Page 7 - 01-Kirjaviesti.indd

7

Keskiviikko toukokuun 30. 2012

John Lennonin valkoinen

flyygeli on Jukka-Pekka

Palviaisen vakavin romaani

▶

Sastamalalaiskirjailija ärsyyntyy heikompien sorsimisesta.

Tosikko hän ei silti ole, musta huumori kukkii rankkojenkin

aiheiden ympärillä.

•

Minna Isotalo

Johannan elämää hallitsee

valkoinen piano, jota ku-

kaan ei enää soita. Aikuisuu-

den traumatisoima ja sosiaa-

lisia tilanteita kartteleva nai-

nen kieltäytyy muistamasta

miksi. Toisaalla hirttoköy-

tensä huolella valinnut Erk-

ki vetäytyy mökilleen mietti-

mään hautajaisjärjestelyjään.

Ennen lopullisia jäähyväisiä

on vielä postitettava tunnus-

tuskirje. Edes pappisvaimo

Arjan rakkaus ei riitä pelas-

tamaan Erkkiä itseltään. Vai

riittäkö sittenkin?

Jukka-Pekka Palviaisen

uusin romaani

John Lenno-

nin valkoinen flyygeli

on kir-

jailijan tähänastisen tuotan-

non vakavahenkisin teos.

Kirjailija allekirjoittaa väit-

teen.

”Seksuaalinen väkivalta

on ehdottomasti vakavin ai-

he, mitä olen koskaan käsi-

tellyt. Tuntui vastenmieli-

seltä edes miettiä siihen liit-

tyviä fyysisiä tekoja, joten

asetin painopisteen henki-

löhahmojen tunteiden ja

mielenliikkeiden kuvaami-

seen.”

Palviainen sanoo, ettei va-

linnut teoksensa aihetta tie-

toisesti, aihe valitsi hänet ei-

kä päästänyt otteestaan en-

nen kuin romaani oli valmis.

Ensimmäinen kimmoke

kirjoitusprosessille oli eräs

television saksalaisdekka-

ri, toinen erään tuttavan to-

dellisuuteen pohjaava kerto-

mus, vaikkei se kirjan tarina

olekaan.

Pelkistettyä

ilmaisua

Jukka-Pekka Palviainen on

uusimmassa romaanis-

saan tyylilleen uskol-

linen, mitä tulee mus-

taan huumoriin. Vaikka

Suomi näyttäytyy hänen

teoksissaan todellisena

murheellisten laulujen

maana, eivät kertomukset

silti ole ahdistavia. Kirjai-

lija osaa humoristisin kei-

noin keventää tunnelmaa

juuri sopivasti.

Palviainen on jättänyt

uutukaisessaan sanaleikit

väliin, samoin hänen ai-

emmista teoksistaan tuttu

murteellinen ilmaisu lois-

taa poissaolollaan. Viitta-

ukset populaarikulttuuriin-

kin ovat vähentyneet. Kaikki

seikkoja, joista Palviaista on

myös kritisoitu.

”Toki rakentavalla palaut-

teella on merkitystä, mut-

ta tämän teoksen kohdalla

koin pelkistetymmän ilmai-

sun toimivan hyvin henki-

löhahmojen sisäisen maail-

man kuvaamisessa. Vähem-

män voi olla enemmän, kun

mennään syvälle ihmisen

tunne-elämään ja ajatuksiin.”

Lounais-murteella kirjoi-

tetut repliikit eivät myöskään

avaudu kaikille, ja ne saatta-

vat tahattomasti keventää

tunnelmaa. ”Omalla mur-

teellaan ihmiset puhuvat ko-

ko elämän kirjostaan, mut-

ta murrealueen ulkopuolisia

lukijoita puheenparsi saattaa

huvittaa, ärsyttää tai pahim-

massa tapauksessa vieraan-

nuttaa teoksen maailmasta”,

Palviainen perustelee.

Syyllisyydestä ja

anteeksiannosta

John Lennonin valkoinen

flyygeli

-romaanin päähen-

kilöt etsivät tahoillaan ulos-

pääsyä täyttymättömän

rakkauden, syyllisyyden ja

anteeksiannon spiraalista.

Lukijalle alkaa pikku hiljaa

selvitä, miten Erkin ja Jo-

hannan kohtalot kietoutu-

vat toisiinsa. Syyllisyyden

ja epäonnistumisen tun-

teen synnyttämästä kuri-

muksesta avautuu pois-

pääsy vain toiselle.

Palviainen on mars-

sittanut vuosien varrella

tietoisuuteemme syylli-

syydessä piehtaroivien

suomalaismiesten ka-

valkadin: muun mu-

assa

Isä, poika ja Pyhäran-

ta

-teoksen tunnesolmujen-

sa kanssa kamppailevan isän

ja pojan sekä

Harkinta-aika

-romaanin avioerokriisiä lä-

pikäyvän rikospoliisin.

