Page 31 - Alueviesti_04

31

Keskiviikko tammikuun 27. 2010

Yhtenäiseen eromaksualueeseen siirrytään vuoden lopulla

Yrittäjä, varaudu SEPA:an



Marianna Langenoja

Vain 30 prosenttia maamme

mikroyrityksistä on aloittanut

valmistautumisen vuoden lo-

pulla siirryttävään EU-mai-

den yhtenäiseen euromaksu-

alueeseen SEPA:an. Pienistä

yrityksistä valmistautumisen

on aloittanut 10 prosenttiyk-

sikköä enemmän. Satakunnan

ammattikorkeakoulun talous-

hallinnon lehtori Taina Huh-

tinen huokailee, että vaikka

siirtymäaikaa on jäljellä vain

vuodenpäivät, vieläkin moni

yrittäjä kysyy: mikä ihmeen

SEPA?

SEPA (Single Euro

Payments Area) on kansain-

välinen pyrkimys saada rahat

siirrettyä nopeasti, joustavas-

ti ja edullisesti eri maiden vä-

lillä. Se tuo mukanaan usei-

ta muutoksia yritysten talous-

hallintoon. Ohjelmia on syy-

tä vähintäänkin päivittää. Osa

yrityksistä joutuu jopa vaihta-

maan taloushallinnon ohjel-

mansa. Usein ohjelmien päi-

vitys jää ohjelmantuottajan

vastuulle, mutta senkin asi-

an tarkistaminen on yrittäjän

vastuulla. Yrittäjän tulee myös

varmistaa, että myyntilaskuis-

ta löytyvät oikeat tiedot, ku-

ten saajan pankin BIC-koodi

ja IBAN-tilinumero.

Maksupäätteet

vaihtuvat

SEPA näkyy konkreettisesti

myös maksupäätteiden muu-

toksena. Muutos onkin aihe-

uttanut suurta närää yrittäjis-

sä jo nyt. Huittisten Säästö-

pankista kerrotaan, että näil-

lä näkymin viimeistään ensi

vuoden helmikuussa jokaisen

lompakosta löytyy vain siru-

kortti ja yrityksistä tulisi löy-

tyä sirumaksupääte. Tämä

sääntö ei koske vain Suomea,

vaan koko EU:ta. Kuluttajal-

le asia on pelkästään positiivi-

nen: vaikkapa Espanjan aurin-

kolomalla pitäisi teoriassa pys-

tyä ensi vuonna maksamaan

normaalilla Visa Electronilla.

Yrittäjän näkökulmasta asia

ei ole ihan näin simppeli. Uu-

si järjestelmä tuo muun mu-

assa lisäkustannuksia: -Kus-

tannuksia aiheuttaa maksu-

päätteen tiedonsiirronpalvelu.

Operaattorit veloittavat tietyn

summan siirtopalvelustaan,

Tilihelanderin yrittäjä Tarja

Helander selventää.

Taloushallinnon lehto-

ri Taina Huhtinen on huo-

lissaan, että osa pienyrittäjis-

tä saattaa kieltäytyä hankki-

masta uutta maksupäätettä.

Silloin kehitys lähtee väärään

suuntaan, takaisin käteismak-

suaikaan.

Tilinumero pitenee

Tavallinen kuluttaja voi pari

kertaa hieraista silmiään näh-

dessään uuden kansainvälisen

tilinumeronsa eli IBAN-tili-

numeron (International Bank

Account Number). Huittisten

Säästöpankin hallintosihtee-

ri Neila Saari kuitenkin rau-

hoittelee, että oma tilinume-

ro pysyy ensi vuonnakin ihan

samana, mutta sen joukkoon

on lisätty muutama nolla ja

eteen laitettu neljä merkkiä li-

sää. Uudella tilinumerolla ul-

komaille maksettavat mak-

sut hoituvat kädenkäänteessä.

Vielä toistaiseksi IBAN-nu-

meroa ei tarvitse käyttää mak-

saessa esimerkiksi verkkopan-

kissa.

Sekä Säästöpankista, Ti-

lihelanderista että Samkista

myönnetään, että SEPA-muu-

tokset tulevat pääsääntöises-

ti herättämään yrittäjissä vain

närää. Pienyrittäjälle muu-

tosten hyöty on olematon, ja

se saattaa yrityksestä riippu-

en aiheuttaa lisäkustannuk-

sia. Hyötyjiä ovat vain isot fir-

mat, joilla on maksuliikennet-

tä Suomen ulkopuolella.

Kumppanuushanke

tukee

Samkin luotsaama Kumppa-

nuushanke tukee yrittäjiä SE-

PA-aikaan siirtymisessä. Han-

ke tarjoaa suunnitelma- ja in-

fopaketteja opiskelijaprojek-

teina. Ne voivat sisältää muun

muassa henkilökunnan tai asi-

akkaiden SEPA-tietämyksen

lisäämistä ja SEPA:an siirty-

miseen tarvittavien toimenpi-

teiden yrityskohtaista kartoit-

tamista. Hanke auttaa yrittäjää

samalla myös verkkolaskutus-

asioissa.

