuosit-
tain yhteensä noin 25 000
varusmiestä ja -naista.
Vuonna 2008 Kela mak-
soi sotilasavustusta 12 510
kotitaloudelle. Edellisvuo-
teen verrattuna saajien lu-
kumäärä kasvoi hieman (2
%). Avustuksen piirissä oli
kaikkiaan 13 760 henkilöä.
Sotilasavustuksen saajista
enemmistö noin 86 % oli
varusmiehiä. Siviilipalve-
lusmiesten osuus oli noin 8
% ja omaisten osuus noin 6
%. Keskimääräinen sotilas-
avustus oli 310 e/kk vuon-
na 2008.
Taksinkuljettajat
koulunpenkille
Suomen taksinkuljetta-
jat joutuvat koulunpenkil-
le. Vuodenvaihteessa voi-
maan tulleet koulutusvaa-
timukset muuttavat niin
uusien kuin vanhojenkin
taksikuskien ammattivaa-
timuksia.
Uusien taksinkuljettajien
on käytävä ajoluvan saami-
seksi vähintään 30 tunnin
koulutuksessa. Opetus pai-
nottuu liikenneturvallisuu-
teen ja asiakaspalveluun.
Ajoluvan uusiminen
puolestaan edellyttää kai-
kilta taksinkuljettajilta vä-
hintään päivän jatkokou-
lutusta.
Taksin ajolupa on voi-
massa viisi vuotta kerral-
laan. Nykyiset henkilöau-
ton ammattiajoluvat on
vaihdettava uusiin ajolu-
piin viiden vuoden kulut-
tua.
Suomessa on noin 9000
taksiyrittäjää eli taksilii-
kenneluvan haltijaa, ja
heillä on noin 9500 taksi-
autoa. Taksiliikenteen ku-
luttajahinnoista säädetään
vuosittain valtioneuvoston
asetuksella.
Rokotetutkimus jatkuu
maaliskuun loppuun asti
Papilloomavirus (HPV)
-rokotustutkimus on saa-
vuttanut tavoitteensa ja yli
40 prosenttia vuosina 1992
- 1994 syntyneistä nuoris-
ta on osallistunut tutkimuk-
seen. Sikain!uenssan takia
siirrettiin vuonna 1995 syn-
tyneiden HPV-rokotuksia
yli vuodenvaihteen. He voi-
vat osallistua tutkimukseen
vielä maaliskuun loppuun
asti. Paitsi kohdunkaulan-
syövältä HPV-rokote saattaa
suojata sekä naisia että mie-
hiä myös nielun syöpiä vas-
taan; Ruotsissa ja USA:ssa
HPV:n aiheuttamien kielen
tyven ja nielurisojen syövät
ovat yleistyneet nopeasti.
EU:n FP-7 -puiteohjel-
man rahoituksella on alka-
massa uusi projekti HPV-
rokotusten ja syöpäseu-
lontojen parhaan yhdistä-
mistavan mallittamiseksi.
Projektiin osallistuu myös
Tampereen yliopiston ja
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen tutkijaryhmä. Ryh-
mänmukaan tutkijatmuissa
EU-maissa ovat hyvin kiin-
nostuneita suomalaisesta,
hyödyllisintä rokotusstrate-
giaa koskevasta tutkimuk-
sesta, jota tehdään 33 paik-
kakunnalla 14 - 17 -vuo-
tiaiden keskuudessa. Suo-
malaiseen tutkimukseen
osallistuu 55 prosenttia vuo-
sina 1992 - 1995 syntyneistä
tytöistä ja 30 prosenttia sa-
manikäisistä pojista.
Osallistumisprosentti
noussee EU-maissa
Syksyllä julkaistiin sekä
Ruotsista että Yhdysvallois-
ta tietoja HPV-tyypin 16 ai-
heuttamien kielen tyven ja
nielurisasyöpien nopeasta
alueittaisesta yleistymises-
tä sekä naisilla että miehil-
lä. Käytössä olevat HPV-ro-
kotteet suojaavat syöpävaa-
rallisten HPV-tyyppien 16
ja 18 aiheuttamilta infekti-
oilta ja kohdunkaulansyö-
vän vakavimmilta esiasteil-
ta, mutta todennäköisesti
myös muilta näiden virus-
ten aiheuttamilta syövil-
tä. Suhteellisen harvinai-
sen penissyövän lisäksi yllä
oleva on uusi havainto syö-
vistä, joilta HPV-rokote voi
suojata miehiä. Syöpävaa-
ralliset HPV-tyypit aihe-
uttavat lisäksi suuren osan
peräaukon syövistä, joilta
HPV-rokotus todennäköi-
sesti suojaa sekä naisia et-
tä miehiä.
- Rokottamalla erittäin
hyvin onnistunut sikain-
!uenssaepidemian torjun-
ta on lisännyt rokotuksia
kohtaan tunnettua luotta-
musta useissa EU-maissa.
Esimerkiksi Hollannissa
ja Saksassa toivotaan myös
HPV-rokotusten osallistu-
misprosenttien nyt nouse-
van, sanoo tutkimusprofes-
sori Matti Lehtinen Terve-
yden ja hyvinvoinnin lai-
tokselta.
- Suomessa marras-tam-
mikuussa järjestettyjen ylä-
kouluikäisten sikain!uens-
sarokotusten vuoksi HPV-
rokotuksia siirrettiin. Nyt
on päätetty, että 1995 syn-
tyneet voivat osallistua
HPV-rokotustutkimuk-
seen maaliskuun loppuun
asti, Lehtinen kertoo.