Page 30 - Alueviesti_05_2010

30 Keskiviikko helmikuun 3. 2010
Alueviestin,
Radio Mantan
ja Keskuskuvan
henkilökunta
kiittää Rudolfin
Keitaan
saunamajuria
herkullisesta illasta
ja savusaunan
leppeistä löylyistä.
OLIPA ILTA!
Yleisöltä
Haja-asutusalueen
jätevesijärjestelmän hankinta
Aloin miettimään, että mi-
ten hoidetaan 2014 vuoteen
mennessä tuo asia esim. elä-
keläisten kohdalla.
Tuskin he lähtevät pien-
tä eläkettään vastaan otta-
maan pankista lainaa. Tulee-
ko omasta rakkaasta talosta
sitten lain mukaan asumis-
kelvoton? Häädetään pihal-
le lain nojalla. Eikö tämä la-
ki koske esim. maatalout-
ta, josta tulee paljon isompi
kuormitus vesistöihin?
Ja toinen esimerkki näin
taantuman aikaan: Olet ollut
hyvässä työssä, ottanut asun-
tolainaa tulojen mukaan, ja
olet nyt työtön. Mistä otat
esim pienpuhdistamoon tar-
vittavat n. 10000 euroa? Kai
sitten täytyy mennä kunnan
vuokrataloihin kaikkien, joilla
asiat näin on. Näihin esimerk-
keihin kun pystyvät nuo päät-
täjät vastaamaan, niin sitten
laki on toteuttamiskelpoinen.
Oma koti kullan kallis
Sastamalan veden johdolle
Sastamalan veden laskutus
on tosi epäselvä. Viimeises-
sä laskussa on yli 10 rivillä
useita eri lukuja.
Silti laskua ymmärtääkseen
saa pähkäillä ja miettiä pään-
sä kipeäksi.
Juuri tasauslaskun tulisi
olla helposti luettava. Siihen
riittäisi tiedoksi lukemiin pe-
rustuva ko. ajanjakson käy-
tetyn veden kuutiomäärä
ja hinta, sekä se, mitä tästä
hinnasta on jo arviolaskuil-
la maksettu. Sama sitten jä-
teveden ja perusmaksujen
kohdalla. Nythän ei esimer-
kiksi perusmaksujen nou-
sun osuutta selvitetä tasaus-
laskussa mitenkään.
Siis tasauslaskuun esimer-
kiksi:
Vesi: kulutus XX kuutio-
metriä, hinta yhteensä XX
euroa. Arviolaskuilla mak-
settu XX euroa. Jäännös +
tai - XX euroa. Samaan ta-
paan jäteveden ja perus-
maksun osuus. Laskun lop-
pusumma olisi em. osioiden
summa. Luultavasti kaikki
ymmärtäisivät tällaisen las-
kun sisällön.
Mikä mättää, kun sähkö-
postilla vesilaitokselle lai-
tetut mittarinlukemat eivät
mene laskutukseen tiedoksi?
Tai, kun ne ovat laskutuksen
tiedossa ja silti kotiin tulee
mittarinlukija, jolla on vielä
autoa ajamassa toinen hen-
kilö. Kallista, sanoisin. Mut-
ta sehän näkyy hinnoissakin.
Olisiko aika miettiä koko
Liikelaitoksen lakkauttamis-
ta? Näyttää tulevan kulutta-
jille kovin kalliiksi. Liikelai-
toksen periaatteena on tuot-
ta voittoa. Me vedenkäyttä-
jät tämän maksamme. Myös
laskutusperiaatteet pitäisi ot-
taa punnittavaksi. Onko ta-
vallisen kuluttajan kohdalla
järkevää laskutella erikseen
veden ja jäteveden hintaa.
Miten olisi perusmaskujen
poistaminen?
Toivon kommenttia ko.
liikelaitoksen johtajalta,
siis Erjolta. En toivo kom-
mentiksi sitä, että käytös-
sä oleva tietokoneohjelma
ei salli selkeää laskua. Ohjel-
miahan voi vaatia muutetta-
vaksi ja Liikelaitoksella taitaa
olla rahaa, millä maksaa so-
pivasta ohjelmasta. Vai on-
ko tarkoitus etteivät asiak-
kaat pysty seuraamaan ve-
den hintaa.