-Mikäli yrityksen tulee

SEPA:n vuoksi tehdä perus-

teellisia muutoksia taloushal-

linnon ohjelmistoihin, voisi sa-

malla harkita verkkolaskutus-

vaihtoehtoa. Se on nykypäivää

ja kompensoi samalla mahdol-

lisia SEPA:sta aiheutuneita kus-

tannuksia. Verkkolaskutuksen

avulla yrittäjä säästää sekä aikaa

että rahaa, itse Samkin hank-

keeseen osallistunut Tarja He-

lander kertoo. Hän aikoo siirtyä

e-laskutukseen kesäkuun lop-

puun mennessä Kumppanuus-

hankeen tukemana.

SEPA-asioissa hän ei hank-

keen tukea tarvitse: -Minun

kohdallani ohjelmantuottaja

tekee ohjelmapäivitykset. Teh-

täväkseni jää lähinnä ohjeistaa

asiakkaittani. En oikein osaa

sanoa, tietävätkö yrittäjät vielä

SEPA:sta mitään. Ainakin yh-

teydenottoja on tullut todella

vähän. Voi olla, että yrittäjien

herätteleminen jää vain tiedo-

tusvälineiden harteille.

Tilihelanderin yrittäjä Tarja Helanderin mukaan yrittäjät eivät ole vielä valmistautuneet SEPA:an, vaikka alkaisi ol-

la jo korkea aika. Helanderille itselleen SEPA ei aiheuta päänvaivaa.

”

Hyötyjiä

ovat vain isot

firmat.

Kiikoinen kartoittaa bioenergian

liiketoimintamahdollisuudet



Alueviesti

Kiikoisten kunta on aloittanut

bioenergialiiketoiminnan ke-

hittämishankkeen, jonka avul-

la selvitetään Kiikoisten ja lä-

hialueiden yrittäjien sekä yrit-

täjiksi aikovien halukkuutta

toimia bioenergia-alalla.

Hankkeen puitteissa on jo

lähetetty yrityksille kysely, jon-

ka avulla nykytilaa kartoitetaan.

Hankkeen avulla pyritään ta-

voittamaan yrittäjiä sekä met-

sänomistajia ja luomaan edel-

lytyksiä alan kehittymiselle.

Hanke saa Leader -rahoitusta

Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelmasta ja hanke

toteutetaan kevään 2010 aikana.

-Hankkeen päätavoitteena

on selvittää erityisesti metsä-

hakkeen osalta Kiikoisten se-

kä lähialueiden mahdollisuuk-

sia yrittäjien liiketoiminnan

kehittämiseen. Uskomme, et-

tä halua kehittämiseen löytyy,

toteaa Kiikoisten kunnanjoh-

taja Tapio Rautava.

-Hanke on avoin kaikille

alasta kiinnostuneille ja mu-

kaan on mahdollisuus lähteä,

jos on esimerkiksi kiinnostu-

nut siirtymään hakelämmi-

tykseen. Lisätietoja hankkees-

ta löytyy kunnan verkkosivuil-

ta, muistuttaa Rautava.

Varsinainen lähtölaukaus

hankkeelle on helmikuussa Kii-

koisten Seurantalolla pidettävä

Bioenergiasta mahdollisuuksia

-seminaari. Seminaariin aihee-

na on muun muassa energia-

puusavotan kannattavuus.

-Metsäteollisuuden nykyi-

nen tilanne ja bioenergia-alan

suotuisa kehittyminen on luo-

nut metsähakkeelle kasvavat

markkinat. Tämä on tuonut

viime aikoina metsänomista-

jillekin uuden mahdollisuu-

den toteuttaa energiapuus-

avotoita kannattavasti, met-

sänhoidon toimenpiteiden

merkitystä väheksymättä, ker-

too bioenergianeuvoja Manu

Hollmen, Prizztech Oy:stä.

-Tulevaisuuden haasteena

on, että löytyy yrittäjiä, joilla

on mahdollisuus toimittaa iso-

ja hakemääriä voimalaitosluo-

kan toimijoille. Toimitusmää-

rien kasvu ja tietenkin korkea

laatu hakkeella luo haastei-

ta yrittäjille. Näihin haastei-

siin voidaan vastata auttamal-

la yrittäjää toteuttamaan oman

toimintansa kehittämishank-

keen, toteaa Hollmen.

Seminaarissa kuullaan

myös energiapuun korjuun

vaikutuksista metsille, sekä

ajankohtaista asiaa metsähak-

keen kysynnästä. Hankkeella

on myös tavoitteena arvioida

alueen potentiaalia, joka met-

sistä olisi löydettävissä.

-Tavoitteena on että pro-

jektin aikana syntyy Kiikois-

ten ja lähialueiden yrittäjil-

le tilannekuva mahdollisuuk-

sista, joita metsä tänä päivänä

antaa, kertoo hanketta toteut-

tava Jani Viitasaari Transact

Oy:stä.

-Metsien potentiaalista on

laadittu tilastoja, mutta todel-

linen potentiaali selviää aino-

astaan hakkeen toimittami-

sen toteuttavilta yrittäjiltä se-

kä metsänomistajilta. Käytän-

nön toimijoiden potentiaali

selvitetään haastatteluilla ja

kyselylomakkeilla, lisää Vii-

tasaari.

Hankkeen tulokset valmis-

tuvat kevään 2010 aikana.

Page 31 - Alueviesti_04_2010