Kaikkein vaikeinta ihmi-

sen on olla armollinen itse-

ään kohtaan. ”Toki on ole-

massa anteeksiantamattomia

tekoja, mutta jos pystyisim-

me edes pienessä määrin an-

tamaan itsellemme anteek-

si sellaisissa asioissa, jois-

sa olemme armollisia toisil-

le, meillä menisi paremmin

niin yksilöinä kuin kansa-

kuntanakin”, kirjailija miettii.

Jukka-Pekka

Palviainen

•

s. 1967

•

asuu Sastamalassa

•

perhe: vaimo, 15- ja

17-vuotiaat tyttäret

•

työskenteli ennen kir-

jailijaksi heittäytymis-

tä lastentarhanopet-

tajana

•

sai Topelius-palkin-

non tänä vuonna

nuortenromaanista

Joku vieraileva tähti

Teokset:

•

Romaanit:

Reino

, Li-

ke 2003,

Hedelmäpe-

li

, Johnny Kniga 2005,

Harkinta-aika

, Johnny

Kniga 2007,

Isä, poika

ja Pyhäranta

, John-

ny Kniga 2009,

Mitä

ikinä keksitkin pelätä

,

Johnny Kniga 2010,

John Lennonin valkoi-

nen flyygeli

, Johnny

Kniga 2012

Lapsille ja nuoril-

le:

Rokkirehtori ja Rä-

mäpäät

, WSOY 2007,

Rämäpäät ja vanki-

karkuri

, WSOY 2008,

Rämäpäät leirikoulus-

sa

, WSOY 2010,

Jo-

ku vieraileva tähti

,

WSOY 2011

Rauma on

Jukka-Pekka Pal-

viaisen

lapsuuden ja nuo-

ruuden miljöö. Sinne hän

sijoittaa myös romaaniensa

tapahtumat ja henkilöhah-

mojensa mielenmaisemat.

Sastamalalaistuneesta kirjai-

lijasta raumalaisella maape-

rällä on myös turvallisempi

liikkua. ”Nykyinen kotikau-

punkini on sen verran pie-

ni, että tutut saattaisivat vä-

kisinkin päätyä kirjoihini ja

tunnistaa niistä itsensä, sik-

si on parempi olla fyysises-

ti täällä ja psyykkisesti Rau-

malla”, hän virnistää.

Palviainen sanoo seu-

ranneensa Sastamalan

muuntumista kirjapäivä-

kaupungista kirjakaupun-

giksi suurella mielenkiin-

nolla. ”Aina löytyy vas-

tarannankiiskiä, joiden

vaa’assa kulttuuri ei juu-

ri paina, mutta kyllä mi-

nä koen, että Sastamalas-

sa kirjaa ja kirjailijoita ar-

vostetaan.”

Kutsumusammatissa

Kirjailija asettui Palviai-

sen nahkoihin jo lapsena,

kun ala-asteella äidinkie-

lentunneilla vajaiksi jää-

neet ainevihot täyttyivät

kuin itsestään kesälomi-

en aikana. Myös riimiru-

not alkoivat pyöriä pojan

päässä ihan kiusaksi asti.

Murrosiässä riimirunot

vaihtuivat serkun kanssa

laadittuihin laulujen sa-

noituksiin.

Vaan ei tullut

Risto Ah-

din

oppilaasta runoilijaa,

tuli itseoppinut prosais-

ti. Ammattikirjailijaksi las-

tentarhanopettajana työs-

kennellyt Palviainen heit-

täytyi 2000-luvun alussa.

”Mahdollisuudesta kuuluu

kiitos vaimolleni, joka suh-

tautui pelottomasti talous-

tilanteemme mahdolliseen

heikkenemiseen. Kirjailija

vaimonsa armosta”, Palvi-

ainen nauraa.

Teoksissaan Palviainen

piirtää ihmisestä kuvan

sosiaalisena eläimenä, jo-

ka hakee omaa paikkaan-

sa suhteessa erilaisiin val-

tahierarkioihin.

Heikompien sorsimi-

nen ärsyttää kirjailijaa, oli-

vatpa olosuhteet tai ilmiön

ilmenemismuodot minkä-

laiset tahansa. ”Nostan

mielelläni yhteiskunnalli-

sia epäkohtia keskusteluun

teosteni kautta, mutta ei

minusta silti olisi valta-

kunnalliseksi lausuntoau-

tomaatiksi”, hän kiteyttää.

Merenrantakaupungista kirjakaupunkiin

Jukka-Pekka Palviaisen seuraava teos on nuortenromaani, jossa tyttö ja poika lähtevät yhdessä karkumatkalle läpi ete-

läisen Suomen. Kirjoitustyö on vasta alkutekijöissään, ja kirjailijan kesäloma kuluu lukiessa muiden tekstejä. Lu-

kulistalla ovat ainakin Jari Tervon ja Tuomas Kyrön uusimmat romaanit.

21.7.

klo