Mistä maksamme?
Jaakko Erjo vastaa
On todettu, että varsinkin
tasauslaskua on kuluttajien
vaikea tulkita. Laskussa on
paljon tietoa, jotka perus-
tuvat kuluttaja-asiamieheltä
satuun palautteeseen.
Kuluttajille on postitet-
tu tieto runsas kuukausi en-
nen maksujen ja taksojen
voimaantuloa. Tähän saak-
ka hintamuutokset ovat ta-
pahtuneet vuodenvaihteessa
ja ovat yleensä koko vuoden
voimassa. Tämänhetkiset
hinnat perustuvat kuntien
yhdistymissopimukseen.
Tasauslaskussa ovat en-
simmäisinä rivit perusmak-
suista vedestä ja jätevedes-
tä ja ne peritään aina kysei-
sen erän ajanjaksolta, eli ny-
kyisin 4 kuukauden välein.
Seuraavalla rivillä on arvio-
laskutuksen mukaan lasku-
tetut kuutiot. Tasaus suorite-
taan aina luetusta lukemasta
luettuun lukemaan. Lukema-
jaksolla tulleet hintamuu-
tokset tulostuvat omana ri-
vinään. Tasausjaksolla kä-
sitellään koko jakson aika-
na kulutettu vesimäärä josta
vähennetään arviolla lasku-
tettu vesimäärä.
Vastaavalla tavalla käsitel-
lään jätevedestä samat asiat
kuten edellä.
Lopuksi tulevat arviot ve-
destä ja jätevedestä viimei-
sestä luentapäivästä vuoden
loppuun.
Sähköpostilla annetut
mittarinlukemat tulevat pää-
sääntöisesti perille. Kyseises-
sä tapauksessa lukemaa ei ol-
lut vielä syötetty kuluttajan
tiedostoihin kun luentalis-
ta toimitettiin mittarinluki-
joille.
Vesihuoltolaki edellyttää
vesihuoltolaitoksen meno-
jen kattamista tuloilla. Sas-
tamalan Veden tulot muo-
dostuvat perusmaksuista ja
käyttömaksuista sekä liitty-
mismaksuista. Periaatteena
ei ole voiton tuottaminen.
Vuoden 2009 tilinpäätösen-
nuste on tappiollinen niin
kuin vuodelle 2010 tehty ta-
lousarviokin.
Hinnat ovat korkeahkot
johtuen suurista investoin-
neista. Suuria investointeja
on tehty mm. haja-asutus-
alueiden vesihuollon järjes-
tämiseksi ja laajan pohjave-
sihankkeen toteuttamiseksi.
Pohjavesihanke on valmis.
Koko kaupungin vedentar-
ve pitkälle tulevaisuuteen on
nyt turvattu hyvälaatuisella
pohjavedellä.
Edessäpäin on vielä jäte-
vesien käsittelyn uudelleen
hoitaminen ympäristöluvan
ehtojen mukaiseksi. Tätä asi-
aa on valmisteltu toteutetta-
vaksi yhteistyöhankkeena
Huittisten ja Punkalaitumen
kanssa. Järjestelyt tulevat ko-
rottamaan jäteveden käsitte-
lyhintoja.
Selvitämme laskujen yk-
sinkertaistamis- ja selkeyttä-
mismahdollisuudet.
Sastamalan Veden tavoit-
teena on hyvän talousveden
toimittaminen ja tehokas jä-
tevesien käsittely.
Sastamalan Vesi
Jaakko Erjo
Ilmaise mielipiteesi
Alueviestin yleisönosastolla!
Lähetä postiatoimitus@alueviesti.fi tai
Alueviesti, PL 101, 38201 Sastamala.
Aktiivisten
tuntien
media
Ajalla 5.-11.2.
Pe, Ma, Ti, To 18.30
La 17.00
Su, Ke 15.00 ja 18.00
-S- 1 h 50 min 7,5 €