Page 20 - Alueviesti_05_2010

20 Keskiviikko helmikuun 3. 2010
Huittisissa
ajetaan
enduroa
 Marianna Langenoja
Huittisten Rekikoskella pääs-
tään taas vauhtiin ja vaaralli-
siin tilanteisiin, kun Sataen-
duron harrasteajo-tapahtu-
ma käynnistyy. Yli 60 miestä
päristelee moottoripyörillään
haastavissa maisemissa ensi
sunnuntaina. Viiden kilomet-
rin rataa on tehty hankeen ko-
ko viime viikko. Se mutkitte-
lee niin peltojen, metsän kuin
suonkin poikki. Enduropyö-
räilijä Auvo Kömi kertoo, et-
tä tällä kertaa rata ei ole kovin
haastava, sillä korkeuseroja ei
juurikaan ole. Toisaalta runsas
lumenmäärä tuo oman vaike-
utensa rataan. -Toisinaan en-
duroratojen suorilla osuuksilla
pääsee ajamaan jopa 80km/h,
toisinaan taas moottoripyörää
täytyy työntää, kun maasto on
niin haasteellinen tai voimat
ovat vähissä, harrastukseen
hurahtanut Kömi kuvailee la-
jin monipuolisuutta.
Vauhdinnälkä jää
metsään
Huittisissa järjestettävä tapah-
tuma on yksi tämän talven
osakilpailuista. Talveen mah-
tuu kuusi tai seitsemän osakil-
pailua, jotka järjestetään ym-
päri Satakunnan. Parina viime
vuonna yksi näistä osakilpai-
luista on sijoittunut Huittis-
ten Rekikoskelle. -Eihän siellä
tarvitse niin tosissaan kilpail-
la. Ajanottoon on kuitenkin
mahdollisuus. Onhan se mie-
lenkiintoista seurata, kuinka
nopeasti ajaa minkäkin kier-
roksen. Ja on kiva vertailla,
miten nopeasti muut ajavat
omat kierroksensa.
Yhden kierroksen pituus
vaihtelee kisapaikasta riippu-
en. Viimeksi Eurajoella järjes-
tetyssä osakilpailussa kierros
oli seitsemän kilometriä ja se
kierrettiin viiteen kertaan.
Kömin mielestä enduros-
sa parasta on itsensä voitta-
minen. Helpotkin ajokohdat
saattavat tuntua haasteellisil-
ta, kun kierroksia on tarpeek-
si takana ja lihakset ovat uu-
puneet.
-Kaikenlisäksi enduro on
harrastuksena melko hal-
pa. Jos ei aja SM-tasolla, pär-
jää vähän halvemmallakin ka-
lustolla. Ja tätä lajia kannattaa
harrastaa niiden, joiden kaa-
sujalka painaa liikaa liiken-
teessä. Pääsevätpä tyydyttä-
mään vauhdinnälkäänsä sul-
jetulle alueelle metsään.
Pirkanmaalla lumi- ja
jäätilanne tavanomainen
 Alueviesti
Vuosi alkoi Pirkanmaal-
la kylmänä ja vähäsateise-
na. Viime päivien lumisa-
teista huolimatta koko tam-
mikuun sademäärä jäi Ko-
kemäenjoen vesistöalueella
noin puoleen tavanomaises-
ta. Lumipeitteen vesiarvo oli
kuitenkin tammikuun lopus-
sa lähellä ajankohdan pitkä-
aikaista keskiarvoa.
Tammikuun aikana Pir-
kanmaan säännöstelemättö-
mien järvien vedenkorkeu-
det laskivat muutamia sent-
timetrejä.
Niiden pinnat ovat edel-
leen alhaalla, 20-35 sentti-
metriä alempana kuin tä-
hän aikaan vuodesta yleen-
sä. Pakkaskauden jatkuessa
säännöstelemättömien jär-
vien vedenkorkeuksissa ei
tapahdu juurikaan muutok-
sia ennen kevättä. Edellis-
vuoden kuivuuden ja vähä-
sateisen tammikuun myö-
tä Mallasvedellä siirryttiin
jälleen juoksutusluvan salli-
maan pienennettyyn juoksu-
tukseen.
Myös säännöstellyis-
sä järvissä vedenkorkeudet
ovat hieman alempana kuin
yleensä tähän aikaan vuodes-
ta. Näsijärvellä vedenkorke-
us on ajankohtaan nähden
poikkeuksellinen Tammer-
koskella tehtävien patotöi-
den vuoksi. Säännöstellyillä
järvillä vedenkorkeudet las-
kevat talven mittaan, kos-
ka tilaa tehdään lumen sula-
misvesille.
Jään kantavuus
ei välttämättä
huippuluokkaa
Jäänpaksuus mittauspisteis-
sä oli ajankohtaan nähden
tavanomainen, 20-35 sentti-
metriä.
Lumipeitteen eristävyy-
den vuoksi jään kantavuus
voi kuitenkin olla heikom-
pi kuin sen paksuudesta voi-
si päätellä.
Pohjavedenpintojen kor-
keudet olivat Pirkanmaalla
vuoden alussa hieman tavan-
omaista alempana, eikä maan
routaannuttua uutta pohjavet-
tä ole muodostunut.
Pinnat ovat tammikuus-
sa talvelle tavanomaiseen ta-
paan laskeneet hitaasti, ja ne
olivat kuun lopussa noin 20
senttimetriä ajankohdan ta-
vanomaisia korkeuksia alem-
pana.