Basic HTML Version
13
Keskiviikko syyskuun 12. 2012
•
Hannu Virtanen
Huittisten Vampulaan val-
mistuu ensi keväänä mink-
kitarha, jossa voi enimmil-
lään vilistä lähes 12 000
eläintä.
Vesa Harjunmaan
,
Juha Turton
ja
Martin Yli-
kännön
perustama Sata Fur
Oy sai ympäristö- ja raken-
nuslautakunnalta ympäris-
töluvan turkistilalle, jonka
kasvatushallin eläinpaikka-
määrä on 11 760. Tämä vas-
taa 1 897 siitosnaarasta pen-
tueineen.
”Voimme ottaa kesällä
pentuja tai sitten kantavia
naaraita jo keväällä. Vaih-
toehdot ovat vielä auki. Sii-
tostoimintaan emme kui-
tenkaan lähde”, Martin Yli-
kännö kertoo suunnitel-
mista.
Turkistila sijoittuu Puno-
lan kylään Turuntien var-
teen tontille, jossa ennes-
tään toimii lihasikojen kas-
vattamiseen erikoistunut
Satapossu Oy. Suunnitteilla
olevan ja ensi vuoden huh-
tikuussa valmistuvan kas-
vattamon lisäksi yhtiöllä
on tontilla varaus toiselle
minkkitarhalle.
Turkistilalla kasvatetaan
minkkejä tiivispohjaises-
sa kasvatushallissa, jolla on
pituutta 94 metriä ja leve-
yttä 24 metriä. Vampulaan
nouseva eläinhalli on sul-
jetumpi tila kuin millaisek-
si olemme turkistarhat tele-
visio- ja lehtikuvien perus-
teella oppineet mieltämään.
Eläimet eivät pysty karkaa-
maan häkistä suoraan luon-
toon.
Elämää VamBion
jälkeen
Kolmikko Harjunmaa, Tur-
to ja Ylikännö luopui taan-
noin omistuksestaan Vam-
Bion biokaasulaitoksessa,
joka sekin sijaitsee Vampu-
lassa
”Jotakin piti keksiä, kun
ei tässä eläkkeelle vielä jää-
dä. Otin esille, että jospa lai-
tetaan turkistarha. Tavallaan
jatkamme VamBion jälkeen
samalla alalla, kun hyödyn-
nämme biologisia prosesseja
ja yritämme saada ravinteita
talteen”, Ylikännö muotoilee.
Hän kertoo Suomen Tur-
kiseläinten Kasvattajain Lii-
ton aloittaneen kevättalvel-
la kampanjan, jossa se ha-
kee uusia turkistarhaajia.
Katseet kohdistuivat tyh-
jilleen jäämässä oleviin ka-
naloihin ja sikaloihin, jotka
voitaisiin muuttaa kasvat-
tamoiksi. Suomen Sikayrit-
täjien puheenjohtajana toi-
miva Ylikännö sai kutsun
asiaa käsittelevään tilaisuu-
teen Forssaan ja kiinnostui
alasta.
”Kun ei ole tiedossa, että
meille tulisi tyhjää sikalaa
tai kanalaa, aloimme suun-
nitella uutta hallia.”
Ylikännön mukaan mink-
kihalli on yksinkertaisem-
pi ratkaisu kuin sikala. Ra-
kennus esimerkiksi toimii
luonnollisella ilmanvaih-
dolla. Kokonaisuuteen kuu-
luvat varsinaisen tilan lisäksi
eläinhäkit ja näiden alle tu-
leva lantamatto.
”Ideana tässä tarhassa on,
että kaikki saadaan sovitet-
tua tilaa säästäen yhteen hal-
liin. Eikä tarvitse olla tuules-
sa eikä tuiskussa. Me sika-
miehet kun olemme aika vi-
luisia”, hän naurahtaa.
Vientituloja tuova
tuote
Ylikännö näkee turkistarha-
uksella olevan myönteisiä
ympäristövaikutuksia.
”Tämä on ainoa maatalo-
uselinkeino, joka vähentää
fosforia Itämerestä”, hän sa-
noo ja viittaa minkkien ka-
laravintoon.
Kalan lisäksi minkin-
rehuihin käytetään teu-
rasjätteitä ja pieniä mää-
riä viljaa, joskus soijaa-
kin. Omaa rehunvalmis-
tusta Vampulan tarhalla
ei ole. Eläimet taas nahko-
taan Kaustisilla.
Ylikännö korostaa, että
kansantalouteen tarvitaan
vientituloja, ja turkis on sa-
taprosenttinen vientituote.
Suomi tuottaa tällä hetkellä
kaksi prosenttia maailman
minkinnahoista.
”Turkikset ovat Venäjällä
ja Kiinassa arvossaan. Niitä
kysyvät edelleen myös Itali-
an muotitalot.”
Eläinten hyvinvoinnista
huolissaan oleville hän to-
teaa niin sika- kuin turkis-
eläinpuoleltakin, että niin
kauan kuin tuotanto on Suo-
messa, ovat asiatkin kunnos-
sa.
”Onpa turkistarhauksen
vastustajillekin helpompi
toimia täällä kuin Venäjällä
tai Kiinassa.
Minkkitarha
Kiinatar pukeutuu kohta vampulalaiseen
▶
Biokaasulaitoksen omistuksesta luopuneet isännät panostavat nyt Kiinassa ja
Venäjällä paljon kysyttyihin turkiksiin.
Martin Ylikännö ja Vesa Harjunmaa ovat osakkaina Sata Fur Oy:ssä, joka rakentaa tälle tontille minkkitarhan. Osakkaisiin kuuluu myös Juha Turto.
”
Otin esille, että jospa laitetaan
turkistarha.”
■
Eläimet paritetaan maaliskuussa.
■
Poikaset syntyvät vapun aikoihin.
■
Emot imettävät heinäkuulle.
■
Nahkonta marras-joulukuussa.
Minkkitarhan vuosi